Uutiset

Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo!

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.11.2021
Asiasanat: Karjalan radio

Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat kerrottih konša ta mitein hyö tultih ratijoh, miksi jiätih šiih šekä juteltih oman ruavon erikoisukšista, etušijoista ta vaikeukšista.

“Myö kaikin autamma toini toista”

Nykyjäh Karjalan ratijon kanšalliskieliseššä toimitukšešša on kuuši ruatajua. Heistä kakši toimittajua vaššatah uutisista, a muut valmissetah temaattisie ohjelmie.

– Mie ta Natalja Vokulova luajimma uutisie. Pitäy eččie mitä šanella, ketä pakautella ta kirjuttua. Enšiksi ečimmä aihetta ta šeloštajua. Ihmiset ollah valmehie juttelomah, olemma kiitollisie heilä. Pakajamma telefonissa tahi käymmä eri paikoissa. Iče kirjutamma alkušanoja, iče leikkuamma uutisie, korjuamma toini toista. Meitä autetah kollegat TV toimitukšešta, vajehteliuvumma aiheita. Myö kaikin autamma toini toista, šanelou Alla Solovjova, kumpani ruatau toimitukšešša kakši ta puoli vuotta.

Uutiset kerrotah Petroskoin ta piirien elämäštä, tavallisista ihmisistä, kulttuurista, koulutukšešta, kielitilantehešta.

Natalja Vokulova ruatau toimitukšešša vuuvvešta 1996 alkuan. Enšin hiän oli lapšien Verso-ohjelman juontajana, myöhemmin häneštä tuli uutisien luatija.

– Kun tulin toimitukšeh, uutiset oltih vain šuomen kielellä, ka šilloni piätoimittaja Aleksandr Jeremejev ehotti, jotta luatisin uutisie livvin murtehella. Rupesin pakajamah karjalakši toimitukšešša. Ennein ymmärrin, ka en paissun. Tykkyän keškuššella eri ihmisien kera, ruatoni houkutteli miut, šanelou Natalja.

Alla Solovjovan mukah, šuurin oša karjalakši pakasijista šeloštajista eläy Aunukšen, Priäžän ta Kalevalan piirilöissä šekä Koštamukšen kaupunkipiirissä.

– On tosi vaikieta löytyä šeloštajie, vet karjalan kieltä pakasijien miärä vähenöy. Tietyšti uutisie on tosi äijän, ka kuitenki meijän huomijon pistehenä ollah karjalaiset, tovistau toimittaja.

Ruato innoššutti runoiluh

Kulujan vuuvven 5. oraškuuta täytty 30 vuotta šiitä päiväštä, kun kirjallisušohjelmien luatija Anna Usova tuli kanšalliskieliseh toimitukšeh. Opaštujana ollešša hiän ryhmätoverin kera tuli ratijoh ekskursijoh. Šilloni piätoimittaja Ivan Akimov heti kučču tyttöjä ruatamah.

– Olen juontan kirjallisušohjelmua karjalan ta šuomen kielellä jo monta vuotta. Ruatovuosien kuluos’s’a olen opaštun ymmärtämäh ta pakajamah eri kielie. Enšin pakasin karjalakši melko pahoin, ka šuurina apulaisina oltih Ivan Akimov, Nikolai Filatov, Aleksandr Jeremejev, Nikolai Nazarov, Valter Kiiski. Lisäkši miun onnistu ruatua šiih aikah, konša kanšalliskielie kuulu kylissä ta kaupunkilossa, a Petroskoissa eli nerokkahie artistoja ta kirjuttajie. Luovat ihmiset vaikutettih miuh niin, jotta iče rupesin kirjuttamah runoja karjalan kielellä. Ajan mukah ymmärrin, kuin kallis miula on muamonkieli. Još še häviey, ni mieki hävien, koroštau Anna Viktorovna.

Anna rakkahuolla muistelou niitä aikoja, konša kollegojen kera hyö ajettih kylie myöten šeiččemenkilosine nauhuriloineh ta pitkine mikrofoniloineh.

Työmatoilla Anna Usovah ušein liittyy hänen työkaveri Nadežda Mičurova, kumpani ruatau toimitukšešša vuuvvešta 2009 alkuan.

– Luajin ohjelmie livvin murtehella tavallisista ihmisistä, karjalasien kylien elämäštä, eri tapahtumista. Meitä kiinnoššetah perintehet, tavat, kulttuuri, istorija. Viime aikoina ei ole helppo löytyä pakinakaverija. Šyynä ei ole ainuoštah pandemija, vain kielitaijon pahentumini. Joškuš pitäy äijän korjata ta leikata. Ka šiih kaččomatta ruato tuou iluo. Karjalaisissa kylissä eläy hyvie ta huolekkahie ihmisie, šanelou Nadežda.

Viime työmatan aikana Nadežda Mičurova kävi Aunukšen piirin Jeroilan kyläššä pakauttelomašša Alavoizen taigin-teatterin ijäkkähie ošallistujie.

Nuori naini lämpimäšti muistelou toimitukšešša ruatanutta Nikolai Nazarovie:

– Šielukaš, humorini, äijäntietäjä. Hiän opašti milma luatimah ohjelmie, pakauttelomah ihmisie. Kun hiän jäi eläkkehellä, meilä še oli mänetyš. Ka Nikolai F’odorovič vielä šoittelou ta käypi meilä.

Vepšäläini Larisa Čirkova tuli ruatamah ratij oh vuotena 2005.

– Mie kerron Karjalašša, Vologdan ta Leningradin alovehilla eläjistä vepšäläisistä. Näin Karjalan ratijo yhistäy heitä ta antau šuaha tietyä heimolaisista muilta alovehilta. Ruavon anšijošta keškuštelen eri ihmisien kera, šuan intuo ta uušie tietoja. Pandemija ei vaikeuttan työprosessie. Rupesin käyttämäh muita keinoja pakautteluja varoin, esimerkiksi, Zoomie, kertou Larisa.

“Pitäy läsiytyö täh ruatoh”

Nainen tietokoneen äärellä

Kanšalliskielisen toimitukšen piätoimittaja Jelena Karpova.

Jelena Karpova on kanšalliskielisen toimitukšen piätoimittaja. Hiän ruatau ratij ošša vuuvvešta 1995 alkuan. Nykyjäh Jelena Ivanovna valmistau Kodirandaine-ohjelmua vienan murtehella ta kertou karjalaisien perintehistä, istorijašta, kylien ta ihmisien elämäštä.

– Konša tulin ratijoh muamoni šano: “Hyvä šiula on ruato, omua kieltä pakajat. Karjalakši rahvahan kera pakajat”. Voit olla juuri tämä asie pitäy milma ruavoššani? Heti innoššuin täh työh. Oli niin mielenkiintoista ajella eri paikkoja myöten nauhuriloineh, jotta otin šen äšen kun kävin vanhempien luona lomalla. Šanosin, jotta še on tauti. Pitäy läsiytyö täh työh, erähäh aihieh, smiettiy piätoimittaja. – Ruavoin šiih aikah, konša kylissä kuulu kaunista vienan kieltä. Iloilen kuunnellešša jo tuonilmasih šiirtynyijen ämmöjen nauhotukšie. Nykyjäh on vaikiempi kuulla kaunista kieltä, a vet meijän tarkotukšena on tuuvva šitä kuuluvakši. Pandemija vaikeutti piäšyö Vienan Karjalan kylih. Viime työmatka oli vielä tuiskukuušša. Toisena proplemana on kieltäytymini lankaratijošta. Kylien monilla eläjillä ei ole mahollisutta kuunnella lankattomua ratijuo.

Karjalan ratijon kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat kiitetäh kuuntelijie ošanotošta ta hyvistä šanoista. No a myö šanomma passipo toimittajilla rakkahuošta omah ruatoh ta kaunehista kanšalliskielisistä ohjelmista, kumpaset kuulutah ratijouallolla.

Karjalan ratio

Karjalašša ratijotoiminnan istorija alko 21. pimiekuuta 1926, konša avattih yleisratijoašema. Šiih aikah še oli muan voimakkahimpie ratijoašemie. Neuvošto-Karjala oli autonomini ta monikielini raja-aloveh, mi vaikutti ratijon toimintah. Enšimmäisistä päivistä lähetykšet oltih venäjän ta šuomen kielellä. Myöhemmin ilmešty karjalan- ta vepšänkielisie ohjelmie. Enšimmäiset karjalankieliset lähetykšet alettih ilmeštyö vuuvvešta 1965 Ivan Akimovin anšijošta. 1970-luvulla ratijoh tullut Nikolai Filatov niise luati ohjelmie karjalan kielellä. Vepšänkieliset lähetykšet ilmeššyttih vuotena 1989, konša toimitukšeh tuli Jelizaveta Haritonova. Kanšalliskielisen toimitukšen lähetykšet ilmeššytäh arkipäivinä karjalan, vepšän ta šuomen kielellä. Huomenekšella voit kuunnella uutisie. Päivällä ta illalla on temaattini Kodirandaine-ohjelma, kumpani alkau niise uutisista.

Teksti ta foto: Irina Zaitseva, Oma Mua 24.11.2021
Foto: Enšiarkena ilmeštyy Nadežda Mičurovan (oik.) valmistama livvinkielini ohjelma, a toisarkena – Anna Usovan luatima kirjallisušohjelma

Lue nämäkin:

Karjalan Sivistysseuran joulupuoti on avautunut verkkokaupassa

Karjalan Sivistysseuran joulupuoti on avautunut verkkokaupassa

Sivistysseuran joulukauppa on avoinna 22.12. saakka. Kotimaan paketit on tilattava viimeistään 21.12. klo 12., jotta ne ehtisivät perille ennen joulua. Tervetuloa joulupuotiin! Vuodesta toiseen kirjat ovat joulun suosituimmat lahjat. Karjalan Sivistysseuran kaupasta...

Aikuhiset opaššutah vienankarjalua Koštamukšešša

Aikuhiset opaššutah vienankarjalua Koštamukšešša

Tämän vuuvven šykyšyllä Koštamukšen kirjaštošša alettih karjalan kielen kurššit aikuhisilla. Kurššit onnistu avata šen tähen, jotta kirjašto piäsi voittajien lukuh Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön järještämäššä kilpailušša, mi...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.