Artikkelit

Valentina Karakina: “Kotiranta on kohta, missä šilma vuotetah”

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 28.6.2023
Asiasanat: henkilöhistoria

Kuulusa karjalan kielen opaštaja, kiäntäjä ta kirjuttaja Valentina Karakina täytti 14. kešäkuuta pyöreitä vuosie. Koko ijän hiän on ollun karjalan kielen hommissa, jakan tietuo kaunehešta vienankarjalašta ta karjalaisista perintehistä.

Valentina Karakina ili kyläläisittäin Paron Val’a on šyntyn ta kašvan Kalevalan laulumailla runonlaulajien kyläššä Vuokkiniemeššä. Kotikyläššäh hiän lopetti kahekšan luokkua, šiitä jatko opaštuo yläluokilla Kalevalašša.

Karjalan pedagogisen instituutin jälkeh Valentina Ivanovna ruato opaštajana enšin Kalevalan koulušša, a šiitä muutti Petroskoih. Eryähäššä Karjalan TV:n ohjelmašša, mi oli omissettu Kalevalan piirillä, naini kerto kotirannašta näin:

– Miušta še Kalevalan mua on ihan omua šemmoista, kun mie olen šielä kašvan ta šielä kaiken tiijän. Kun mänet minne muuval’l’a muailmalla, ni šilloin šitä niät ta šilloin šitä kačot. A kun mänet šemmosih omih paikkoih, missä olet šyntyn, missä šie kaiken tiijät, ni niät, ken mitein eläy, ken mitä ruatau. Šilma šielä kaikin tunnetah, šielä eletäh vanhat nuapurit, ni še on šemmoista kohtua, minne himottau käyvä, missä šilma vuotetah.

Koko ijän Valentina Karakina on ollun karjalan kielen hommissa ta kaikenmoisissa karjalan kielen järještölöissä. Hiän on kehittän karjalan kirjakieltä, opaštan karjalua pedagogisešša opissošša ta kešäkurššiloilla Venyähellä ta Šuomeššaki. Voit šanuo, jotta jokahini nykysistä vienankarjalan opaštajista on hänen opaštuja. Nyt oma Jevgenii-poika niise opaštau karjalua yliopistošša.

Viime vuotena Valentina Ivanovna tuaš kuotteli uutta – yhty Onko helppo šanuo?! -karjalan kielen videotuntien luatimiseh, missä opašti vienankarjalua. Hiän vietti kymmenen karjalan kielen tuntie, niistä luajittih videot.

Projektin piättäjäisissä opaštaja oli tyytyväini tulokšista:

– Hyö tultih ihan umpivenäläisinä, hyö ei tiijetty kieltä, ei ni yhtä šanua varmašti. Voin šanuo varmah, jotta nämä kymmenen tuntie, mitä myö opaštuma, annettih heilä šen verta tietuo, jotta nyt hyö tiijetäh vähäsen Karjalašta, karjalaisešta elämäštä, karjalaisista tavoista ta voijah kertuo ičeštäh karjalan kielen vienan murtehella.

Vielä Valentina Ivanovna on ollun karjalan ta vepšän kielen šanaštokomiisin enšimmäisie ruatajie. Hiän on niitä ihmisie, ket 25 vuotta takaperin ruvettih panomah järješšykšeh karjalan kirjakieltä, luatimah uušie šanoja, eri alojen šanaštoja ta šanakirjoja, kiäntämäh eri kirjoja, tarkistamah karjalan kielen opaššušainehistuo.

Valentina Karakina on kiäntän karjalakši kaunokirjallisutta ta ičeki kirjuttan lapšilla Hänen runoja ta starinoja painettih enšin Kipinä-leheššä ta myöhemmin ilmešty Rohkie tijani -kirja. Kirjan luatija kerto karjalan TV:n toimittajalla Natto Varpusella, mitein rupesi runoilemah:

– Oli šemmoni ajatuš luatie pikkaraini runokirja. Runoja mie rupesin kirjuttamah, kun tuli šemmoni tarvis. Konša Kalevalašša avattih kielipešä, ni tuli kašvattaja Kalevalašta ta šano, jotta: “Miula ei ole mitänä šemmoista lapšilla opaššettavua pientä runuo”. Ta mie istuuvvuin ta kirjutin runot, ta ne läksi kiertämäh ympäri päiväkotija.

Valentina Karakina on Karjalan TV:n ta ratijon kanšalliskielisen toimitukšen hyvä yštävä ta apulaini. Hiän n’euvou toimittajie, konša on tarvis. Iče valmistau ta juontau Kirjakamari-ohjelmua, missä kertou karjalankieliseštä kirjallisuošta. Niin, Eduard Uspenskin vuotispäiväkši hiän kerto Huoti-tiätä, kišša ta koira -kirjašta, kumpasen kiänti vienakši yheššä Ol’ga Karlovan kera. Tulošša on uušieki ohjelmie.

Oma Mua -lehen lukijat hyvin tiijetäh ta mielelläh luvetah Valentina Karakinan valmistamie materialija, kumpasissa karjalan kielen snaiččija kertou karjalaisien perintehistä ta tavoista šekä tašavallan luonnošta.

Toimitukšien puolešta kiitämmä Valentina Ivanovnua yhteistyöštä ta onnittelemma šyntymäpäivällä, toivotamma hyvyä tervehyttä ta lykkyö!

Valentina Karakinan runoutta

Miun kišša ta koira

Kišša n’aukuu: “N’au, n’au, n’au”,
Maituo šillä annan.
Koira haukkuu: “Hau, hau, hau”,
Šillä luuta kannan.

Merimiehet

Ei ne pojat pienenä
Voi rapakkoja kierrellä –
Mieli luatiu veteh piäššä,
Olla merimiehina.

Pallo

Kaunis pallo pyöriekylki,
Šen kera mie leikin.
Enšin pömppyäy, šiitä vieröy,
En ni jälkeh kerkie!

Rakentaja

Nyt on miula äijän työtä –
Rakennan mie taluo.
Panen hirren hirren piällä,
Šiitä alan takuo.
Luajin ovet, ikkunat,
Panen piällä katon,
Jotta jalkani ei kylmäis,
Kuvon pirttih maton.
Tulkua taluo kaččomah,
Rakentajua kehumah!

Ruško

Ptruko, ptruko, vasikkaista,
Ptruko, ptruko, Ruškuo.
Annan šiula leipäpalan,
Et šua milma puškie.

Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 21.6.2023
Kuva: Uljana Tikkanen

Lue nämäkin:

Hänen kotišeutu

Hänen kotišeutu

Piäkuva: Paavo Lesonen kirjuttau runoja karjalan kielellä. Niissä tuntuu miehen rakkahuš omah šeutuh, šekä toivo šen tulovaisuoh. Kuva: Paavo Lesosen kuva-arhiiva Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän....

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Musejošša kerrottih Puanajärven hävinnyistä kylistä

Piäkuva: Näyttelyn kurattorina on Jekaterina Logvinenko. Kuva: Uljana Tikkanen Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša on avattu Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttely. Karjalan tašavallan kanšallini musejo valmisti Puanajärven hävinnyöt kylät -näyttelyn yheššä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.