Artikkelit

Valter Lang: Baltiekkumerensuomelazien tulendu

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 17.11.2020

Kaksi vuottu tagaperin Estounies piäzi ilmah Tartun yliopistonarheolougien professoran Valter Langan estounienkieline kirju “Läänemeresoome tulemised”. Suomen puolelgi se kirju kiinitti mielii muga äijäl, ku se päivityksenke kiännettih suomekse nimel “Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria” da tänävuon sygyzyl se piäzi ilmah. Kirju on lähes pakollistu lugiettavua baltiekkumerensuomelazien kielien opastujile da tutkijoile.

Kirju on sangei, liittehienke nellisadua sivuu. Allus nenga sada sivuu on aijemban tutkimuksen kriitiekkua. Etnohistourien tutkimuksen teories da menetelmis tekstua on puolisadua sivuu. Piäpaino kirjas on kirjuttajan omal tiijonalal, arheolougies, kui se avvuttau sellittämäh baltiekkumerensuomelazien siirdymizii nygözile eloisijoile. Sidä on nenga sada sivuu. Jälgimäzet sada sivuu sellitetäh baltiekkumerensuomelazien kielien roindua lähtijen nellän tuhanden vuvven tagazes Volgan mutkas paistus päivänlasku-urualan kieles nygözikse kielikse.

Hos voimmo luottua, ku 1+1 on 2 täs edehpäigi, tiedo ristikanzan alguperäs da kielien kehitykses on mutakkuo. Vahnoi sellityksii pidäy alallizesti ebäillä da kyzyö, synnytähgo net vie yhteh nygözen tiij onke. Sendäh alalline kriitiekku on vältämätöi. Suomelazen kanzallisromantiekan aigah 1800-luvul M. A. Castren da äijät toizet filoulogat käydih ekspeditsielöil da rubei selgenemäh kuva suomelas-ugrilazis kielirodnis. Vuvvennu 1879 Otto Donner (1835-1909) julgai sugupuun, kudai nygöigi on kudakui pädevy. Ga pidi ruveta eččimäh suomelas-ugrilazien libo urualalazien rahvahien “algukodii”, kus enzimäzet suomelas-ugrilazet elettih da ken heile silloi kielen andoi? Uskotah, ku moine algukodi ollus Kama-joven da Urualan välizel alovehel. Baltiekkumerensuomelazien, kui saamelaziengi algukoinnu pietäh Volgan mutkan da Okajoven välizii alovehii. Sendäh heidy sanotah päivänlasku-urualalazikse. Moine käzitys sugupuus da algukois on hyvin juurdunuh rahvahan mielih.

A kuibo baltiekkumerensuomelazet ollah tänne puututtu. Estounieh da Suomeh tulendua fennougristat ollah sijoitettu 1000-5000 vuvven tagazih aigoih. Vuozituhanden vaihtehes suomelaine foneetiekan professoru Kalevi Wiik (1932-2015) hämmendi da suututti fi loulogoin mielii ezittämäl teorien, kudaman mugah suomelas-ugrilazien rahvahien “algukodi” voinnus olla jo enämbi kymmendy tuhattu vuottu tagaperin Mustan meren rannoil, kunne pohjaine rahvas pagei manderjiädy. Täh teorieh Lang vouse ei usko. Wiikan jälgeh yhtenjyttymii teorieloi kehitteli suomen kielen professoru Pauli Saukkonen (1933) kniigazes “Suomalais-ugrilaisten kansojen ja kielten alkuperäongelma” vuvvel 2006. Viizahasti häi tariččou teorien kyzymyksenny, ei vastavuksennu.

Iče duumaičen, ku hos kai Wiikan gipuotezat oldaneh ihan viärät, pidäy kunnivoija hänen lähestymistabua: mostu palakižua ei sua sellittiä vaiku kielihistouriel, pidäy ottua huomavoh muugi tiedo, arheolougii da popul’atsiigeneetiekku. Filolougii sellittäy kielen kehitysty, vuorovaikutuksii toizien kielienke da kielien jagavundua. Arheolougii sellittäy tarkoin aij oituksienke ainehellizen kul’tuuran histouriedu, innovatsieloin vuorovaikutuksii da leviendiä. Geneetiekku tariččou tarkua tieduo rahvahien biolougizes sugulažuos da rahvahien siirdymizis pitkänny aij annu. Valter Langan foukussu on arheolougies, ga häigi oppiu verrata omii tiedoloi kielitiedoh da geneetiekkah.

Langan Kirjan piäsyväindö on kahtes luvus, kudamis häi sistemuattizesti sellittäy, mittustu arheolougistu tieduo on oletettuloil endizil da nygözil baltiekkumerensuomelazien eländyalovehil, Urualas Baltiekkumereh da Volgan mutkas Lappih. Häi sellittäy, mittustu keramiekkua, linnua, kalmužimua, kodii, viljelyy kusgi on lövvetty. Yhtistämäl arheolougine tiedo tarkah hiiliaij oitukseh on voidu sellittiä, kuspäi moizet nerot on tuodu vai ollahgo net sil paikal kehitynnyöt. Nenga on voidu aij oittua rahvahiengi siirdymizii da kontaktoi susiedoinke. Kielen kehityksele merkičyksellizii ollah oldu kontaktat baltielazien da germuanielazienke.

Kielitiijollizesti mieldykiinittäjät ollah kaksi jälgimästy luguu. Baltiekkumerensuomelazien tulemizet-lugu sellittäy lähtemizii Päivänlasku-Urualalpäi mones parties Baltiekkumerele da ielleh Suomeh da Karjalahgi. Vähembäle huomavole kirjas jiäy niilöi rahvasjoukkoloin jällettämine, kuduat lähtiettih Volgalpäi luodeheh, Luadogale da ielleh, Suomeh da Lappih. Välimatkoin kazvettuu da aij an kuluttuu pagin rubei jagavumah kielikse. Jälgimäzen vuozituhanden aijas jo rubieu löydymäh histouriellistugi tieduo. Ruvettih ajelemah viikingat, da kui Lang kirjuttau, “Luadogan da Ilmajärven rannoil rubei kuulumah kovaiänisty sluavilastu paginua”, ga ei baltiekkumerensuomelazetgi ainos oldu varačut, hyö oldih “innokkahat ahtistelemah saamelazii pohjazes da čuudilazii da merjalazii liidehes”. Mielendykiinettäi šeikku on se, ku Ingerinmual vierekkäi azetuttih elämäh Baltiespäi suorah tulluot vadjalazet da Suomen kauti Luadogalpäi tulluot ižorat. Stolbovan rauhan jälgeh Ruočči vie työndi suomelazii samale alovehele da Stalin heidy kaikkii siirdeli iäreh.

Valter Langan “Homo Fennicus” on järei monogruafii baltiekkumerensuome lazien rahvahien etnohistouries, kudamah on kerätty uuzin arheolougine tiedo nämmien rahvahien eländyalovehel. Kirjuttai sellittäy baltiekumerensuomelazien kielien histouriedu nämmien tiedoloin ramkois. Verdailuu popul’at siigeneetiekkahgi on, ga toinah nengoine tiedo on vie vajuadu da muutoksenalastu. Kirju sellittäy rahvahan da kielen tulendua “lounashoduo” myöte Baltieh da Suomehgi, ga ei nenga tarkah ota huomavoh rahvahien tulendoi “luodehhoduo” myöte Karjalah da Lappih. Kenbo tutkis tarkembah saamelazien, mešeräläzien, muromalazien, merjalazien da čuudiloin jälgilöi da tuomazii karjalan da vepsän kielih? Nämmien jälgilöin löydämine onnuako on vaigiembua. Vie vaigiembi on piästä syvembäle urualalazien kielien “algukodih”. Oldihgo hyö sidä enne yhtes indojevrouppalazienke? Nareko kyzelen ielleh: Konzubo da kus meijän ezituatat nostih kahtele jallale, da konzu hyö ruvettih toine toizele kirgumah taval, kudamua voi jo nimittiä kielekse. Himoittas tiediä, siehäi alletah karjalan kielengi juuret.

Teksti: Martti Penttonen, Oma Mua 11.11.2020

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.