Uutiset

Kuusi naista ja yksimies kirurgisissa kasvomaskeissa seisovat luokkahuoneessa pidellen kylttejä esillä,

Veto kieleh kašvau

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 9.6.2021
Asiasanat: kurssit

Viime vuuvven šykyšyllä Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen järještämät Pakajamma karjalakši -nimiset karjalan kielen kurššit šuatih kannatušta Kalevalan piirin Myö tiälä elämmä ta tämä šeutu on meilä armaš -projektin puittehissa, kumpani piäsi voittajien luvetteloh Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön järještämäššä kilpailušša.

Kurššit alettih šajekuušša. Šilloin kaikkieh kurššiloilla kirjuttautu 17 ihmistä, niijen joukošša oli aikuhisie ta nuorieki ihmisie. Šilloin mukavan opaššukšen hyväkši oli muovoššettu kakši ryhmyä.

Kokonaini vuosi šajekuušta oraškuuh šuaten enšimmäisen ryhmän opaštujat ahkerašti opaššettih kieltä ihan alušta, hyö šuatih tietyä fonetiikan ta kieliopin erikoisukšista, opaššuttih lukomah, malttamah ta pakajamah vienakši. Toisen ryhmän ošallistujien ruatoh kuulu enämpi tutkimuštyötä, ošallistujat täyvennettih omie tietoja, luvettih ta kiännettih tekstijä vienalaisien elämäštä, tavoista ta perintehistä, istorijašta ta kulttuurista.

Kurššit loputtih tämän vuuvven oraškuun lopušša. Molompien ryhmien kurššilaiset keräyvyttih yhtehiseh toimenpitoh, missä paistih opaššukšen tulokšista ta kekšittih šuunnitelmie tulijah oppivuoteh.

– Mie jo ammuin oikein tahoin opaštuo karjalan kieltä. Viime vuotena olin juštih lapšenhoitolomalla. Omua iččie varoin mie piätin luatie mitänih hyövyllistä. Miula ilmešty hyvä mahollisuš tulla karjalan kielen kurššiloih. Iče olen venäläini. Miun etähiset juuret ollah Tverin Karjalašta. Mieleštäni, još myö elämmä Karjalašša, kanšallisešša tašavallašša, niin jokahisen pitäy opaštuo kieltä. Mie alotin ičeštä. Tulijana oppivuotena mie ehottomašti lähen kurššiloih ta rupien ahkerašti opaštumah, kerto kurššien kuuntelija Irina Tarasova.

– Vienan kieli on miun kantatuattojen kieli ta miula še lämmittäy šyväintä. Oikein tahon kuunnella ta paissa karjalua. Miula tämä kieli on kokonaini erikoini muajilma. Kun kuulen pakinua, niin mieleššä havaččeuvutah lämpimät muisselmat miun ämmöštä, Kuušiniemen kyläštä, kyläläisien pakinoista. Tahon, jotta karjalan kieli eläis ta kehittyis. Šeuruavana vuotena meinuan jatkua kielen opaštumista, kertou kurššien kuuntelija Jekaterina Kuželeva.

– Elän Kalevalašša. Kanšallisuolta en ole karjalaini, ka karjalaini olen mielen mukah. Miula on kaikki mukava, mi kuuluu Karjalah, šen istorijah ta kieleh. Karjala on miun koti. Suali, ka en pakaja karjalakši šujuvašti. Vähän maltan, ka en pakaja. Šykyšyllä šain tietyä, jotta Kalevalatalo-etnokulttuurikeškuš järještäy šemmosie oppituntija. Smietin, jotta kuni on mahollisuš,
niin pitäy lähtie. Oikein tahon kehittyä omua kielen tašuo, šentäh tulin kurššiloih, koroštau kurššien opaštuja Ruslan Kuželev.

Tänä vuotena Pakajamma karjalakši- kurššit lopetettih 14 ihmistä. Kaikki hyö meinatah jatkua kielen opaštumista. Heijän ahkeruon ta aktiivisuon mukah näkyy, jotta mielenkiinto kieleh kašvau. Šuurin oša opaštujista pyyvvetäh lisätä oppituntien miäryä. Yhtehiseššä kokoukšešša šynty mukava ta tarpehellini ideja – kerran netälissä kerätä molommat ryhmät yhteh. Kurššiloih otetah ošua kakši polvie: nuorempi ta vanhempi. Šillä tavalla nuori ta vanha šukupolvi šuatah mahollisuš näkeytyö ta pityä yhteyttä. Tämä ajatuš antau meilä uušie työmuotoja.

Teksti ta foto: Alevtina Lesonen, Oma Mua 9.6.2021

Karjalan kielen kurššien opaššušvuosi loppu

Petroskoin karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kielien mediakeškukšešša loputtih karjalan, šuomen ta vepšän kielien opaššuškurššit. Šajekuušta alkuan eri-ikäset aikuhiset Petroskoin eläjät opaššuttih karjalua tahi vepšyä. Kurššien ohjelma oli tarkotettu niillä, ket ei ošata kieltä, vaikka kurššilaisien joukošša oli šemmosie, ket vähän šuatetah paissa muamonkielellä, ta kurššiloilla tahottih kuulla omua kieltä ta paissa šillä.

Mustiin pukeutunut nuori nainen pitää esitelmää luokan edessä. Kolme henkilöä seuraa häntä.

Kielikurššit alettih šajekuušša ta jatuttih kahekšan kuukautta. Kuva: Inna Nippolainen.

Kahekšan kuukautta kurššilaiset opaššuttih lukomah, pakajamah, ymmärtämäh ta kirjuttamah karjalan kielen vienan, livvin ta lyydin murtehilla, šekä vepšän kielellä. Lyydiläismurrehta opašti L’udmila Aleksejeva, hänen ryhmäššä oli kakšitoista ihmistä, livvin murtehen opaštajana oli Tatjana Baranova, kurššilla kävi yhekšän ihmistä, vienan ryhmäššä oli viisi opaštujua ta opaštajana oli Uljana Tikkanen, Maria Filatovan pitämillä vepšän kielen oppituntiloilla kävi niise viisi ihmistä.

Šen lisäkši karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien kielien mediakeškukšešša pietäh šuomen kielen alkeis- ta jatkokurššija. Alkeiskurššie pitäy Tatjana Islamajeva, hänen oppituntiloilla kävi 12–14 ihmistä ta jatkokurššien opaštajan Tatjana Morozovan tuntiloilla kävi 7–8 ihmistä.

Teksti: Marija Kirillova, Oma Mua 9.6.2021

Lue nämäkin:

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua. On iloista, jotta näillä mailla eläjien kantatuattojen perintehie ta tapoja nyt elvytetäh. Yksi...

Runonlaulajilla omissettih muistomerkki

Runonlaulajilla omissettih muistomerkki

Sohjanankošen kyläššä piettih kalaštajan pruasniekka, šamoin še on pos’olkan päivä. Tänä vuotena pruasniekan ohjelma oli erikoini. Karjalaisien runojen vuuvven rajoissa kylän kulttuuritalon lähellä avattih Louhen piirin runonlaulajien ta starinankertojien muistomerkki...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.