Artikkelit

Ortodoksisia pappeja ja kirkon väkeä jäällä avannon edessä

Miikkulan paginat: Vieristä

Kirjoittanut: Niko Saatsi
Julkaistu: 4.1.2023

Vieristä on karjalazen vuuvenkierron yksi suurimbie pruazniekkoi. Samah aigah se on dai päivä, kumbane ozuttau hyvin, kuin eriluaduzet tavat tämän pruazniekan pidoh ollah suomelazen da karjalazen kul’ttuuran välillä. Karjalaista vieristiä pruaznuijah Spuassan ristimizen da Jumalan ilmissyksen muissoksi, suomelane loppiainen tuasten on kolmen päivännouzumualazen tiedäjän muistopäivä. Vieristä on suanun sydämyssän pruazniekkah pravoslaunoin kirikkökalendarin mugah, suomelane loppiainen ezittäy päivänlaskumualasta, alguperäzesti riimalaskatoliičeskoida perinnehtä.

Vieristä lopettau raštavan pruazniekka-aijan. Karjalazet kučutah raštavan da vierissän välistä aigua 27.12. – 5.1. nimellä vierissänkeski libo synnynmuanaiga. Eriluaduzissa nimityksissä nävytäh hristianskoin vieron da rahvahanperindehen vaikutus. Synnynmuanaigana ruattih rahvahanperindehen mugah monenjyttystä taigua, ezimerkiksi ”kuunneldih syndyö”. Vierissänkesellä oli vielä Raja-Karjalassagi tabana, jotta smuutat lekuttih silloin talosta toizeh.

Vieristä oli kallis pruazniekka dai miun oman suvun kodisijoilla Suistamalla. Pruazniekan piäpaikka oli Suistaman pogosta da sen kirikkö, päivä oli niät ylen kannatettu kirikköpäivä. Suistamalane Il’l’a Sinda on sanellun, jotta vierissän aigah pogostalla tuli rahvasta luajakkali ymbäri pidäjän. Jo nedäli ennen vieristiä keräydyi pogostan lähikylih ad’vuo da nedälin aigana ad’vot siidä toine toizien luo käydih da pruazniekkua varussettih. Ildazella siidä piettih ainos illačču, paičči viimizenä ildana ennen vieristiä illaččuo ei eniä ollun – se ilda pyhitettih.

Konza vieristä oli da on iellehgi tärgie kirikköpäivä, čomennetah iče kirikkögi pruazniekkah varoin hyvin čomaksi. Kirikköh varussetah suureh aštiezeh dai vettä, vieristänä niät vezi blahoslovitah segä kirikössä segä Jordanalla käyvessä. Da hod ei nygözessä aijassa eniä ad’voih käyvä libo illaččuloi pietä, luajitah vein blahoslovinda iellehgi ihan samalleh kuin oli Raja-Karjalassa tabana. Yhenjytyin kulletah vieristänä iellehgi dai Jordanalla kuin kullettih Jordanalla ezimerkiksi juuri Suistamalla.

Tiällä miun nygözellä kodirannalla Jyväskylässä vieristiä pietäh kaksi päiviä. Pruazniekan pido zavodiu jo vierissän synnynpiänä, konza pietäh pravoslaunoissa kirikössä liturgiesluužba da suuri veinblahoslovinda. Synnynpiän ildana on vuorossa pitkä da pruazniekalline vigiliesluužba da iče vieristänä siidä tuasten liturgie, suuri veinblahoslovinda, ristasuatto da Jordanalla käyndä. Vein blahoslovittuo svättiy pappi rištikanzat veillä da priskuttau vettä rahvahan oččah omaluaduzella kištizellä.

Miun kodikirikössä Jyväskylän Taulumäjellä Jordanalla käyväh Tuomivojärven rannassa, kunne kiriköstä on ozapuilleh puoli kilometrie matkua. Järveh on käydy edukädeh luadimassa avando ristan muodoh. Pruazniekalline ristasuatto kulgou siidä kiriköstä randah: obrazat, kirikköflagut, hora, pappilisto da kogo kirikkörahvas yhtenä pitkänä jonona. Jordanalla pappi siidä blahosloviu vein, min jälles monet rištikanzat valetah vettä omah rožah libo ken mihgi kohtah. Raja-Karjalassa oli vie taba, jotta monet rahvahat käydih kylbemäh kezoilla täh blahoslovittuh avandoh.

Vierissän sluužbah rištikanzat tullah ainos butilkoin kera, rahvas niät voibi ottua blahoslovittuo vettä dai kodih viemiziksi. Karjalazet pietäh vieristänä blahoshovittuo vettä suuressa arvossa da monet käytetäh tädä vettä iellehgi parannuskeinona mittyizihtahto kibeih. Vettä pietäh varalla da säilytetäh toinah ihan toizeh vuodeh sai, eigä sidä vettä sua kuadua mihtahto viemärih. Vezi jos mänöy kuattavaksi, pidäy se valua talon ulgopuolella suureh čuppuh.

Suistamalla oli sluužban jälles vielä tabana, jotta murginat syödyö tabualdih nuoret toizien kera da pojat i ajelutettih tyttölöi hebozilla. Vierissän ildana siidä piettih vielä illačču, myöhemmä ildamat, konza uuvembana aigana kyläpruazniekkoih ei eniä ollun sallittuo kogouduo.

Niko Saatsi

Kuvazet:

Jordanalla käyndä. Kuvuaja: Niko Saatsi.
Vierissän ristasuatto. Kuvuaja: Niko Saatsi.

Lue nämäkin:

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

“MKŠ” on muamon kielen šäilyttäjät

Piäkuva: Kohtauš Huoti-tiätä, kišša ta koira -näytelmäštä. Kuva: Nadežda Vasiljeva Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen pieneh šalih ei voitu mahtuo kaikki halukkahat, kumpaset tultih MKŠ-teatteriryhmän enši-iltah. Artistojen mainijo ruato, heijän tarkat liikkehet ta...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.