Vitali Fjodorovitsh Dobrinin, tunnettu ja arvostettu karjalainen taiteilija siirtyi tuonilmaisiin 19. tammikuuta.
Vitali Dobrininille vienankarjalaisuus siirtyi verenperintönä. Aiheensa hän sai Vienan Karjalasta, sen kulttuurista ja perinteistä. Oman Karjalan kansan vaiheet ovat innoittaneet ja ravinneet hänen tuotantoaan. Taiteilija etsi töissään vastausta kipeisiin kysymyksiin ja pohti teoksissaan runokylien autioitumista. Maalaukset kertovat karjalaisten kylien kohtaloista ja vienalaisesta elämänmuodosta. Töistä heijastuu syvällinen sosiaalinen ja filosofinen sanoma.
Vitali Dobrininin luovuus purkautui maalauksiksi Kalevalan ja kalevalaisten runojen kautta. ”Minulta kesti monta vuotta kerätä rohkeutta maalata suoraan Kalevalasta. Niin monet suuret taiteilijat ovat jo ennen minua maalanneet Kalevalasta hyviä maalauksia, Akseli Gallen-Kallela, Louis Sparre ja monet muut. Ajattelin, että en uskalla lähteä samoille jäljille. Nyt kuitenkin uskon, että minunkin maalauksissani on jotain sellaista sanottavaa ja maalattavaa, jota ei ole ollut edeltäjilläni.”
Dobrinin aloitti 1990-luvulla Kalevalan kuvitustyön. Värikylläisiin kuviin on ikuistettu niin maailman synty kuin lukuisat eepoksen henkilöhahmot, jotka ovat saaneet piirteitä niin vuokkiniemeläisistä kuin venehjärveläisistä. Kun Karjalan Sivistysseura julkaisi vuonna 2015 Kal´evalan vienankarjalakši, oli itsestään selvää, että se kuvitettaisiin Vitali Dobrininin taideteoksilla.
Se kuinka paljon Dobrininin teoksissa on ”kalevalaisen” historian myytillistämistä, pyrkimystä ”alkuperäisyyteen”, ”muinaissuomalaisuuteen” jääköön jokaisen itsensä arvioitavaksi. Kiinnostavalla tavalla niissä on samalla kertaa perinteinen ja moderni ote, paikoitellen se tuttuuden tunne, ”kalevalainen rekisteri”, jonka puitteissa suurin piirtein tiedämme mistä on kyse, kun puhumme Kalevalasta, sammosta, Väinämöisestä tai Kullervosta.
Vienankielisen Kalevalan – KAL’EVALA vienankarjalakši – on kääntänyt Petroskoissa asuva Raisa Remšujeva, joka on syntynyt vuonna 1950 Uhtuan piirin Tollonjoella. Hän on käynyt koulunsa Vuokkiniemessä ja Uhtualla sekä opiskellut Petroskoin yliopiston suomalais-ugrilaisessa tiedekunnassa. Remšujeva on ollut tutkijana Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Tutkimustyössään hän on perehtynyt Elias Lönnrotin Kantelettaren kansanrunoudelliseen taustaan. Raisa Remšujeva on tunnetun vuokkiniemeläisen kansanperinteen taitajan Santra Remšujevan (1914–2010) tytär.
Vitali Dobrininin muistokirjoitus on julkaistu tuoreessa Karjalan Heimo -lehdessä.
Kal’evalan vienankarjalakši on arvoteos, jossa on runsaasti Vitali Dobrininin teoksia. Sen voi tilata Karjalan Sivistysseurasta: https://www.karjalansivistysseura.fi/kauppa/kalevala-vienankarjalaksi/
