Vuokkiniemen perintehellisenä kyläpruasniekkana on Il’l’anpäivä. Šinä päivänä jo monta vuosikymmentä kyläläiset pietäh juhlua ta joka kerta še on erimoini. Tänä vuotena pruasniekan ohjelmašša oli kylän kunnoštamini, paikallisien eläjien ta volont’orien kiittämini šekä Kalevalan vierahien vaštahottamini.
Kajahuta laulu, karjalaini!
Enšimmäisinä vuokkiniemiläisie onniteltih Kalevalan rahvahanteatterin artistat. Heinäkuun 30. päivänä Kylätalošša piettih Kajahuta laulu, karjalaini -spektaklin enši-ilta Leo Närjän näytelmän mukah. Esitykšen ohjuaja Valentina Saburova kerto, jotta spektaklin piätesissana on Nakran kyynälien läpi -virkeh.
– Nämä šanat hyvin tarkašti kuvatah karjalaisien perehien monen šukupolven elämyä. Kaččomatta elämän vaikeukših ta proplemoih karjalaini aina löytäy ičeššä voimua kaččuo šiih huumorin kera, tanššie ta laulua, konša monet alettais jo itkie, korošti Valentina Kirillovna.
Juhlapitojen toisena päivänä teatterin artistat šekä Vuokkiniemen eläjät ta vierahat lähettih Kylätalošta pihalla, kylän istorijalliseh ošah. Heinäkuun 31. päivän huomenekšella Koštamukšen kaupunkipiirin hallinnon jäšenet yheššä Sreda-keškukšen ruatajien kera järješšettih šielä supotniekka. Šiivouštöijen jälkeh Ončin talon luona palkittih vuosien 2020-2021 päivänšankarija šekä kylän eläjie ta järještöjen jäšenie, kumpaset autetah ta kannatetah Vuokkinientä. Kataja-kollektiivi esitti folkloriohjelmua.
Pisarteli vihma, ka še ei häirinnyn keräytynyitä ihual’l’a Kajahuta laulu, karjalaini -spektaklie. Šinä päivänä artistojen lavana oli Ončin talo ta šen piha. Kaikki näytti hienolta ta hyvin šoinnulliselta. Passipo Kalevalan rahvahanteatterin artistoilla ta heijän ohjuajalla šemmosešta lahjašta Vuokkiniemellä.
– Kuin on hyvä kuunnella elävyä karjalaista pakinua! Myö nakroma šuutkoja, ottima ošua näytelmän henkilöjen pahah mieleh ta šelittimä heijän käytöštä. Spektaklin lopušša kaimasima artistoja šuurilla räpytykšillä, kerrottih vaikutelmista näytelmän kaččojat.
Čärkän kunnoštamini
Vuokkiniemen kyläpruasniekan kolmaš päivä alko sluušpašta Jumalan šananšuattaja Il’l’an kiriköššä. Palvelun jälkeh oli vietetty tapuamini Čärkällä. Čärkkä on Vuokkiniemen nähtävyš, yksi šen korissukšista ta muistopaikoista.
– Čärkkä on saamelaini šana, mi tarkottau ylänkyö. Še on muinasen jiäjoven pohja. Noin 17 tuhatta vuotta takaperin ilmašto alko muutteliutuo, tuli lämpimämpi, ta šuuri jiätikkö alko šulua ta liikkuo. Jiän halkiemoih ta šyvennykših keräyty vettä – niin jiätikön kulkupaikalla ilmešty jokija. Ne jovet šiitä muovoššettihki šuurie čuurupenkerijä. XX vuosišualla Čärkällä oli klubi, kummaista muissetah monet kyläläiset, ka nyt šiitä rakennukšešta jäi vain vanha alušta, kertou etnografi Valentina Dmitrijeva.

Čärkällä ašetettih puini tiijotuštaulu. Tietoja šitä varoin keräsi etnografi Valentina Dmitrijeva. Foto: Julija Krasikova.
Volont’orien, Karel’skii okatiš -yritykšen, Koštamukšen kaupunkipiirin, Vuokkiniemen Kylätalon, Kala- ja marjapojat -firman ruatajien šekä Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin avulla Čärkkä oli kaunistun pruasniekakši. Šiinä piettih supotniekkoja ta korjattih hakojikkuo. Alovehta entisen klubin luona tašotettih ta čuurutettih.
Šiitä volont’orit yheššä Yhteinen Viena -projektin koordinattorin Julija Filippovan kera ašetettih kentällä skammija ta kaunis puini tiijotuštaulu, min valmisti paikallini muasteri Aleksandr Lesonen. Taulušša on karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenen Valentina Dmitrijevan keryämie tietoja Čärkäštä venäjän ta karjalan kielellä. Kiännöšruavon šuoritti toimittaja Maikki Spitsina.
Čärkän kunnoštamini on vielä yksi hyvä asie Vuokkiniemen hyväkši. Nyt kyläläiset ta turistit šuahah tietyä ylänkön istorijašta šekä levähtyä männiköššä. Tulovaisuošša projektin volont’orit šuunnitellah jatkua Čärkän kunnoštamista. Esimerkiksi, tiälä meinatah ašettua puulava toimenpitojen viettämistä varoin.
Milläpä Vuokkiniemi on vielä kuulusa? Tietyšti, omalla Tsipl’onok-šakkiklubilla, min johtajana on Sergei Zarukin. Čärkällä palkittih šen ošanottajie – nuorie nerokkahie šakinpeluajie.
Kylän piärikkahuš
Näin vanha runonlaulajien kylä otti vaštah omua 401 šyntymäpäivyäh. Mi on Vuokkiniemen piärikkahuš? Täh kyšymykšeh vaštuau Kylätalon ta paikallisen keškikoulun ruataja Julija Krasikova:
– Vuokkiniemi muanittau omalla hil’l’asella kaunehuolla. Kyläššä on mistä ihailla: itkijät koivut ta kyläläisien kojikkahat pihat, Kuittijärven mahtavuš ta šalaset lahet, missä on niin mukava istuo onki kiäššä, Čärkän männyt ta tietyšti ihmiset. Vuokkiniemiläiset ollah vierahanvaraset ta avomieliset, humoriset ta ruatajat, ka toičči ni ankarat tahi vuatimattomat ihmiset. Hyö eletäh kantatuattojen šeuvulla ta tykätäh omua kylyä.
Kylätalon ruavon koordinattori Julija Filippova on šamua mieltä:
– Ihmiset ollah Vuokkiniemen piärikkahuona. Karjalaiset ta toisienki kanšojen etuštajat eletäh tällä mualla ta šäilytetäh omie perintehie. Turistit rikeneh šanotah meilä, jotta meijän kyläššä tärkietä on kyläläisien vierahanvaraisuš, kojikkahuš ta puhtahuš šekä rauhallini elämä šoinnušša luonnon kera.
Teksti ta foto: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 11.8.2021