Sunnuntaina 12.4.2026 sukututkimusseminaarissa Perhehistorian jäljillä – Karjalaiset sukututkijat kertovat käsitellään Vienan, Aunuksen ja Raja-Karjalan sukuja. Esitelmien sisällöt ulottuvat sukututkimuksen arkistolähteistä, perinteisistä muodoista ja tuoreista tutkimustuloksista uusimpiin menetelmiin. Niitä edustavat etenkin sukutietojen tarinallistaminen sekä DNA-avusteisen sukututkimuksen tulokset ja mahdollisuudet.

Ilmoittaudu 31.3.2026 mennessä tämän linkin kautta tai Karjalan Sivistysseuran toimistoon puh. 050 5055 531 tai sähköpostitse . Pyydämme sitovat ennakkoilmoittautumiset, jotta varmistamme paikkojen riittävyyden juhlatilaisuuteen ja kahvi-/teetarjoiluja varten.

Ohjelma

10.00 Kino Regina, keskustakirjasto Oodi, seminaarin aloitus, Seija Jalagin

10.00–10.30 Perhe kahden puolen rajaa, Pekka Pamilo

10.30–11.05 Perintönä perheen historia. Kirstuista kansiin, Eeva-Kaisa Linna

11.05-11.10 tauko

11.10–11.55 Tilannekatsaus ja yleiskuvaa vienankarjalaisten isälinjojen DNA-testaukseen, Timo Rossi

11.55-12.00 tauko

12.00–12.30 Perinteisen sukututkimuksen varmistaminen Big Y-testein, Sari Karjalainen

12.30–12.55 Vienalaisten sukujen tutkimus, Sami Kallio

12.55–13.00 Päivän yhteenveto ja päätössanat, Santeri Palviainen

13.00–14.00 kahvit ja keskustelu, Kuutio-Sali

Luentojen esittelyt

Perhe kahden puolen rajaa, Pekka Pamilo

Suomen itsenäistymisen ja Venäjän vallankumouksen jälkeen karjalaiset joutuivat etsimään paikkaansa Suomen ja Venäjän välissä. Heimosotien ja kansannousun jälkeen Suomeen tuli sata vuotta sitten Itä-Karjalasta toistakymmentä tuhatta pakolaista. Tämän seurauksena monien sukujen ja perheiden jäsenet päätyivät elämään eri puolilla valtioiden välistä rajaa. Esitykseni kertoo yhtenä esimerkkinä isäni, Kosti Pamilon, suvun tarinan.  Miten suvun jäsenet suhtautuivat kansannousuun ja miten he löysivät paikkansa sen jälkeen. Arkistoaineistoista ja suvun kirjeistä selviää, miten rajan toisella puolella asuviin sukulaisiin on yritetty pitää yhteyttä ja millaisia kohtaloita heillä on ollut. Vastaavat tarinat koskettavat monia karjalaissukuja ja yleisemminkin rajaseutujen konfliktialueiden ihmisiä.

Pekka Pamilo on eläkkeellä oleva perinnöllisyystieteen professori, jonka sukujuuret isän puolelta ovat Itä-Karjalassa Porajärvellä. Hän on toiminut Karjalan Sivistysseurassa ja Oulun Karjalaseurassa, pyrkien edistämään erityisesti karjalaisen kulttuurin ja kielen sekä kyykkäpelin asemaa. Pari vuotta sitten hän kokosi isän karjalankielisiä kirjoituksia KSS:n julkaisemaan teokseen Sana jiäy elämäh.

Perintönä perheen historia. Kirstuista kansiin, Eeva-Kaisa Linna

Kaapit ja kirstut pursuavat sukututki­mustietoa, tarinoita suvusta, valokuvia, anekdootteja ja legendoja. Miten ne saisi muuntumaan mielenkiintoiseksi julkaisuksi, joka kertoisi jälkeemme jääville juuristamme ja menneisyydestämme?

Perintönä perheen historia -hankkeessa on mukana kolmisenkymmentä sukunsa tarinasta kiinnostunutta. Näin yksi heistä kuvailee tuntojaan: ”Hankkeesta olen saanut kannustusta ja konkreettista tietoa ja neuvoja tutkimuksen tekoon. Hankkeessa on ollut myös vahva yhteisöllinen tunne.”

Eeva-Kaisa Linna kertoo hankkeesta ja sen etenemisestä. Häntä itseään inspiroi uhtualaisten isovanhempiensa elämä ja heidän 100 rakkauskirjettään vuosilta 1903–1905. Anna ja Iivo – todellinen rakkaustarina. Siirtyykö se joskus kansiin?

Tilannekatsaus ja yleiskuvaa vienankarjalaisten isälinjojen DNA-testaukseen, Timo Rossi

Mistä Vienan miehet tulivat? Oliko aikoinaan vain muutama Vienaan tullut kulkija, joista alueen koko miesväestö on lähtöisin? Vai tuliko sinne isälinjoja jatkuvasti nykyisen Suomen alueelta ja muualta?

Tulevalla luennollani teen kattavan katsauksen Vienan Karjalan isälinjoihin. Katsomme, miten suuret pääryhmät – N, I ja R1a – asettuvat osaksi laajempaa Suomen ja lähialueiden geneettistä palapeliä.

Mitä luennolla käsitellään? Päälinjojen tarina: Miten idästä saapunut N, pohjoismainen I ja itäeurooppalainen R1a ovat muovanneet Vienan väestöä?

Historiallinen konteksti: Miten vienalaiset linjat eroavat muun Suomen isälinjoista – ja mitä yhteistä niillä on?

Pioneerin näkökulma: Olen rakentanut Y-DNA -karttoja jo vuodesta 2015 lähtien. Tuolloin FTDNA:lla ei ollut vielä nykyisenkaltaisia tulospalveluita, joten isälinjojen historian havainnollistamiseen täytyi löytyä menetelmät.

Syväluotaava data: Hyödynnän tutkimuksessani myös Vienan DNA -projektin BigY700 -testien tuomaa isälinjatietoa, mikä antaa poikkeuksellisen laajan kuvan alueen suvusta.

Tämä luento on tarkoitettu kaikille sukututkijalle, historian ystävälle tai omista juuristaan kiinnostuneelle. Tervetuloa kuulemaan, mitä vuosisatojen takaiset vaellukset kertovat meille tänään.

Perinteisen sukututkimuksen varmistaminen Big Y -testein, Sari Karjalainen

Kun paperi vaikenee, BigY puhuu! Oletko koskaan miettinyt, ovatko suvun suuret tarinat sotaherroista, kuuluisista tiedemiehistä totta – vai vain ajan kultaamia muistoja?

Arkistot ovat sukututkijan aarreaitta, mutta joskus ne johtavat umpikujaan. 1850-luvun lehtolapsi Pistojärvellä, 15 vuotta etsitty amerikanvienalaisen alkuperä tai sukunimi, jota ei löydy yhdestäkään virallisesta asiakirjasta… Mitä jos kerron, että vastaus ei olekaan ainoastaan musteessa, vaan myös soluissasi?

Tulevalla luennollani kerron Andrew William Hill – Mies vailla menneisyyttä? Kuka oli tämä Amerikkaan mennyt vienalainen, jonka alkuperäistä sukunimeä ja sukujuuria etsittiin tuloksetta 15 vuotta? Big Y -testi antoi vastauksen, jota arkistot eivät kertoneet.

Garmujev vai Harmonen? Oliko suvun kantatuatto todella maailmankuulun tiedemiehen Lomonosovin sukua, vai kätkeytyykö nimen taakse jotain aivan muuta kuin ”harmonikan soittaja”?

Tihanovien kahdeksan poikaa: Syntyikö Uhtuan asutus todella Ruotsin sotaherran ryöstämän tytön lapsesta, vai kertooko BigY testi ja perinteinen sukututkimus toista tarinaa? MItä muita uhtualaisia sukuja Tiihvanasta on syntynyt?

Mäkelät ja Mattiset: Mistä tie todella johti Vuokkiniemeen, ja mitä perimätieto 1600-luvun Kainuun juurista paljastaa?

Alanko ja kadonnut nimi: Viisi vuotta perinteistä tutkimusta ei tuottanut tulosta – Big Y -testi ratkaisi arvoituksen!

Paljastan luennollani, miten Big Y -testit ovat joko vahvistaneet vuosisatoja vanhat legendat ja perinteisen sukututkimuksen tai kääntäneet ne täysin päälaelleen.

Tervetuloa kuulemaan, miten perimätieto ja perinteinen sukututkimus kohtaa genetiikan. Kaikkea en paljasta vielä tässä, mutta lupaan: yllätyksiä on luvassa.

Vienalaisten sukujen tutkimus, Sami Kallio

Sami Kallio kertoo miten päästä vienalaisten esivanhempien jäljille perinteisen sukututkimuksen avulla. Millaisia tutkimuslähteitä on nyt käytettävissä ja mitä ne kertovat elämästä Vienan Karjalassa.

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua: Raja-Karjalan ja Aunuksen sukujen tutkimuksen kehityksiä, Santeri Palviainen

Santeri Palviainen käsittelee esityksessään ”Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua: Raja-Karjalan ja Aunuksen sukujen tutkimuksen kehityksiä” ortodoksisukujen tutkimuksen nykytilaa ja mahdollisuuksia. Esityksessä pureudutaan lähdeaineiston käytettävyyteen ja saatavuuteen.

Esittäjä on Karjalan Sivistysseuran sukututkimustoimikunnan puheenjohtaja.