Suvikarjalazet starinat: Valgiet vuattiet – pokoiniekan jälgimäzet sovat
Vanhassa karjalazessa perindehessä pokoiniekka suoritettih valgieloih vuattieloih. Liijantengi naizet luajittih kuolinsovat hyvissä aijoin edukädeh.
Piäkuva: Ievan kurssalla luajittu sorokka. Kuva: Matti Manni
Andilahalla pidi olla omat valgiet vuattiet valmehena, konza hiän mäni miehellä. Miehellä olija naine voi luadie valgiet vuattiet hänen miehellä valmeheksi. Tässä kirjutuksessa kuolinvuattieloi kačotah pravoslaunoi-karjalazesta nägökulmasta. L’uterilazien karjalazien tavat oldih vähä erijyttyzet.
Naizen perindehellizih kuolinvuattieloih kuulutah räččinä, proimapluat’t’a da sorokka (libo kaksi). Miehellä suoritetah paida da kuadiet. Kumbazellagi on čukkeli, vyö, sukat da kengät. Vyödä ei ommella. Se on vain kangahan šoihgale, tavallizesti revitty, ei leikattu. Sukat nieglotah sukkanieglalla pelvaslangasta ilmain kandoi.
Pokoiniekan jallaččiloissagi ei ammuin suanun olla ni kandoi ni pohjissa raudapiilöi. Ne luajittih palttinasta libo hienosta nahkasta. Toičči niissä ei ollun pohjie, libo pohjah luajittih loukko. Kun kengät oldais liijan hyvät, pokoiniekka ei tuonilmazissa sais uuzie.
Ilja Kotikallio sanelou pokoiniekan kengistä:
”kengät pidäh olla, semmmozet jogo yhel virvel tahi kahel virvel pohjat pandih, moizes pehmies nahkas, semmozet kengät, eigä nauhoi eigä midä. Ne ol’ bašmakat tahi kuolinkengät.”
Oli hyvä, kun ennätti käyvä kuolinvuattiet piällä riähkillä da pyhillä kirikköh libo manasterih. Ne suadih silloin blahosloven’n’an.
Konza pokoiniekka oli suoritettu, hänet pandih kalmalauvalla libo ruuhessa obrazačuppuh yönistujazie vuottamah. Ruuhi topattih pehmieksi ezimerkiksi vassanlehtilöillä libo pelvaksella. Ruuheh levitettih eländäaigah leikatut kynnet da kirvonnuot tukat pokoiniekan alla. Tukat pandih pielukseh. Pielusta ei suanun täyttiä heyhenillä.
Omat valgiet vuattiet
Tamberen pravoslaunoissa sebrakunnassa piettih tänä keviänä nedälinloppukurssa, kumbazella luajittih ičellä kuolinvuattieloi. Opastajana oli karjalazien perindehien tutkija Leena Jääskeläinen.
Monet luajittih proimapluat’at, mie luajin sorokan. Vuattiet luajittih enimyölleh vanhoista suvussa olluzista kangahista, ezimerkiksi hurstizesta libo stolapaikasta. Miun buabon sizären kaunehesti kirjutettu pieluspiäline sai uuven eloksen miun sorokassa. Räččinän luadimine on jygiembi da suurembi ruado. Opastujat toivottihgi, jotta saizimma räččinäkurssan myöhembäh keviällä libo sygyzyllä.
Valgiet vuattiet ommeldih kurssalla perindehellizeh tabah käzin kebiesti kuruomalla. Ammuin arveldih, jotta pokoiniekka suau tuonilmazissa uuvet paremmat vuattiet, kun hiän mänöy sinne pahoin ommelluissa sovissa.
Nieglan pissoksen suunda on ičestä poispäin. Langoih ei sua panna solmie, vain niijen piät jätetäh irralleh. Solmie ei suanun olla sentäh, kun solmut muututah palaviksi tulikyveniksi tulihizessa kossessa, kumbazen pokoiniekka ylittäy tuonilmazih männessä (Jetsu). Toizen seliteksen mugah solmut voijah tulla toizessa eloksessa ombelijan da pokoiniekan välih, eigä hyö suaha nägeydyö sielä (Paulaharju). Ollou ylehiztä, jotta rahvahanperindehessä yhellä aziella voi olla eriluaduzet selitekset.
Tavat da perindehet muututah dai ollah eri aigoina da eri alovehilla eriluaduzet. Karjalassa tuli vähitellen ylehizemmäksi suorittua pokoiniekka hänen eländäaijan vuattieloih. Nygöin pokoiniekan vuattiet ollah tavallizesti hänen parembazet vuattiet, kumbazie hiän on käyttän eländäaigah da kumbazet hiän on iče vallinnun omiksi kuolinsoviksi.
Ristikanzoin mielenkiindo perindehih on kazvan. Onnakko perindehellizien vuattieloin käyttö kuolinsobinagi lizenöy.
Teksta: Van’an Martin Ieva
Kuolinvuattieloin nimie suomeksi:
Kirjutus perustuu enimyölleh Leena Jääskeläizen luvendoih da opassukseh Tamberella 27.2.–1.3.2026.
Muut lähtiet da liziä tieduo:
_____________________________________________
Van’an Martin Ieva
Suvikarjalazet starinat -blogassa mie kirjutan eriluaduzista tiemoista, toičči nygyaigazista dieloloista da toičči karjalazista dai suomelazista perindehistä. Miun tuaton muamonkieli oli karjala, ga kodikielenä meilä oli suomi. Rubein opastumah karjalan kieleh aiguhizena, tovessah sen jälgeh, kun jäin eläkkehellä.
______________________________________________
Uutisčupun – Uudisčupun karjalankieliset blogitekstit
Karjalan Sivistysseura julkaisee Uutisčupussa kuukausittain uusia karjalankielisiä blogitekstejä. Kirjoittajat valitsevat itse tekstiensä aiheet ja näkökulmat. Teksteissä esiintyvät mielipiteet ja mahdolliset kannanotot ovat kirjoittajien omia.