Uutiset

Euroopan komissio on myöntänyt Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 11.4.2024

Karjalaisista ja suomalaisista kansanrunoista ammentava Kalevala on osa yleiseurooppalaisia aatevirtauksia ja eeposperinteitä.

Kalevala on saanut Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen. Tunnusta on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.

Komissio perustelee päätöstään seuraavasti:

”Karjalaiseen ja suomalaiseen suulliseen perinteeseen perustuva Kalevala on yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimpia eepoksia. Sen lisäksi että Kalevala on tärkeä osa karjalaista ja suomalaista kulttuuriperintöä, se on myös osoitus eurooppalaisten kulttuurien ja identiteettien vuorovaikutuksesta ja monikerroksisuudesta.”

Kalevala on yksi harvoista aineettoman kulttuuriperinnön kohteista, joille on myönnetty Euroopan kulttuuriperintötunnus. Tunnus myönnettiin Kalevalalle nimenomaan ajassa elävänä eepoksena. Kalevala herättää kiinnostusta yli kulttuurirajojen ja toimii inspiraation lähteenä niin metallimusiikille ja fantasiakirjallisuudelle kuin käsityöperinteelle ja tatuointitaiteellekin. Eepos on käännetty yli 60 kielelle.

”Tämä on hieno kansainvälinen tunnustus Kalevalalle ja siihen liittyvälle elävälle perinnölle. Osana eurooppalaisen kulttuuriperintötunnuksen perhettä se täydentää kuvaa tarinaperinteestä, josta tuotetaan yhä uusia tieteellisiä, taiteellisia ja kulttuurisia tulkintoja”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Kalevala (1849, SKS) on Elias Lönnrotin karjalaisten ja suomalaisten kansanrunojen pohjalta kirjoittama kaunokirjallinen teos. Se on osa eurooppalaista eeposperinnettä, ja sillä on ollut alusta lähtien vahva yhteiskunnallis-poliittinen ulottuvuus. Kalevalalla on rakennettu suomalaista kansakuntaa, mutta se kietoutuu myös vahvasti yleiseurooppalaisiin kysymyksiin identiteeteistä ja kulttuuriperinnön omistajuudesta. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua erityisesti Kalevalan suhteesta karjalaiseen runoperinteeseen ja kulttuuriin.

”Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus nostaa valokeilaan paitsi Kalevalan myös sen taustalla olleen karjalais-suomalaisen suullisen perinteen sekä kreikkalais-roomalaisesta antiikista periytyneiden kirjallisten mallien soveltamisen”, korostaa SKS:n pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen.

Suomi haki Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle keväällä 2023. Valinnan Suomen edustajasta teki opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä. Tunnukseen liittyvän hankkeen toteuttaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä Kalevalaseura-säätiön, Gallen-Kallelan Museon, Juminkeko-säätiön, Parppeinvaaran runokylän sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Verkostoon, jonka toimintaa koordinoi Kalevalaseura, kuuluu monia Kalevalaan, karjalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä pedagogiikkaan erikoistuneita toimijoita, mukaan lukien Karjalan Sivistysseura.

Kalevalalle myönnettyyn Euroopan kulttuuriperintötunnukseen liittyy eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, jossa avataan suomalaista ja karjalaista kulttuuriperintöä ajankohtaisista näkökulmista: millainen suhde erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä ja yhteisöillä on Kalevalaan ja miten teosta tulkitaan nykyään. Hankkeessa Kalevalaan tutustutaan moniaistisesti kuvataiteen, arkistoaineistojen, kirjallisuuden, runolaulun ja kansanmusiikin keinoin.

”Tunnus mahdollistaa laajan yhteistyön Kalevalaan sekä karjalaiseen ja suomalaiseen kulttuuriperintöön erikoistuneiden tahojen kanssa. Tunnukseen liittyvässä pedagogisessa hankkeessa on tarkoituksena avata Kalevalan merkityksiä ja taustoja sekä kannustaa nuoria pohtimaan kulttuuriperintöä osana oman identiteettinsä muotoutumista”, kertoo Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen.

Suomesta tunnuksen on aiemmin saanut Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus huhtikuussa 2022.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin nyt 7 kohteelle. Nämä mukaanlukien tunnus on vuodesta 2013 alkaen myönnetty kaikkiaan 67 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Tunnuksen on tarkoitus lisätä eurooppalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomessa Euroopan kulttuuriperintötunnusta koordinoi Museovirasto. Seuraava kansallinen hakukierros järjestetään touko-kesäkuussa 2024.

Lähde:
https://www.finlit.fi/ajankohtaista/uutiset/euroopan-komissio-on-myontanyt-euroopan-kulttuuriperintotunnuksen-kalevalalle/

 

Lue nämäkin:

Nedälin 21 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Nedälin 21 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Tazavallan prezidentu Alexander Stubb sanou, gu Ven’a ei olluh yhtevyös Suomeh Suomenlahten merivyöhykkehen miärittelendäh näh. Ven’an puolistusministerstvu ezittäy merirajoin siirdämisty Suomen da Litvan vastahizil merirajoil. Kanzanevustai Timo Vornanen on sanelluh...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.