Studia Generalia -luentosarja jatkuu tänä syksynä otsikolla Karjala Kremlin tähtäimessä. Venäjän ja Neuvostoliiton raja-alueena Karjalassa tahdin ovat määränneet valtion poliittiset suhdanteet. Luentosarjassa kuullaan kaksi luentoa, jotka tarkastelevat sitä, miten Karjalan historia on esitetty osana Venäjän itseymmärrystä ja minkälaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita Karjalassa on ollut 1990-luvulta tähän päivään. Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita seuraamaan esitelmiä paikan päälle.
Historioitsija Ilja Solomeštš (European Humanities University) avaa luentosarjan torstaina 26.10. esityksellään Karjalan historian tutkimus Venäjällä – Vaiheet, näkemykset, muutos ja jatkuvuus. Historiantutkimuksen alkuvaiheista lähtien venäläiset kirjoittajat ovat maininneet Karjalan ja karjalaiset yksinomaan Venäjän ja Ruotsin suhteiden yhteydessä. Karjalaa koskevat aiheet ovat muotoutuneet kiinteäksi osaksi Venäjän valtiollisuuden historiassa: tämä valtiokeskeisyys onkin yksi pitkäikäisimmistä piirteistä, joita voidaan havaita Karjalan historiaa käsittelevistä kertomuksista.
Valtiokeskeisyyden elinvoimaisuus on nähtävissä yhä tänäkin päivänä, sillä Karjalan historia mielletään yleensä nykyisen Karjalan tasavallan ja sen hallinnollisten edeltäjien historiaksi. Tästä syystä historiallinen Karjala, jonka rajat eivät osu yhteen hallinnollisten rajojen kanssa, on käsitteenä joskus hankala ymmärtää.
Luennolla pohditaan kysymyksiä siitä, millä tavalla Karjalan vaiheita on ollut tapana esittää 1800-luvulta lähtien ja miksi monet vakiintuneet myytit ja stereotyypit elävät ja toistavat itseään eri aikakausina. Toisaalta käsitellään myös sitä, miksi Karjalasta ja sen menneisyydestä puhutaan nyky-Venäjällä yhä enemmän turvallisuusuhkien näkökulmasta.
Luento pidetään Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-salissa (Kaisa-kirjasto, Fabianinkatu 30, 7. krs, neuvotteluhuone 7062) torstaina 26.10. klo 17.30–19.30.
Dosentti Ilja Solomeštšin kiinnostuksen kohteina tutkimuksessa ja opetuksessa ovat Pohjoismaiden historia, Venäjän ja Suomen väliset suhteet, historiankirjoituksen historia.
Hän on kirjoittanut ja toimittanut useita tieteellisiä julkaisuja Suomen autonomian kauden loppuvaiheen historiasta, Venäjän ja Suomen suhteiden historiasta sekä suomalais-venäläisiin suhteisiin ja Karjalan historiaan liittyvästä historiankirjoituksen historiasta.
Vuosina 1992–2023 hän opetti Petroskoin valtionyliopistossa Pohjoismaiden historiaa ja mm. vuodesta 1999 lähtien toimi Pohoismaiden tutkimus- ja opetusyksikön johtajana.
Vuodesta 2023 lähtien hän on asunut Vilnassa. Tällä hetkellä hän on apurahatutkija Eurooppalaisessa humanistisessa yliopistossa (European Humanities University), Vilna, Liettua.
Facebook-tapahtuman linkki https://www.facebook.com/events/1181220229456215/?ref=newsfeed
