Piäkuva: Omie tauluja näyttelyh tuotih taiteilijat Julija Rubtsova (vaš.) ta Galina Melehova.
Tuiskukuušša Petroskoissa oli juokšomašša Kalevala: hahmojen šelityš -projektin marafoni.
Hahmot autetah ymmärtyä Kalevalua
Karjalan kanšallini teatteri, Karjalan kuvataitomusejo ta Karjalan tevollisušistorijan gallereja yhissyttih Kalevala-runoelman tietäjän, Paralleli-järješšön johtajan Irina Rinkevičin johtamašša projektissa, jotta auttua rahvašta, erityisešti nuorisuo paremmin ymmärtyä Kalevalua kuvataijon ta hahmojen šelittämisen avulla.
Eepossan tutkimisella oli omissettu marafoni, kumpasešša oli kymmenie toimenpitoja tuiskukuun enšimmäiseštä viimeseh päiväh šuaten online ta ofline muotoloissa.
‒ Projektin rajoissa pietyn marafonin ošallistujat nähtih kuin äijän on muotoja tutuštuo Kalevalah: spektaklija, näyttelyjä, tauluja, pelijä. Niijen avulla myö tutkimma hahmoja ta šelitämmä, mitein ne autetah ymmärtyä eeppistä runoelmua, šelitti projektin johtaja Irina Rinkevič.
Projektin aikana oli kekšitty eksperimentti. Karjalan kanšallisešša teatterissa piettih vaštautumini Kullervo-näytelmän ohjuajan V’ačeslav Pol’akovin ta taiteilijan Jegor Kukuškinin kera niillä, ket jo kačottih spektakli. Pakinašša oli kerrottu, mitä luatijien joukko tahto esittyä kaččojilla. Vaštautumisen jälkeh ošallistujat kačottih näytelmä uuvveštah, a mitä mieltä hyö ollah eksperimentistä, hyö kirjutetah VK-verkošša. Julkaisuja voipi löytyä Kalevala open -ryhmän šivulla.
Kahen taiteilijan šiivet
Karjalan kanšallisešša teatterissa avattih näyttely Kalevala: hahmojen šelityš.
Kakši taiteilijua, Julija Rubtsova Piiteristä ta Galina Melehova Koštamukšešta tuotih näyttelyh omie tauluja, kumpaset näytetäh Kalevala-runoelman hahmoja, tapahtumie, uškomukšie ta perintehie. Voipi kaččuo niih tauluih ta niin kuin lukie runoja.
Eri taiteilijat eri tavoin näytetäh Kalevalua. Julija oikein šyväšti tutki yksityiskohtie ta kanšantutkimuštietoja. Galinan tauluissa on äijän simvolija ta metaforija.
‒ Mie tiijuššin kaikkie: mitein šilloin luajittih käsitöitä, mitein väritettih lankoja, mimmoista rotuo lampahat oltih, min muotoni jalanpohja oli keškiaikasella ihmisellä. Joka taulušša on tarkka kertomuš šankarien jokapäiväseštä elämäštä, šelitti Julija Rubtsova.
‒ Miun tauluissa mie yhissin eri taitotekniikkoja. Taulujen šarjua yhistäy linnun muoto, šen šiämeššä on piiruššettu runojen juonet ta šankarit, šelitti Galina Melehova.
Näyttelyššä on joka taiteilijan 12 tauluo ta niissä on erilaisie juonija. Ne ollah kuin kakši šiipie – liitytäh yhteh teemah, ka ollah aivan erilaisie. Kaččoja tunnuštau tunnettuja hahmoja ta tiijuštau hieman enemmän heistä tahi heijän elämäntavoista.
Kalevala on muailman tunnettu eepossa. Tänä vuotena runoelman täyvellini julkaisu täyttäy 175 vuotta. Taiteilijat aina kuvattih runoja ta hahmoja, jokahini luati šitä omašša tyylissä. Nykyjähki karjalaiset runot ta eepossa on loppumatoin innoššukšen hete.
Kalevala: hahmojen šelityš -projektin tulokšet ilmotetah kevätkuun 10. päivänä. Projektie toteutetah Karjalan piämiehen granttifondin kannatukšella.
Teksti ta kuva: Uljana Tikkanen, Oma Mua 28.2.2024
