Suomessa vietetään 25.11.–1.12.2024 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin.
Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, X:ssä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on ”karjalakši joka päivä” (vk)/”karjalaksi joga päiviä” (sk)/”karjalakse joga päiviä” (lk).
#karjalankielielay
#karjalankielennedäli
Makon da Vas’an bunukku Aila:
Meile tuli šiiloiliipoi
Mennyön pakkaskuun kylmil panin ruadamah lämböbatterin, da sen jälgeh čoivahtih meile pertih lendelemäh šiiloiliipoi – a voi voi! En ni huavannuh uskuo, što häi elävyi keskel talvie, vai gu erähänny päivänny huomain, kui se lendelöy ymbäri, da uskuohäi sih hil’l’akkazin pidi. Internetas sit kačoin, što šiiloiliipoi eläy kahtennu kezänny, toiči maguau talvel.
Alloin sit kaččuo, gu kunnebo se liipoi menöy da midä ruadau. No häi on voinnuh istuo hätken lais libo uudimes ja illal hänel oli tavannu lennellä lampan ymbäri. Luguvalgo händy ylen äijäl vedi omah puoleh da oli voinnuh häi istuo minun käilgi, konzu luvin knigua. No minähäi rubein huolevumah, gu midäbo sit moine elävy voibi juvva da syvvä, midä navedin hänel murginakse. Duumaičin, gu vetty tai elävy vähimyölleh tarviččou, da rubein valamah hänel vähäzen vetty pehmieh imubumuagah da viemäh sidä hänen n’okan edeh. Ja häi kärzäl algoi imie vetty, vähimyölleh sil se minule ozuttihes da minä nagroin da hyväl mielel sidä kaččelin.
Vai eihäi niken yhtel viel voi eliä, sendäh rubein eččimäh tieduo, midäbo häi voibi syvvä. Internetas lövvin tiijon, gu kukkazien metty da vähäzel sportivunnuttu fruktua häi voibi syvvä. No misbo kehnos minä nygöi metty täh lövvän, vai muarjuahäi minul on pakastinškuappu täyzi da vahnua fruktua tožo löydyy. Sulain vavoidu da rubein luzikkazel tariččemah mostu hänel. Da pädihäi segi, jo n’okku oli mehus monennu päivänny. Fruktua tožo hapatin da nostelin juablokan da mangon kuorii hänen edeh. Niidygi häi minus n’uusteli da opitteli. A sehäi minuu innosti, nygöihäi minä händy elätän kezäh sah – duumaičin.
Vai liipoin lennot muututtih lyhyömbikse, mondu kerdua häi liideli vai lattiel da sie lyhyččäzii hyppylöi luadi. No minä rubein varuamah astumistu hänen piäle, ainos pidi pertin latettu tarkah kaččuo, ennegu sih voibi astuo. A voi voi! Alloin nostua händy järilleh stolael da jo čökkäin murginua nenän edeh. Tälleh menimmö kaksiezen nedälii edehpäi. Vai sit häi buite gu olis alganuh ärevyö minun nosto-opittelendoih, häi vai hyppäi bokkah, konzu opiin myösgi nostua händy korgiembal. Lopuškal häi hyppäi lattiele, da sie erähän hypyn jälgeh en enämbiä händy nähnyh. Mondu päiviä vie kaččelin lattien sih kohtah, mih häi hyppäi. Vai liipoidu ei nägynyh eigo ni kuulunuh.
Pidi minun lopuskal uskuo, jotta en voinuh händy kezäh sah elättiä. Tuonilmazih häi varmah meni, vaigu mondu nedälii händy sain kačella da diivie – ylen oli čoma elävy da atkal jäi jällel.
Kirjutannuh Groznois eläjien Makon da Vas’an bunukku Aila
Piäkuva: Pixabay
Nina Stepanoff:
Päivännoušu-Šuomen yliopisson vienankarjalan opaštuja Nina Stepanoff on kiäntän karjalakši kakši runuo. Runot on kirjuttan Eeva Kilpi ta ne julatah runuolijan perehen luvalla.
Tänä huomenekšena mie en kirjuta
Vain mie olen piättän issuttua rousan
Elikkä tätä inehmini tarviččou,
Jotta olis ošakaš:
Ruatuo, jotta malttau šen hylätä,
Äkietä šiätä, jotta tuntou šen oikevuon.
Lapšuon aijan,
Jotta olis väkie juurie šiitä
Iivannaroušan vanhuon šeinällä.
– Eeva Kilpi –
***
Mie šuvaičin šiuta kuin Karjalua,
Mie šuvaičin šiuta kuin kešyä,
Mie šuvaičin šiuta kuin muamuo ta tuattuo,
Mie šuvaičin šiuta kuin omie lapšie.
Mie itin šiuta kuin Karjalua,
Mie itin šiuta kuin kotie,
Mie itin šiuta kuin šitä poikua,
Kumpani lupasi vain ei tullun.
Mie nakroin šilloin konša Karjalašša,
Mie nakroin šilloin konša lapšena,
Mie nakroin šilloin konša šen tytön keralla,
Kumpani kaikista valičči miut.
Mie muissan šiuta kuin Karjalua,
Mie muissan šiuta kuin Roštuota,
Mie muissan šiuta kuin šitä yhtä polkuo,
Kumpaista ei onnakko nikonša ollun.
– Eeva Kilpi –
Kiäntän: Nina Stepanoff
Kuva: WSOY
Mari Rajamaa (Jeremielän Pikku-Iivanan Juššin Muarie):
#MonikielisestiMe-kampan’n’a
Ruavošša meilä oli #MonikielisestiMe-kampan’n’a, kumpasen tavottehena on šuaha kaikki ruatajat rohkiešti käyttämäh kielineruoh jokapäiväseššä elokšešša ta ielläh šitä parentua. Kampan’n’ašša luajittih ohjehie, kuin monikielisyttä voipi lisätä ruavošša. Kiinitin kampan’n’atarran tietokoneheni. Šiinä lukou šuomekši “Harjottele šuomie miun keralla”. Šillä tahomma kertuo šuomen kieltä opaštujilla ruatotovarissoilla, jotta hyö voijah harjotella kieltä meijän kera.
Ielläh meitä pyritettih lisyämäh ruatokielet intranetissä olijah henkilöprofiilih. Mie smietin kaikkie kielie, kumpasie olen opaštun koulušša, yliopissošša ta rahvahanopissošša: šuomi tiettäväini, enklanti, šakša, ruočči, ranška, espanja, karjala. Mitä kielie maltan hyvin? Mitä kielie maltan käyttyä ruavošša?
Ranškua ta ešpanjua maltan vain vähän. Voin tottaše matalla niitä käyttyä, konša tiluan ruokua restoranissa. Onnakko kaikkie muita maltan niin hyvin, jotta voin niillä viestie. Šakša tiettäväini on vahvin vierahista kielistä, šentäh kun olen opaštun šakšan kiäntäjäkši ta elinki Šakšašša. Enklanti oli miun enšimmäini vieraš kieleni koulušša ta šitä olen käyttän ruavošša vuošikauvet. Ruoččie olen käyttän ruavošša 20 vuotta takaperin.
No, a karjala? Šitäki olen opaštun jo 10 vuotta. Smietin joka päivä karjalan kieleh liittyjyä tiemua, opaššun šitä, kirjutan karjalakši kaikenmoisie tekstijä avonaisen yliopisson kurššiloilla. Mie hokšain, jotta mie maltan karjalua! Piätin lisätä nämä miun profiilihini: šuomi, enklanti, šakša, karjala, ruočči.
Ielläh vuotan enšimmäistä yhtehyönottuo karjalakši!
Kuva: Mari Rajamaa
Veera Turkki:
Kalendari karjalaksi
Olen nyt opastun karjalan kieleh puolitoista vuotta, ga karjalan kielellä sais olla miun eloksessa suurembigi rouli. Opin lugie, kuunnella, kirjuttua da paissagi, vain aivin huomuan, jotta tuassen olen käyttän liijan vähän karjalua.
Karjalan kielen nedälin kunnivoksi piätin kirjuttua miun ruadokalendarih kaiken karjalaksi muga hyvin kuin maltan. Nyt mie joga päiviä muissan karjalan dai rubien duumaimah karjalaksi. Ruan opastajana gimnuaziessa, da tällä nedälillä tahon opastujillagi vähäzen paissa karjalaksi da toivottua kaikilla hyviä karjalan kielen päiviä.
Kuva: Veera Turkki
Hannu Lappalainen:
Ilomančin miespajattajoin tervehtys
Ilomančin miespajattajien mužikat tervehtitäh kaikkii karjalankielizii, karjalan kielen suvaiččijoi da ystävii. Nygöi kogo hora on ruvennuh suvaimah karjalan kieldy, gu täl nedälil algavui uuzi karjalankieline projektu. Eräs horan pajattajis on kiändänyh tuttavii, suomenkielizii pajoloi karjalan kielele, da niilöi myö rubeimmo iellizel nedälil harjoittelemah. Täl videol on vie vähäzen kesken olii näyteh. No myö uskommo yhtelläh, gu tuliel vuvvel Ilomančispäi kajahtau čomii, karjalankielizii pajoloi enämbigi.
Linka videoh: https://youtu.be/OJ7K1lU_juI
