Piäkuva: Anja Suvanto, Heidi Gilhooly, Helvi Alaviitala, Riitta Martinoff-Hutri ta Kerttu Nurmela. (Kuva: Heidi Gilhooly)
Heidi Gilhooly:
Mie olen löytän šen, mitä olen eččin
Mie aloin opaštuo karjalua vuotena 2021. Miun muamo oli männyn tuonilmasih, ta mie aloin eččie enämpi tietuo miun heimon historiešta. Miun ukko ta ämmö oltih tultu Šuomeh vuotena 1922, enkä mie ollun kuullun äijän heijän elokšešta.
Internetin kautta mie löysin karjalan kielen loittokurššin. Mie rupein opaštumah kieltä, a mitä šiitä tapahtu? Kurššilla mie vaštauvuin kurššitovarissojen kera, ket šanottih, jotta hyö ollah miun heimolaisie!
Nyt miula on yhtevyš miun heimolaisih ta voin opaštuo karjalakši heijän kera ta paissa yheššä kaikesta mi on meilä yhtehistä. Kešällä vuotena 2023 mie näkeyvyin miun heimolaisien-kurššitovarissojen keralla Oulušša. Äijän myö pakasima Karjalašta, kieleštä, tikutukšešta, kaikešta.
Mie en šuata paissa karjalaksi joka päivä, a kieli on miula armaš, še on perintö miun heimokunnalta ta mie tahon huolehtie, jotta še eläy. Mie käyn kurššiloilla, luven kirjoja ta kirjutan pienie kertomukšie. Mie olen löytän šen, mitä mie olen eččin.
Kuvašša ollah heimolaiset-kurššitovarissat: Anja Suvanto, Heidi Gilhooly, Helvi Alaviitala, Riitta Martinoff-Hutri ta Kerttu Nurmela. (Kuva: Heidi Gilhooly)
Sisko Pajari on luatin oman armahan Kuarne-pojan kera komikšan: ”Ämmö ta 3-jalkani kazi”.
Kuva: Sisko Pajari
Eeva Manni
Miun karjalane bul’kku
Miula on oma karjalane bul’kku, kumbazessa on ystävie, tuttavie da opassundadovariššoi. Siinä bul’kussa mie käytän karjalua enimyölleh tiedokonehella da telefonalla. N’okakkah mie pagizen karjalaksi paginapertissä da toičči, konza pettiessä nägeyvyn kenentahto karjalazen kera. On vesselä paissa karjalaksi missätahto ylehizessä paikassa suomenkielizien kessessä.
Ilmain tiedotehnikkua mie käyttäzin karjalua ylen harvah. Sama tilanneh ollou äijällä toizellagi ristikanzalla. Tiedokonehella mie kirjutan sähköpošta- da WhatsApp-viestilöi miun karjalazilla ystävillä da kirjutan someh. Mie lizäksi litteroičen vanhoi karjalankielizie iänittehie da luajin verkkokirjutuksie. Verkon kautti mie piäzen opastumah karjalah da pagizemahgi opassundajoukossa da netan paginaillassa. Ilmain avonazen yliopisson loitto-opassusta mie en tovelleh olis algan opastuo karjalah.
Koissa mie toičči höblötän miun miehellä midätahto, pikkarazie dieloloi, karjalaksi. Hiän ellendäy, ga vastuau tegovesselästi millätahto toizella kielellä, tuagieh sevottau eri kielie yhteh virkkeheh.
Kuva: Morguefile, TDickph
Niko Tynnyrinen
Voin paista karjalakse joga päiviä
Olen ozakkahas tilandehes, sendäh gu voin paista karjalakse kui ruavos, mugai dovarišoinke joga päiviä. Äijät karjalankielizet tilandehet ollah minule jo luonnollizet da kebjiet, ga toiči tahton opitella karjalakse ihan uuzii dieloloi.
Pyhänpiän myö kižaimmo dovarišoinke Dungeons and Dragons -roulikižah. Meijän šeikkailu algoi jo vuvven allus da vastavummo kižah näh nenga 1-4 kerdua kuus. Roulikižas ei ole varzinastu kižalaudua libo muudu konkretnoidu ezinehty, ga sidä kižatah yhtes paisten, ozutellen da fantaziiruijen. Tavan mugah kižavastavundan aigua luajitah mustohpanoloi kižan tapahtumis da toizien kižuajien huahmolois. Minä tahtozin konzutahto oppie luadie oman roulikižan, hos ihan pikkarazen, karjalakse. Se ei ole pieni ruado, ga duumaičin, gu mustohpanoloin kirjutandu karjalakse vois olla hyvä algu.
Kuvas näittö erähii kohtii minun mustohpanolois. Ilmai kontekstua niilöis et toven sua tolkuu, da hairehtu on äijy, sendäh gu mustohpanot kirjutetah ruttoh kižan aigua. Muitegi on vuottamattoman jygei kirjuttua mustohpanuo karjalakse, konzu kižan kieli on suomi da erähät terminät ollah vie anglieksegi. Yksikai on vessel nähtä, gu karjala pädöy hos mittumah käyttöh. Muitegi hairehii ei kieldy käyttäjes pie varata: niilöi olettelou meil kaikil.
Kuva: Niko Tynnyrinen
Minna Ronkainen
Siemenleiby (l.10 – 13 päppii)
3 dl kagruotrubiloi
3 dl greččujauhuo
2 cl suolua
2 sl psylliumii
1 huavoine kuivua droždeidu
l. 1 dl gurbiččunsiemendy
Vetty, metty (l.1 cl), oliivuvoidu (l. 3 sl)
Sevoita kai kuivat ainehet. Ližiä lämmin (42c) vezi, keräl mezi. Ližiä oliivuvoi. Sevoita. Taigin suau olla aiga notkei. Luaji päppilöi, konzu taigin on nossuh. Kostuta käit enne päppilöin luajindua, nenga sit taigin ei tartu käzih. Pasta 200c päčis l.20– 30 min.
Kuva: Minna Ronkainen
