Artikkelit

Karjalan kielen nedäli: Tuaton kera kuuzen ečos & Kučču rastavaizeh

Kirjoittanut: Karjalan kieli elay
Julkaistu: 26.11.2022

Suomessa vietetään 21.–27.11.2022 karjalan kielen viikkoa. Viikon tarkoituksena on juhlistaa karjalan kielen eläväisyyttä ja monimuotoisuutta ja tehdä sitä näkyväksi monin eri tavoin. Viikon aikana julkaistaan karjalaisten ja karjalankielisten kirjoituksia kielen ja sen merkityksen ympärillä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Karjalan Sivistysseuran Uutisčuppu – Uudisčuppu -ajankohtaiskanavalla. Tämän vuoden teemana on Karjalan armas sana.

#karjalankielielay
#karjalankielennedäli

Piirroshahmoja mustan kehyksen sisällä, jota ympyröi vaaleansininen paksumpi kehys

 

Tuaton ker kuuzen ečos

Faina Kukkonen

Ku erähiči tuaton ker kuuzen eččoh käimmö.
Sitpä oman mečän myö ihan toizen jyttyzenny näimmö.
Kai oldih lumen peitos nägynnä ei anikko nimidä.
Mättähät da rizeikközet oldih kui tontut igäh,
libo muahizet da menningäizet olis yhteh tuodu.
Rinnakkazeh istumah sih ois heijät suadu.
Kogo meččy ol` kui kirikkö. Hongat suuret pilarit.
Taivas korgiel, buite katto.
Lattiel välkehtii valgei matto
A puulois lumi läimi kui hrustal’at.
Ihan iänettömäks` hillennyimmö. Lopuškal virkoi tuatto:
”Luondo Rastavah valmistuu. Nygöihäi on uatto.”
Sit rastavapuun otammo da vielbo huavan kuammo.
Ku jo mändyy rizeikközes jänöin nähtä suammo.
Pihah tulduu muamoil huastan midä mečäs näimmö.
Nečen jälgeh linduzil` viel kagrulyhtien kävymmö.
Rastavan aigah duumat monet, čomat, hyvät mieleh suabi.
Ne taijan taval inehmozet lumuobi da valdah suabi.

 

Kučču rastavaizeh

Hannu Lappalainen, karjalan kiännösseminuaran opastui

Kuvan lähde: Pixabay.

pyhänpiän 27.11 15 aigah (Ven’an aigua) Karjalan kielen nedälin aigah kajahtetah Ilomančis- da Vieljärvespäi. Keräyvymmö yhtehizeh rastavaizeh Zooman kauti pyhäpiän 27. kylmykuudu 15 Ven’an aigah. Pruazniekku kestäy äijällizen čuasun da se todevutetah Karjalan Kielen Koin, Karjalan Kielen Koin Abuniekkoin da Ilomančin rahvahanopiston yhtehizenny ruavonnu. Pivos on ylen ilokastu, rastavallistu ohjelmua Vieljärves Karjalan Kielen Koispäi ezimerkikse kielipezän lapsien tervehtys, pakkasukko abuniekan kel, yhtehisty pajatandua dai Ilomantsis abuniekkoin rastavanpajaspäi ezimerkikse rahvahanpajohoran častuškoi Vieljärves da Ilomančispäi, rastavanpagin Öllöläspäi, yhtehisty pajatandua.

Ližiä tieduo da Zoom-linkan suat Karjalan kielen koin abuniekat ry:n paginanvedäjäl Hannu Lappalazel, hala@kopala.fi, +358 405841 995.

Terveh tulemua rastavastu pidämäh!

 

Miun karjalan armahat sanat ollah: Tirpa vaikkan!

Maija Kunnas

Kun mie lapsena tahoin suaha midätahto terväzeh, miun buabo (Suistaman Jalovuarasta) kehotti tirppamah vaikkane, nenga vuottamah kodvazen. Saman mie sanon tuagieh omilla bunukoilla.

Kuvan lähde: Pixabay.

Suistaman Perinnehsebran paginaillan sanazet

Myö piimmä Suistaman Perinnehsebran paginaildua 15.11. tiemalla ”Karjalan armas sana”. Moizet sanat oldih armahat miän pagizijoilla: tirpa vaikkan, a voi voi voi, niekka, nänniniekka, pajattua, bunukka, čuaju, mandžoi, čoma, hičuttua, Hospodin lopuška, suvaija, pertti, päčči, päčinočča da varavonalane.

Kuvan lähde: Pixabay.

Lue nämäkin:

Jyškyjärven čäijynjuonta

Jyškyjärven čäijynjuonta

Piäkuva: Klubin issunto oli šijotettu kanšainväliseh čäijyn päiväh. Kuva: Tatjana Lesonen Vanha karjalaini Jyškyjärven kylä, kumpani šijoutuu Vienan Karjalašša taigan, monienmonituisien järvien ta lampien kešen, oli aina kuulusa omašta vierahanvaraisuošta....

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Tutkimušmatka Tunkuon karjalaisien kylih

Kuvat: Kolmen šylillisen pakšu jättiläiskuuši Troičanšuarella. Šitä šepyämäššä Maria Kundozerova ta Sergei Minvalejev. / Kunnoššettavana olija Pyhän Miikkulan kirikkö Mujehjärven Troičanšuarella. Kuvat: Sergei Minvalejev Viime vuuvven kešällä Karjalan tietokeškukšen...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.