Pääkuva: Karjalan Sivistysseuran osastolla voi tutustua kirjallisuuden ohella myös karjalankielisiin muistipeleihin. Kuva: Kim Öhman.
Karjalan Sivistysseuran osastolla 6g68 pääset tutustumaan karjalan kielelle käännettyihin lastenkirjaklassikoihin, tuomaan myös lapsesi lämminhenkisiin karjalankielisiin luku- ja leikkituokioihin sekä tutustumaan itä- ja rajakarjalaista kulttuuria, perinteitä sekä karjalan kieltä ja historiaa käsitteleviin tietokirjoihimme.
Mitä yhteistä voi olla Peppi Pitkätossulla, suomalaisten kohtaloita Stalinin vainoissa käsittelevillä historiateoksilla ja rajakarjalaisella murrelukemistolla? Ainakin kustantaja, sillä Karjalan Sivistysseura julkaisee sekä karjalan kielelle käännettyjä lastenkirjaklassikoita että laajasti Karjalan historiaan, kulttuuriin ja kieleen liittyvää tietokirjallisuutta.
Karjalaksi lapsille
Tänä vuonna Helsingin kirjamessuilla on loistava tilaisuus tutustua karjalaksi käännettyihin lastenkirjaklassikoihin, jotka kiehtovat kaikenikäisiä lukijoita. Luku- ja leikkituokioissa pääset kuulemaan, kuinka Eduard Uspenskin Huoti-tiätä, kišša ta koira (Fedja-setä, kissa ja koira) sekä Astrid Lindgrenin Lönnivuaran Eemeli (Vaahteramäen Eemeli) valloittavat Olga Karlovan taidokkaissa, vienankarjalaksi laatimissa käännöksissä. Livvinkarjalaa on tarjolla myös Peppi Pitkysukun seikkailuissa, joissa nautitaan kaikista kolmesta Astrid Lindgrenin luomasta Peppi-kirjasta alkuperäiskuvituksineen Aleksi Ruuskasen ja Tamara Ščerbakovan livvinkarjalaksi kääntäminä.
Karjalankielisen tekstin lukemisen ja kuuntelemisen tueksi on saatavilla upeasti kuvitettu, sarjakuvamuotoinen karjalan kielen sanakirja, Sarjakuvasanakniiga, joka tuo karjalaisten satujen taikaa nykyajan lasten maailmaan. Kirjan läpi kulkevan tarinan ohessa on eri aihepiireihin liittyvät kuvitetut sanastot. Monipuoliset nykyaikaiset sanastot on laatinut karjalan kielen kääntäjä ja opettaja Katerina Paalamo. Kirjan ovat käsikirjoittaneet tekijät yhdessä, ja kirjan karjalankielinen tarina on karjalaa äidinkielenään puhuvan Paalamon käsialaa. Upeat kuvitukset on loihtinut joensuulainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Sanna Hukkanen.
Itä-Karjalan aiemmin kirjoittamatonta historiaa
Historioitsija Pekka Vaara tekee tuoreessa tietoteoksessaan Punainen Uhtua – Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin tarkan läpileikkauksen punaista Uhtuaa rakentamaan päätyneistä punasuomalaisista. Vaara tarkastelee Uhtuan muutosta 1920-luvun kansannoususta 1930-luvun puolivälissä alkaneeseen poliittiseen vainoon, jossa Uhtualle johdatellut suomalaiset leimattiin porvarillisiksi nationalisteiksi, tuholaisiksi ja vakoojiksi. Punasuomalaisten kohtalo sinetöitiin Stalinin vainoissa vuosina 1937–38.
Folkloristi Joonas Aholan tietokirja Neuvostokalevalainen runous – Perinne ja propaganda Neuvosto-Karjalassa 1937–1963 puolestaan selvittää aiemmin Suomessa tutkimattoman neuvostokalevalaisen runouden taustoja, tekijöiden elämäntarinoita sekä heidän laatimiensa runojen keinotekoisuutta ja ristiriitaisuutta, josta avautuu mahdollisuuksia myös yllättäviin tulkintoihin. Neuvostokalevalaisessa runoudessa kohtasivat ikivanha karjalainen suullinen perinne sekä nuori neuvostoideologia. Aholan analyyttinen tutkijanote saa rinnalleen 137 valikoitua neuvostokalevalaista runoa kommentaareineen. Teoksen upeasta kuvituksesta vastaa graafikko Karstein Volle.
Maija Vaaran toimittama Armahimmat varšišomaset – Vienalaisten naisten kansanpukuja ja elämäntarinoita -teos esittelee runsaan sadan vuoden taakse ulottuvaa Vienan Karjalan naisten kansanpukujen historiaa, merkityksiä, käyttöä, malleja ja valmistustekniikoita monipuolisesti ja ennennäkemättömän upein kuvin. Kirjassa esitetty tieto pohjautuu Suomen museoista ja yksityisomistuksesta löytyneisiin vaatteisiin. Kansanpuvut ovat kulkeutuneet Suomeen pakolaisten ja maahanmuuttajien mukana, ja kirjaan kootut puvut ovat peräisin 22 naiselta eri puolilta Vienan Karjalaa. Pukuesittelyjen yhteyteen on koottu myös alkuperäisten omistajien elämäntarinoita. Ne kertovat omaa tarinaansa naisten arvomaailmaan, estetiikkaan ja heidän elämänsä taitekohtiin syvästi sitoutuvasta ja niitä väkevästi ilmaisevasta kulttuurista.
Ohjelmaa KSS:n osastolla 6g68 to 24.10.–su 27.10.
Joka päivä (to–su) klo 11.00–11.15 ja 14.00–14.15 noin kahden–neljän hengen pienryhmässä lyhyet luku- ja leikkituokiot lapsille.
Joka päivä (to–su) klo 12–14 kirjailijavieraana historioitsija Pekka Vaara kertoo tietokirjastaan Punainen Uhtua – Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin (KSS 2024) ja signeeraa teostaan.
Messujen aikaan osastolla ovat tavoitettavissa myös Maija Vaara (la klo 16–17) ja Karjalan Heimo -lehden päätoimittaja Katri Kovasiipi (pe klo 16–20, la klo 10–12 ja 17–18, su klo 10–12 ja 16–18).
Torstaina iltapäivällä paikalla on myös Ella Karttimo esittelemässä toimittamaansa kirjaa Kyllä mie šukuni tiijän – Tarinoita Huovisten vienalaiskylistä.
Tervetuloa osastollemme 6g68!
Vuodesta 1906 lähtien toiminut Karjalan Sivistysseura yhdistää eri alueilla elävät karjalaiset ja karjalaisuudesta kiinnostuneet toimimaan karjalan kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden hyväksi. Yhdessä vaalimme kieltä, kulttuuria ja kokemuksia karjalaisesta identiteetistä. Seura julkaisee tietokirjallisuutta, karjalan kielen oppimateriaaleja, sukutarinoita ja muistelmia sekä karjalankielistä kirjallisuutta.
Lisätietoja seurasta: https://www.karjalansivistysseura.fi/
Lisätietoja seuran julkaisemista kirjoista: https://www.karjalansivistysseura.fi/tuote-osasto/kirjat/
