Karjalan Sivistysseura kielletyksi järjestöksi Venäjällä
Suomen vanhin karjalaisjärjestö, 120-vuotias Karjalan Sivistysseura on julistettu Venäjällä ei-toivotuksi yhdistykseksi. Seuran toimintaan tällä ei ole vaikutusta, mutta siihen osallistumisesta voi koitua Venäjän kansalaisille seuraamuksia. Historian saatossa tämä on toinen kerta, kun Venäjä puuttuu seuran toimintaan.
Pääkuva: Karjalan Sivistysseura on lisätty Venäjällä ei-toivottujen yhdistysten pitkään luetteloon. Asiasta uutisoi ensimmäisenä itsenäinen venäläinen uutismedia Novaja Gazeta 17.7.2026.
Venäjän oikeusministeriö on lisännyt 17.7.2026 Karjalan Sivistysseuran ja neljä muuta järjestöä Venäjällä ei-toivottujen yhdistysten listalle. Tähän mennessä listalle on kertynyt jo 372 ulkomaista ja kansainvälisesti toimivaa järjestöä. Listalle päätyneiden yhdistysten toiminta on Venäjällä kielletty. Kiellettyjen järjestöjen luettelo löytyy venäjänkielisestä Wikipediasta.
Kansainvälisesti tunnetuin Venäjällä kielletty järjestö on ihmisoikeusjärjestö Memorial.
Karjalan Sivistysseura on suomalainen järjestö, jolla ei ole toimintaa tai alaosastoa Venäjän alueella. Etenkin 1990- ja 2000-luvuilla seuralla oli aktiivista ylirajaista yhteistyötä eri tahojen, kuten karjalankielisten karjalaisten ja paikallisten virallisten organisaatioiden kanssa Karjalan tasavallassa. Tuolloinen yhteistyö on liittynyt karjalan kieleen, karjalaiseen kulttuuriin ja karjalaisten historiaan.
Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan 24.2.2022 Karjalan Sivistysseura lopetti Karjalan tasavallassa toteutetun yhteistyön. Koko toimintansa ajan seura on pidättäytynyt kannanotoista poliittisiin tai valtiollisiin kysymyksiin.
”Vaikutus on kaikille karjalaisille surullinen”
Karjalan Sivistysseuran hallituksen puheenjohtaja Seija Jalagin toteaa, ettei seuralla ole toimintaa eikä virallisia yhteyksiä Venäjällä, joten vaikutus toimintaan on vähäinen.
”Historiallisesti tiiviiden kulttuuristen yhteyksien ja karjalan kielen kannalta vaikutus on kaikille karjalaisille surullinen. Karjalaiset ovat rajaseudun kansaa, joka on vuosisatojen ajan elänyt keskinäisiä yhteyksiä solmien. Poliittiset suhdanteet ovat painaneet tai piristäneet näitä yhteyksiä ja yhteisöjä. Niin varmasti jatkossakin”, hän summaa.
Seuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova sanoo, että seuran julistaminen ei -toivotuksi voi vaikuttaa ja olla vaaraksi niille Venäjän kansalaisille, jotka osallistuvat seuran toimintaan.
”Venäjällä on useita dokumentoituja tapauksia, joissa henkilöitä on sakotettu tai tuomittu rikosoikeudellisesti yhteyksistä ei-toivotuksi julistettuihin järjestöihin, erityisesti jos yhteistyö on jatkunut järjestön kieltämisen jälkeen. Seuraamuksia on määrätty esimerkiksi osallistumisesta järjestön toimintaan, tapahtumiin, materiaalien levittämisestä tai muusta toiminnan tukemisesta”, kertoo Stepanova. Lisätietoa toteutuneista tuomioista löytyy Human Rights Watchin raportista, World Report 2026.
”Pelkkä yhteys ennen järjestön julistamista ei-toivotuksi ei yleensä yksin muodosta rikosta, kuitenkin viranomaiset voivat laajasti tulkita lakia ja käyttää aiempaa yhteistyötä näyttönä, kun ne arvioivat henkilön suhdetta järjestöön. Kehotan siis varovaisuuteen, tärkeintä on pitää huolta itsestään ja läheisistä.”
Venäjä puuttui seuran toimintaan edellisen kerran vuonna 1907
Karjalan Sivistysseura perustettiin elokuussa 1906 Tampereella nimellä Vienan Karjalaisten Liitto. Pääasiassa vienalaistaustaisten kauppiaiden perustaman liiton tarkoituksena oli tuolloin kehittää Vienan Karjalan elinoloja ja koulutusta.
Vuonna 1907 Venäjän ortodoksikirkko hyökkäsi Vienan Karjalaisten Liittoa vastaan, koska katsoi sen pyrkivän suomalaistamaan ja luterilaistamaan karjalaisia. Arkangelin kuvernöörin käskystä liiton ylläpitämät koulut Vienan Karjalassa suljettiin syyskuussa 1907. Suomessa Venäjän painostus toisella sortokaudella keskeytti liiton toiminnan vuosiksi 1908–1917.
Vuoden 1917 mittaan toiminta käynnistyi uudelleen, jolloin seura sai myös nykyisen nimensä Karjalan Sivistysseura. Tavoitteeksi täsmentyi rajantakaisten karjalaisten sivistyspyrkimyksien tukeminen Suomesta käsin, ja Vienan Karjalan ohella intressialueeksi tuli mukaan Aunuksen Karjala. Toisen maailmansodan jälkeen seuran toiminnan kohteeksi tulivat myös rajakarjalaiset, jotka olivat valtaosin karjalankielisiä ortodokseja.
Seuran toiminnan kulmakivenä alusta alkaen toiminut lehti sai vuonna 1945 nimekseen Karjalan Heimo, joka on seuran kuusi kertaa vuodessa julkaiseman kulttuurilehden nimenä edelleen.
Nykyisin Karjalan Sivistysseuran toiminnan ydinalueet ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta sekä kyykkä. Seuran toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuin, lahjoituksin ja rahastojen tuotoilla.
Lisätietoja seuran toiminnasta: https://www.karjalansivistysseura.fi
