Piäkuva: Šoutaja Oulanka-jovella, 1915. Kuva: Armas Otto Väisänen, Finna.fi/Record/Museovirasto
Tällä kertua jatamma pakinua entisen Oulankan volostin eryähien kylien nimilöistä. Oulanka oli Vienan Karjalan pohjosimpie volostija. Nyt šen muat kuulutah Louhen piirih.
Koštovuaran nimen kolme šelityštä Isakovien pereheššä tiijettih, mistä Koštovuaran kylä šai nimeh.
– Vanhat šanottih, jotta še kun oli šalvettu talot vuaralla, i heilä oli šielä, ket enšimmäiset oltih eläjät, oli yksi naini, i hiän aina käveli koššošša. I šiitä pantih nimi, jotta Koštovuara. Hiän oli yksi naini, a äijäkö oli miehie, en tiijä, šanou Raisa Kundozerova.
Raisan tiätä Mihhei Isakov kerto täštä kanšanrunouven tutkijalla Niina Lavosella näin:
– Huuhtua kun šielä ruattih, akat, värččikošto oli šielä piällä huuhtua ruatua. No šiitä še košto kavotettih akat, eikä löyvetty. Niin šanottih: olkah tällä vuaralla Koštovuara-nimi.
Paikannimissön tutkija Jekaterina Zaharova antau nimen muutoman šelitykšen:
– Kanšanlegendat yhissetäh Koštovuaran nimen alkuperän karjalaiseh košto-šanah. Ka tämä versijo näyttäy epätovennäköseltä. Meilä ei ole tarkkua šelityštä, ka mahollisie versijoita on ušeita. Ehkä nimen perušta johtuu karjalaisešta koštoa-, koštua -verbistä, kumpasen merkityš on šuojata tuulelta. Voit olla, jotta tämä Piäjärven rannalla olija vuara loi tuulelta šuojatun paikan, kumpani šopi kylän šijaintih. Ta šiitä še nimi johtuu.
– Ka još kačomma karttua, ni niämmä, jotta vuaran ympäristö on melko šoista ta koštieta. Šentäh voimma arvautella, jotta paikannimen pohjana on minih muaperän košteutta tahi järven rantojen košteutta tarkoittava termi. Tai tulvavettä tarkoittava termi, esimerkiksi, karjalaini koštie-šana tahi šuomelaini kosto-murrehšana, kumpasien merkityš on “koštie”.
– Ta kolmaš versijo yhistäy kylän nimen henkilönnimeh. Arvautellah, jotta karjalaisien kotielukoilla antamat nimet aijemmin oltih henkilönniminä. Ta karjalan kieleššä on šana Koštoi, tämä on serotana kannetun lehmän nimi. Voipi olla, jotta aikasemmin še oli esikristillini henkilönnimi. Ta šentäh voimma arvautella, jotta kylän nimeššä on šen peruštajan esikristillini nimi.
Kankahaini
Koštovuaran lähellä pohjosempah oli Kankahaini, tämä karjalaini kylä ei ollun kovuan šuuri. Vuotena 1930 kyläššä oli 14 taluo, nyt šielä ei eletä. Entiseššä kyläššä voit käyvä, kun tämä paikka ei kokonah jiänyn vejen alla.
– Kankahaini, Borovskoi, oli vähäsen toiseh paikkah. Joki, järvie myöten on, jokie myöten. Čiprinkissä elettih ihmiset. No še Borovskoista šinne. Elettih karjalaiset. Šiitä vot Kankahaisešta, konša šota loppu, Kankahaisešta šiitä ihmiset tuotih šieltä taloja, muistelou Raisa Kundozerova.
– 1600-1700-luvulla Niskua, Ruvua, Tumččua, Kankahaista ta muita Vienan Karjalan kylie tiijettih saamelaisašutukšina. Näijen paikkojen karjalaisen istorijan aikana monet kylät šuatih karjalaiset nimet. Esimerkiksi, Kankahaini. Kankahaini-kylän nimi johtuu vaštuavašta karjalaisešta šanašta, kumpasen merkityš on kuivapohjani, tavallisešti mäntymeččä eli kankaš. Kylän venäläini Borovskaja-nimi puoleštah on kiännöš karjalan kieleštä. Ta molommat, šekä karjalaini, jotta venäläini kylän nimet vihjatah, jotta kylä on kankahan viereššä, šelittäy paikanimissön tutkija Jekaterina Zaharova.
Tällä kertua myö emmä voinun kertuo entisen Oulankan volostin kaikista kylistä, emmä voinun šelittyä kaikkie kylien nimijä, kun ne ollah aika vanhat ta kieleštä toiseh šiirtyössäh on muututtu niin äijälti, jotta niijen šelitykšeh on vielä pitkä matka. Toivomma, jotta konšanih yheššä tietomiehien kera jatamma pakinua Oulankan volostin paikannimilöistä.
Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 14.8.2024
→ Alku n:šša 28
Kirjutukšešša on käytetty tietoja Karjalan Heimo -leheštä (№ 9–10, 2001), Kiestinkin kanšanlauluja -kirjašta,
sampo.karjalansivistysseura.fi/paikat -nettišivulta
