Sandra Stepanova 95 vuotta

Kuva: Aleksandra (Sandra) Stepanova jatkaa työtään karjalaisuuden hyväksi edelleen. Kuvaaja: Olga Stepanova

Aleksandra (Sandra) Stepanova syntyi 30.8.1930 Vienan Karjalassa Šombajärven kylässä. Hän aloitti koulunkäynnin karjalan kielellä vuonna 1938 Haikol’an koulussa. Koulunkäynti venyi muun muassa sodan ja evakkomatkan sekä perheen muuttojen ja taloudellisten haasteiden vuoksi. Neuvostoajan vaihtuvan kielipolitiikan seurauksena Sandra kävi koulua vaihtelevasti karjalan, suomen ja venäjän kielellä.

Aleksandra Stepanovan kirjallisuuden opettaja Unelma Konkka ohjasi hänet valitsemaan matematiikan sijasta kielen ja kirjallisuuden. Niinpä Sandra haki ja pääsi Petroskoin valtionyliopiston suomalais-ugrilaiseen tiedekuntaan, josta valmistui filologian maisteriksi 1957.

Valmistuttuaan Sandra työskenteli muutaman vuoden opettajana ja vuonna 1962 pääsi töihin Venäjän Tiedeakatemian Kielen, kirjallisuuden ja historian instituuttiin kansanrunouden laitokselle, jossa hän työskenteli lähes 45 vuotta.

Sandran intohimona ovat karjalaiset itkuvirret, erityisesti niiden kuvainnollinen kieli. Mittavan ja monipuolisen uransa aikana Stepanova on tutkinut karjalaisten itkujen lisäksi satuja, vienalaisia joikuja ja aunukselaista eeppistä runoutta. Vuosina 1962–2007 hän on tehnyt yli viisikymmentä perinteenkeruumatkaa eri puolille Karjalaa ja tallentanut yli 300 tuntia oman kansan perinnettä. Häneltä on ilmestynyt lähes 100 julkaisua, joiden joukossa kaksi itkuvirsikielen sanakirjaa, kuusi tiedekirjaa, neljä akateemista perinnetekstikokoelmaa, saman verran yleistajuisia ja lapsille tarkoitettuja julkaisuja sekä lukuisia artikkeleita.

Stepanova on auttanut suomalaisia kollegoitaan karjalaisten itkuvirsien tutkimisessa: vuosina 1990–1991 hän työskenteli Pertti Virtarannan ja vuosina 1994–2001 Lauri Hongon kanssa Tverin itkuvirret -hankkeen parissa. Sandra on myös luennoinut ahkerasti ja ohjannut opiskelijoita Petroskoin valtionyliopiston lisäksi Turun, Helsingin ja Joensuun yliopistoissa.

Sandra on tehnyt pitkään yhteistyötä Karjalan Sivistysseuran kanssa, muun muassa toimittanut KSS:n arkistoon nauhoituksia omilta kenttätyömatkoiltaan ja kirjastoon omia teoksiaan, esiintynyt KSS:n tapahtumissa sekä avustanut julkaisutoiminnassa.

Stepanovan työtä on arvostettu Karjalan tasavallassa ja Suomessa. Hän on saanut Karjalan tasavallan ansioituneen tutkijan arvonimen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tunnustuspalkinnon vuonna 2006. Sivistysseura on myöntänyt Sandralle vuonna 2017 ansiomerkin hänen työstään Karjalan kulttuurin sekä kielen säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi.

Korkeasta iästään huolimatta karjalaisen kulttuurin ja perinteen vaalija jatkaa työtään karjalaisuuden hyväksi. Äsken ilmestyneessä karjalankielisessä Taival-almanakassa on Sandran kirjoitus Šombajärven kylän elämästä. Työn alla on Praskovja Saveljevan itkuvirsikokoelma yhdessä Eila Stepanovan kanssa.

Sandra on sanonut:

”Kaččuossani tuakše niän elämäni polun, kumpani alko pieneššä, nykyjäh olomattomašša, melkein unohetušša Šombajärven kyläššä. Šieltä lähtövä kaitani polku johti miut šuureh muajilmah, kumpani ajan myötä vähitellen avautu miun ieššä. […] Karjalaisilla yleisešti tärkiet arvot – yhteisöllisyš, pereh da šuku, toisistah välittämini da arvoštamini – ollah miun elokšen tukena.”

Olkoot karjalaiset arvot edelleen elämäsi tukena tässä suuressa ja ajoittain tukalassa maailmassa.

Monia armorikkaita vuosia armas muamo ta ämmö, suvun vanhin, lempeä matriarkka, viisas karjalaisen kulttuurin vaalija!

Eila Stepanova

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Sandra Stepanova (š. 1930) on kuulusa karjalaini šuušanallisen perintehen tutkija, kumpani on ruatan Venyähen akatemijan Karjalan tietokeškukšešša läheš 45 vuuvven ajan. Lukuisilla keruumatoillah hiän on käynyn kaikkiella Karjalašša da pakauttan šatoja karjalaisie imehnisie. Hiän on tutkin karjalaisie iänelläitkuja, starinoja, vienalaisie joikuja, Aunukšen eeppisie runoja da rahvahan perintehisie elämäntapoja. Viimesien vuosien aikana hiän on tutkin šynnyinkyläh Šombajärven istorijua da omie šukujuurie. Vuotena 2025 Taival-almanakan kirjutukšešša Sandra Stepanova kirjuttau, kuin Šombarven rahvaš muutettih omua elämyä paremmakši ta toimehtulijakši. Šeuruavaksi on tulošša iänellä itkijä Praskovja Saveljevan virzilöin kogomus yhteisruavošša Eila Stepanovan kera.

Lue lisää Sandra Stepanovan synnyinkylästä, sen asukkaista ja hänen elämästään vienankarjalaksi kirjasta Elämäni polku: Šombajärven kylän istorija šekä muisselmie miun elokšešta. KSS, 2020.

Lue lisää Stepanovan urasta Kansallisbiografiasta.