Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi.
Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka uškokkua, jotta monituntini kualomini šuota myöten tulou korvatukši šataprosenttisešti pitän talven aikana.
Kun ruvennemma luvettelomah tämän marjan hyötyjä, ni varmašti ševomma, šentäh kun niitä on niin äijän. Karpalon hyövyštä Venäjällä tiijettih jo muinoisaikoina. Šiitä oli mainittu Domostroissa vielä XVI vuosišualla. Karpalon mehuo piettih parahana ryvityšliäkkienä.
Karpalošta valmissetah morššija, kiisselijä, marmelatie, varen’n’ua ta makijaisien täytettä. Karpalošta luajittu ekstrakti šäilyy ylen pitälti.
Karpalošša on ylen äijän happuo, še vähentäy veren šitkeyttä, šentäh karpalomehu on erikoisen hyvä kuumetauvin tahikka minnih tulehukšen parentamisešša. Karpalon marjat ta mehu parennetah ruokahaluo, niillä on hyvä virkistävä vaikutuš.
Čäijy karpalon lehtilöistä oikein hyvin šammuttau janon. Marja- ta lehtihauteh auttau hipertonijašta, aterosklerosista, gastriitista. Kymmeneh grammah marjata lehtišekotušta kuatah 200 grammua kipätkyä ta hauvotah termossašša nellä tuntie, šiitä šiivilöijäh ta juuvvah kolme kertua päiväššä 100 ml kerralla.
Karpalo ei aiheuta allergijua, onnakko šitä ei kannata šyyvvä niillä, ketä vaivuau mahahuava tahikka pohjukaisšuolihuava, šekä muut tulehukšet mahašša ta šuolistošša.
Karpalomehulla parennetah erilaisie nahkavaivoja. Mehulla hierotah näkyö ta kaklua, še hyvin poistau pigmentatijon. Karpalomehu hyvin puhaštau ajottumie, mätä- ta palohuavoja. Mehukompressit autetah ihottumien parentamisešša.
Teksti: Roza Tihonova, Oma Mua 14.9.2022
