Kuva: Iänellä itkijät Okahvi Antipin da Hoto Remsu, Kalevalajuhla, Vuokkiniemi 28.2.1942. KSS, Sampo-tietokanta
Ristikanzat ollah itetty iänellä äijässä kohassa eri puolilla muailmua. Europassa iänellä itkemine on ollun tunnettuo päivännouzualovehilla, Suomessa karjalazien da kolttasaamelazien joukossa.
Iänellä itkemine, luvottelu, ozuttau suurda atkalua libo muida suurie tundoloi (iluogi voi itkie). Itkuvirret ozutetah yksin, da ne tuagieh ollah vähä eriluaduzet eri kerroilla, hos virzi olisgi planuittu libo sama ozutettu aiembah. Itkijä abeuduu da sobivuttau virttä mielialan da tilandehen mugah.
Iänellä itkemizen perinneh on ylen vanha, se on peräzin jo ezihristijanskoilda aijalda. Myöhembäh se on elän kirikön (ennen kaikkie pravoslaunoin) rinnalla. Se on naizien perinneh, aiembah sidä piettihgi joganaizen malttona. Miehien iänellä itkemine on ollun harvinaista.
Iänellä itkemizeh opassuttih ennen omassa jogapaiväzessä eloksessa muamolda, buabolda libo tädildä – libo ei nikeldä tietyldä ristikanzalda, sidä ei allettu opastuo erikseh. Nygöi on kurssoi, kumbazilla voi opastuo itkemizeh.
Virzikieli da meloudija
Itkuvirzilöin kieli on eriluaduista kuin tavalline paistu kieli libo muu runokieli. Se on ylen bohatta da siinä käytetäh eriluaduzie sanoi kuin tavallizessa paginassa. Se on i ylen kuvualijua da eriluaduzie verdavuksie käytetäh äijän. Ažieloi ei sanota suorah, vain ne kierretäh verdavuksin. Sama ažie sanotah uziembah kerdah vähä eri sanoin. Itkukielessä käytetäh äijä algusoinduo da sanellah kaunehesti ristikanzoista da eloksesta.
Lähizie ristikanzoi ei virzilöissä kučuta yksinkerdazeh tabah ezimerkiksi muamoksi libo tuatoksi, vain heistä käytetäh kaunehie, monisanazie sanelmuksie. Muamuo on kučuttu virzilöissä ezimerkiksi täh tabah (ezimerkit ollah Aleksandra Stepanovan kniigasta Karjalaisen itkuvirsikielen sanakirja):
armas kallis naine kandajaiženi
rindoimaidozis libuttelija libuža armozeni, lämmittäjäzeni
Tuattuo on kučuttu täh tabah:
armas valgie kalliz armoiseni
uroi ihaloi kazvattajazeni
Itkun meloudija on vällänjyttyne, da sen kulgu on laskija. Muuzikassa on alovehellizie eroloi da jogahisella itkijällä on hänen oma itkun luadu.
Itkutilandehet
Perindehellizesti iänellä on itetty erotilandehissa: muahpanennoissa, svuadboissa da mužikkoin lähtiessä voinah. Näidä itkuloi kučutah ritualaituiksi. Svuadboissa on itetty sentäh kun andilas jättäy oman koin da mänöy uudeh, vierahah kodih. Itkijä ohjuau itulla tilannehta da auttau toizie atkaloimah da igävöimäh.
Iänellä on itetty i eriluaduzissa muissa tilandehissa, konza on tahottu ilmata libo purgua tundoloi. Nengozie tilandehie ollah ezimerkiksi eroamine, nägeydymine, passiboiččemine, kalmoilla käymine da pruazniekat. Näidä itkuloi kučutah piävyndähiziksi ituiksi. Nygöi iänellä itketäh ennen kaikkie pruazneikoissa da pidoloissa.
Iänellä itkemizen kolme elämiä
Iänellä itkemizen taba on muuttun aijan mittah. Sanotah, jotta sillä on Suomessa ollun kolme elämiä (Kačo Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää, SKS 2006).
Historielline itkemine Karjalassa 1800-luvulla da 1900-luvun allussa. Iiänellä itkemine oli tuah aigah oza ristikanzoin jogapaivähistä elosta.
Evakkoloin jatettu perinneh 1900-luvulla. Luonnollline yhtehys vanhah perindeheh oli katennun da virzilöi ozutettih pidoloissa da pruazniekoissa.
2000-luvun suomelane nygyitku. Itun uuzi elos algo 1990-luvun lopulla. Pitkäh arveldih, jotta iänellä itkemizen perinneh kuolou, ga nygöi se näyttäy elbyvän da elävän rahvahanmuzikanttoin da himoruadajien joukossa. Iänellä itkemistä voi opastuo kurssoilla. Nygyne itkemine on enämbi suomenkielistä, ga se on sobivutettu itkukielellä. Yhtehys perindeheh säilytetäh yhelläh.
Teksta: Va’nan Martin Ieva
…………………………………………………………
Ezimerkkilöi nygyzistä ituista:
Emmi Kuittinen, Itku koronahuolista.
Liisa Matveinen ja äänellä itku.
Ližiä tieduo:
Aito Itkijä – Martta Kuikka (Martta pagizou da virzittäy).
Emmi Kuittinen – Itkuvirsiesitys
Äänellä itku on sielun sivistystä, Äänellä Itkijät ry
Viliina Silvonen, Apeus arkistoäänitteellä.
