Piäkuva: Agafia Niemenmaa on tovengi hyvä Je’vidana lapsena. Kuva: Iikka Jaakola / Oktober Oy
Je’vida on muailman enzimäne koltansaamenkieline pitkä ozutelmafilma. Se kerdou kolttasaamelazien eloksesta Je’vidan nägökulmasta lapsena da oman kulttuuran kavottanuona aiguhizena.
Kolttasaamelazien eloksessa on äijä yhtehiztä karjalazien evakkoloin kera: oman kielen kavottamine, nimilöin muuttamine, taboin da juuriloin peittämine i muga ielleh. Oli suuri paineh olla hyvä suomelane, ei kolttasaamelane libo karjalane.
Jatkovoinan loppuaigah koltat muutettih Petsamon alovehelda evakkoloina Suomen nygözen rajan tällä puolella. Nygöin suurin vuitti kolttasaamelazista eläy Inarin kunnassa. Koltansaamen pagizijoi on Suomessa nenga 300 (kaikkiedah saamen kielien pagizijoi on Suomessa nenga 2700, tiedo Saamelassuuvon www-sivulda).
Filma kerdou Je’vidan starinan lapsesta aiguhizeksi kolmessa aigatazossa: 10-vuodine, školan algaja Je’vida vuodena 1952, nuori aiguhine 1960-luvulla da vanha Iida nygypiänä. Filma algau, konza Iidan pidäy lähtie hänen sizären tyttären Sannan kera tyhjendämäh heijän vanhua koditaluo. Hyö ei olla nägeyvytty nikonza aiembah, ehki tiijetty toizen olennasta.
Iida on elän aiguhizena Suvi-Suomessa, da hiän ei ole käynyn hänen koditaloh “sadah vuodeh”. Talo da sen brujat, fotokuvat da kolttamučon lakki ”šaamšiǩ” tuuvah hänellä äijä kibiedä muistuo lapsuon aijalda. Sannan muamo ei ole kerdon nimidä heijän perehen da suvun eloksesta, da sentäh Sanna kyzelöy Iidalda monenjyttyzie dieloloi. Iida ei yhelläh taho sanella nimidä heijän endizestä eloksesta, hiän ei voi.
SAAMELAZIEN PAKKOSUOMENTAMINE omasta kielestä da kulttuurasta on ollun ylen jygie kogemus äijällä sugupolvella. Lapset ei suadu paissa omalla kielellä školassa, vain pidi ellendiä da paissa suomeksi, hos ei sidä malttan niyhtä. ”Täällä ei puhuta lappia”, sano opastaja lapsilla kluassassa. Konza lapsella sanottih, jotta hiän on ”ryssänlappalainen”, sai lapsi tundie, jotta hiän on kaksinkerdazesti huono da väheksitty.
Saamelazet lapset elettih pitkien matkoin täh škola-aijan školan priutassa, da hyö piästih kodih oman perehen luo vain loma-aijoiksi. Se oli tovengi tehokas keino suomentamizessa. Priutassa oli ylen kova kuri, da sielägi sai paissa vain suomeksi, ei omalla kielellä.
Filma on näyttävästi musta-valgie, ylen kaunehesti kuvattu. Musta-valgiezus korrostau segä luonnon kaunehutta segä ristikanzoin ilmehie. Suurin vuitti ozuttelijoista ollah kolttasaamelazet, ei-ammatillizet. Liijatengi Agafia Niemenmaa on tovengi hyvä Je’vidana lapsena. Hiän ei pagize äijän, vain ozuttau nävön ilmehillä hänen tunnot da duumat. Filman ohjuaja Katja Gauriloff sanou, jotta kolttakulttuuran starinankerrondaperinneh autto ozuttelijoin ruaduo. Hyö ollah starinoin myöten totuttu eläydymäh eriluaduzih rouliloih.
Filman käzikirjutus perustuu tozitabahuksih, starinoih, kumbazie Katja Gauriloff on kuullun hänen muamolda, sugulazilda da tuttavilda. Seže toine käzikirjuttaja Niillas Holmberg on saamelane da opassun elämäh kahen kulttuuran välissä. Filman tabahukset sijotutah voinan jälgehizeh aigah, konza luja suomentamine pakotti monen saamelazen häbiemäh omua tavustua, hylgiemäh oman kielen da kulttuuran.
Katja Gauriloff on iče kolttasaamelane da hiän kuuluu siih enzimäzeh sugupolveh, kumbane ei perin koltansaamie muamonkieleksi omilda vanhemmilda. Hos hiän ongi “kieletöin”, hiän kaččou lujasti, jotta hiän on saamelane. Nygöin hiän eläy pohjazessa, opastuu kieleh da perindehellizih malttoloih, ezimerkiksi käziruadoloih da kalassukseh.
Filma ei ole vain Je’vidan da Iidan starina, se on seže kollektiivine starina, Se on liijatengi saamelazien starina, ga samalla kaikkien kolonializman alla jiänyzien ristikanzoin starina.
Filma on kačottavissa Yle Arenassa 5.2.2026 suaten (https://areena.yle.fi/1-50891997)
Teksta: Van’an Martin Ieva
Suvikarjalazet starinat
Je’vida
ohjuamine: Katja Gauriloff
käzikirjutus: Katja Gauriloff da Niillas Holmberg
piärouliloissa: Agafia Niemenmaa, Heidi Juliana Gauriloff, Sanna-Kaisa Palo, Seidi Haarla
enzi-ilda Suomessa: 20.10.2023
Kačo da luve lizäksi:
Kuun metsän Kaisa. Katja Gauriloffan dokumenttafilma, kumbane kerdou hänen pravobuabosta da ulgomualazesta kirjuttajasta, kumbane tulou tuttavustumah Saamenmuah.
Karjalasta kolttien mualoilla -hankeh, kumbane tutki karjalazien da kolttasaamelazien juurie da muuzikkua. (Lizäksi pagizuttelu Karjalan Heimossa 11-12/2024.)
Linkola, Anni & Linkola, Martti, Kolttasaamelaiset – vähemmistön vähemmistö. Kniigassa Siiddastallan, Siidoista kyliin, Luontosidonnainen saamelaiskulttuuri ja sen muuttuminen (toim. Jukka Pennanen da Klemetti Näkkäläjärvi, Pohjoinen 2000).
Paulaharju, Samuli, Kolttain mailta. Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2009, enzimäne painos 1921).
