Piäkuva: ’Millet, Vatam, Qirim’ on tärgie motto Kriman kandarahvahilla. Kuva: Ezra Pastor.
Krimankaraimlane Ezra Pastor tuou ezih Kriman kielie da kulttuuroi kuvataijon kauti.
Hos muailmalla ongi seurattu Kriman niemimuan tilua enämmän libo vähemmän vuuvesta 2014, äijällä ei ole tieduo siidä, kedä krimläzet tovessah ollah. Olen pagizutellun krimankaraimlaista aktivistua Ezra Pastorua, ken on piättän ottua oman pravodiedon kielen da kulttuuran järilleh, da oppiu nyt lizätä tiedozutta omasta rahvahasta, kumbane on yksi Kriman kandarahvahista yhessä krimantataroin da krymčakkoin kera.
Ezran ruado ei ole kebiedä. Tiedoloin keriändä da yhtevyksien muuvossanda on kestän monda vuotta. Jygie on jo miärittiä, äijägö krimankaraimua kogonazuossa on: jälgimäne virralline arvivo Ukrainan rahvahalistorakendehesta on vuuvelda 2001, ammuin ennen Kriman valduandua da voinua. Sen mugah krimankaraimoi oli tuolloin Ukrainassa 1 196.
Ezra kuiten iče arvelou, jotta heidä on Ukrainan syväinmualla enämbi nenga nellä libo viizi sadua. Tarkkua tieduo ei ole siidä, midä Kriman niemimualla on käynyn.
— Vasta voinan jälgeh on mahollista muuvostua kogonaiskuva vallattuloilda alovehilda, Ezra sanou.
Tiijonkulguo koskijat šeikat ollah vain yksi muuttujista, kumbazet mešaijah ruaduo vähemmistökulttuuran edeh kessellä voinua. Voina vaikuttau jogapäivähizeh eländäh.
— Kun ilmasirenit huuvetah, mielessä on elämä da kuolema, ei kieli ni kulttuura. Ne tullah vasta myöhembäh.
Ezra on ykskai piättän sanella muailmalla, kedä krimankaraimat ollah da kusta hyö tullah. Kedä hyö oldih da kedä hyö tahotah olla. Elvytändäh näh tärgein azie hänellä on ylbevys omasta rahvahasta.
— Kun pidäis kuvata neuvostovallan aigua yhellä sanalla, se olis varavo. Karaimoilla pidi peittiä oma identitietta, kuin selvittäis. Ylbevys on varavon vastakohta. Tahon ozuttua toizilla, jotta enämbiä ei pie varata.
Varavo ongi nägyn konkriettizesti Ezran perehen historiessa. Ezran pravodiedo, Luka Ochan, oli anikko vain 8-vuodehine, kun ven’alazet soldatat ammuttih hänen perehen. Hänen työnnettih Donetskah, kussa hiän luadiudu ukrainalazeksi kuin i toizet karaimat, vain ei sorrettais. Hänellä pidi jo 14-vuodehizesta suaten uurastua kaivoksissa jygeissä oloksissa. Ni vanhoilla päivillä hiän ei tahton paissa omah tavustah näh.
Luka Ochan nenga 70-vuodehizena. Kuva: Ezra Pastoran al’boma.
Ezran pereh ei ole yksin oman historien kera. Vielä tänä päivänä Ukrainassa karaimat ollah nägymätöin vähemmistö. Tiijustetah ristikanzat, kedä karaimat ollah, hyö tuagieh duumaijah vain yhtä karaimlaista piiruada, mi Ezran mugah ei putilleh evusta heijän syömiskulttuurua.
Karaimat tunnussettih virrallizesti vasta vuodena 2021, kun Ukrainan parlamentta hyväksy Ukrainan kandarahvahie koskijan zakonan. Vaikkanazuon perindö eläy ielleh vägevänä: kanzallizet traumat työnnytäh syvällä. Karaimoilla ei ole Ukrainan syväinmualla ni omua yhissystä.
Äijä dieluo on ykskai Kriman kandarahvahilla yhtehistä. Hyö kaikin ollah turkkilazie rahvahie da heijän kielet da tavat toine toista muissutetah. Heilä on ollun dai ielleh on hyvät keskenäzet yhtevyöt. Krimantataroin joukosta Ezra ongi löydän verdahistugie da yhtehisruadotovarissua. Tatarat ollah jo viikon järrestäyvytty da eissetty omie dieloloi, da heijän miärä on äijä suurembi kuin karaimoin libo krymčakkoin.
Krimläzien rahvahien kielellizet da kulttuurillizet yhyndäkohat tullah ezih ezimerkiksi paijoissa, kumbazie Ezra on luajittanun omien tataratovarissoin kera oman kuvataijon pohjalda. Hyö ollah paijoin kauti tahottu ozutella omilla kulttuuroilla tärgielöi dieloloi, muijen kessessä Kriman niemimuan vuoriloi, kumbazet ollah i karaimoilla i tataroilla pyhie paikkoi. Kumbazellagi rahvahalla on joga vuorella oma nimi, da kumbazetgi uhratah lambahie vuorilla Ramadan-pyhitysaijan jälgeh, hos karaimat ollahgi perindehellizesti juudalazie, eigö muiten pruaznuija Ramadanua.
Ezra Pastoran taiduo. Kuvien vuoriloin nimet ollah ’Kondien vuori’ da ’Pyhä Petra’. Kondien vuori on suanun oman nimen siidä, kuin se on buitto kuin ”kondie, kumbane juou merda”.
Yhessä paijassa lugou tuassen Millet, Vatan, Qirim — Rahvas, Kodimua, Krim. Ne ollah tärgiet sanat Kriman kandarahvahilla, motto kumbane i loittona omilda kodirannoilda kuvuau yhtevyttä krimläzyöh. I karaimoilla i tataroilla on sama nimi ičellä: Qırmlı. Krimläne.
Krimläzien kielien da kulttuuroin eissännän lizäksi Ezra dai hänen tovarissat ollah tahottu paidoi myömällä kerätä dengua Come Back Alive -järjessöllä, kumbane auttau Ukrainan puolissusvoimie da veteruanoi.
Ezra toivou, jotta voinan jälgeh ristikanzat tiijustettais, jotta Krim ei ole vain čoma matkakohe, kussa turistat voijah käyvä kezoida kylbemäh da ilkasselemah, ga lizäksi tataroin, karaimoin da krymčakkoin kodi.
— Myö kyllä suvaičemma turistoi. Gostitanda on tärgie oza meijän kulttuurua. Ga olis tärgiedä, jotta ristikanzat tiijustettais, kedä myö olemma da putilleh iččie viettäis, Ezra sanou.
Hänellä andau toivuo kuulla, jotta hyö ei olla yksin omien angeruksien kera, ga kandarahvahat da vähemmissöt muijallagi muailmassa ruatah yhenmoizien dieloloin edeh.
Da selvitäh.
Teksta: Lilja Kallio
Lähtiet:
Ezra Pastoran pagizuttelu.
UkraineWorld #139. My Name is Ezra: An Activist Reviving the Lost Culture of Crimean Karaites
Story #139. My Name is Ezra: An Activist Reviving the Lost…
UkraineWorld: Indigenous Peoples in Ukraine You May Have Never Heard About
Sanastuo:
| omakielinen | ukrainankielinen | suomenkielinen | karjalankielinen |
| qırımtatar | кримський татар | krimintataari | krimantatara |
| qaray | караїм | karaiimi, karaimi | karaima |
| qrımçax | кримчак | krymtšakki | krymčakka |
