Pääkuva: Ilja Kotikallion talo ja perhe Suistamon Ihatsun kylässä vuonna 1942. Kuva: Sampo-tietokanta/Karjalan Sivistysseura
Suistaman Perinnehsebra julguau Ilja Kotikallion (Il’l’a Sinda) karjalankielizie starinoi da suakkunoi YouTubessa. Iänittehet on suadu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran iäniteharhiivasta.
Perinnehsebran kieliruadojoukko on kirjuttan iänittehien tekstat da luadin niistä videot. Videoloih on luajittu keralla sanassot, jotta niidä olis kebiembi ellendiä da jotta niistä vois opastuo kieleh. Iänittehien litteroindaruado algo vuodena 2022. Päivännouzu-Suomen yliopisson karjalan kielen elvytyshankeh tugou ruaduo. Videoloi on nyt valmehena 25, da sygyzyn aigana niidä piästetäh ilmah ližiä.
Il’l’a oli syndyn 1894 Suistaman Ihaččun kylässä da hiän kuoli 1961 Labualla. Hänen alguperäne nimi oli Il’l’a Sinda. Hiän muutti hänen sugunimen Kotikallioksi vuodena 1930. Rištindänimi Il’l’a on vaihtun Iljaksi suomelazen kirjutustavan mugah.
Il’l’a oli muanruadaja, ližäksi kezällä ruavossa vuikon’kassa da talvella zavotassa. Hiän oli i boikoi da moločča kalamies. Jo lapsena hiän kävi tuagieh hänen tuaton kera kalassa, da nua yhtehizet kalareissut oldih hänellä ylen tärgiet.
Il’l’a oli dai ylen maltačču da suvaidava garmuunin soittaja. Hiän soitti illaččuloissa, pruazniekoissa da kussa konzagi muuzikkua tarvittih. Karjalan kielessä on äijä sanua “haitarilla” (soitto, tal’l’anka, garmošku, bajan, käsišoittu, žirman’kka, skripka, haidari, harmuuli, tšerpanka). Il’l’a käyttäy iče sanoi garmuuni da soitto.
Il’l’an kieli on bohatta
Il’l’a on ylen eloža sanelija, hänen kieli on bohatta da hiän muistau vanhat tavat da muut ažiet ylen tarkkazeh. Hiän pagizou hänen starinoissa ezimerkiksi pruazniekoista, illaččuloista, perindehellizistä tavoista da endizien aijoin eloksesta. Hiän kerdou i čomie da vesselie suakkunoi, kumbazie on kuullun lapsena, nuorena da liijatengi tukkiperttilöissä. Il’l’a on sanon, jotta zavottaruadajilla oli pitkinä ildoina äijä välliä aigua starinoija da kižata suakkunoin kerdomizessa.
Jälgimäziksi jullatuissa videoloissa hiän sanelou kuolendah liittyjistä tavoista: rištikanzan kuolenda, pokoiniekan pezendä, yöniztujazet da haudajazet. Aiembah on jullattu videoloi läzimizestä da taudiloin puoskaroinnasta, pertin luajinnasta, pruazniekoista (Naizien pruazniekka, Emänpäivä, Jyrrinpäivä, Mihailanpäivä, Vieristä imi.), kalassuksesta, lapsien vuattehista da svuadboista. Il’l’an starinoista voibi opastuo segä kieleh segä vanhoih taboih.
On mieldäkiinnittäjiä kuulla, kuin aiembah elettih da midä rištikanzat duumaidih, kuinba ezimerkiksi taudiloi puoskaroidih, kun liägäri oli nenga loitton, jotta sinne oli jygie libo mahotoin lähtie. Tauvitgi oldih eriluaduzet da erinimizet kuin nygöi.
Erähistä videoloista voibi kuulla, kuin redusilmä ruado pahua rištikanzoin lähillä. Onnakko sidä ammuin tavattih tuagiembah kuin nygöin. Pirulla on karjalassa äijä mieldäkiinnittäjiä nimie. Il’l’an paginoista löydyy redusilmä, drattihattu, virgapiä, nauhasuu, piru, paha hengi, pitkäpiä da tilkkuhattu. Äijä muudagi nimie on.
Videot löyvytäh tiäldä: https://www.youtube.com/@suistamonpaginua.
Pane videoh tekstat piällä, ni niät tekstat da on kebiembi kuunnella.
Teksta: Va’nan Martin Ieva
