Piäkuva: Kaisu Potkonen, Riitta Miinalainen da Helena Hentunen Taibalen kirikössä. Kuva: Katja Lösönen.
Ristikanza-hankeh tallendau Päivännouzu-Suomen pravoslaunoi-karjalaista kulttuuraperindyö ristikanzoin omien starinoin, kogemuksien da histourien kauti. Sen tavoteh on ližätä pravoslaunoi-karjalazen kulttuuraperinnön tundemista, ližätä tieduo Suomen pravoslaunoista karjalazuvesta da eistiä perindehien siirdymistä sugupolvelda toizella. Sordavala-Fonda da Salmi-Fonda tuetah hankehta.
Pravoslaunoi-karjalane kulttuuraperindö on monikerrokselline da monimerkičykselline. Se on ainavoluadune yhistelmä pravoslaunoida vieruo, ezihristianskoiloi perindehie dai karjalan da suomen kieldä. Kulttuuraperindö matkuau i yhessä Suomen valdivon da Suomen pravoslaunoin kirikön histourien kera. Sidä on jygiesti muokannun voina, nägeydymine luteranskoin rahvahan kera, Karjalan mänetys da uuzi elos uuzilla alovehilla.
Raja-Karjalan da Luadogan Karjalan kezäpäivännouzualovehen pravoslaunoi-karjalazet pandih voinan jälgeh elämäh enimiten Pohjais-Savoh da Pohjais-Karjalah. Uuzilla elinpaikoilla rodiudu ainavoluadune pravoslaunoi-karjalane joukko, kumbazen vaikutus nägyy noila alovehilla vielä nygöigi. Pohjais-Karjalassa kulttuuraperindö sai vägie alovehen alguperäzestä rahvahasta, ga Savossa se i segoi alovehen luteranskoin rahvahan perindehih da synnytti uuzie perindehie.
Hankkehen ruadaja Katja Lösönen korostau, jotta karjalane pravoslaunoi rahvas on yksi Suomen varavonalazimmista kieli- da kulttuuravähemmistölöistä. Sen eloivoimazutta uhkuau enimyölleh perindötiijon kadoamine, konza kyläalovehien pravoslaunoi-karjalazet ristikanzajoukot hävitäh vähitellen. Ristikanza-hankeh syndygi tahosta sanella meijän kallehesta kulttuuraperinnöstä meijän oman joukon sanoin da näyttiä sen vägi, mi rakendau da vie edeh päin meijän joukkuo.
Katja Lösönen tutkiu eriluaduzie ainehistoloi dai nägeydyy ristikanzoin kera eri alovehilla da pagizuttau heidä mieldäkiinnittäjistä kulttuura- da historiedieloloista. Hiän ongi jo nägeydyn äijän taiduolijan da käziruadajan kera.
Pagizemizie
Rahvahanmuzikantta Liisa Matveinen laulau, soittau kantelehta da itköy iänellä. Muuzikan ližäksi käziruadoperinneh on hänellä tärgie. Hiän on syndyn Ilomančissa. Hiän opastu rahvahanmuuzikkah Sibelius-Akatemiassa da hiän luadi hänen loppuruavon itkuvirzilöistä. Hiän on i opastan iänellä itkemizeh. Nygöi hiän dai laulau pravoslaunoin prihodan kirikköhorassa.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/kansanmuusikko-liisa-matveinen-perinne-el-muutoksesta-ja-uusista-tulkinnoista
Vieremäläne Jukka Nissinen on muzikantta, kumbane yhistäy hänen muuzikkah folk-rockih yläsavolaista kuplettaperinnehtä da rajakarjalaista starinoičendua. Hänen juuret ollah Suistamalla da hiän kuuluu runonlaulaja Iivana Onoilan suguh. Hiän on kazvan ekumenizessa perehessä da hiän tovengi arvostau hänen pravoslaunoi-karjalazie juurie.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/ef6ty258lq1zamj26zkfk2igc6s5sj
Rahvahantaiduolija Jaakko Tepon sugu on Suistamalda. Hiän syndy Iisalmen Peldosalmella, kunne suistamalazie evakkoloi pandih elämäh voinan jälgeh. Hiän opastu bohattua kieldä karjalazilda mužikoilda, kumbazet käydih kylyh Tepon perehen luona. Jaakon poijan Iljan mieldä kiinnittäy äijäldi hänen pravoslaunoi-karjalazet juuret. Karjalazus nägyy i hänen muuzikassa.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/jaakko-ja-ilja-tepon-musiikissa-soi-suistamo
Runonlaulaja Aira Rissanen on suistamalazen runonlaulaja Oksenja Mäkiselän bunukka. Aira on syndyn Suistamalla talvivoinan aigah da elän äijässä kylässä da linnassa. Nygöi hiän eläy Vuazassa. Hiän sanou, jotta iänellä itkemine on hänellä lähistä da luonnollista, ku itku da nagru ollah aivin oldu oza händä da hänen elosta.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/airarissanen-bb5pf
Taibalen pravoslaunoissa prihodassa on luajittu oma ferezi 2000-luvun allussa. Sen planuičči Irke Petterberg, kumbane ečči eri ainehistoloista tieduo karjalazen rahvahan käytetyistä vuattehista. Ferezin sinine väri tulou Taibalen kaunehesta puukiriköstä, Spuassan muamon Tihvinäläzen obrazan kiriköstä. Prihodan naizet ollah luajittu heijän ferezit iče rahvahanopisson kurssoilla, niidä ei voi ostua nikusta. Prihodan endine lukkari Kaisu Potkonen sanou, jotta pruazniekka algau hänellä, kun hiän ottau ferezin ezih da šuorieu siih.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/taipaleen-feresi-on-vahvojen-ortodoksinaisten-puku
Lumoava Finlandan zavodassa Kuobiossa luajitah perindehellizie Saurum-ristoi. Pravoslaunoin perindehen mugah ristikanzoilla on kaglarista, kumbaista pietäh vuattehien alla. Lumoava Finlandan endine nimi on Saurum, da sentäh ristan nimi on Saurum-rista. Muodoilemizpiällikkö Heikki Hartikainen sanelou, jotta Sauruman rista on vanha, suvaidava ristan malli. Sidä on luajittu ehki 60 vuotta.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/saurumin-ortodoksiristi-yhdist-sukupolvia
Mitropolitta Panteleimon, kumbazen juuret ollah Imbilahella, sanou, jotta kieli da kulttuura ollah ainos ollun pravoslaunoi-karjalazen vähemmistön hengine voimavara. Hänellä karjalan kieli on ylen tärgie oza hänen elosta da vieruo. Suužbatekstoi on kiännetty karjalaksi, da sentäh karjalan kieldä voijah käyttiä i sluužbakielenä. Mitropolitta ičegi rakkahalla pidäy karjalankielizie sluužboi. Voinan jälgeh pravoslaunoi-karjalazet varattih näyttiä heijän karjalazie juurie da omua vieruo. Mitropolitta on tyydyvälline, jotta nuoret pravoslaunoi-karjalazet ei nygöi enämbi huijustella, vain hyö ollah ylbiet heijän karjalazuvesta da pravoslaunoista vierosta.
Luve ližiä: https://www.ristikanza.fi/ristikanzan-kulttuuriperinto/metropoliitta-panteleimon-kirkossa-karjalan-kieli-her-eloon
Sauruman rista. Kuva: Katja Lösönen
Teksta: Va’nan Martin Ieva
______________________________
Ližiä tieduo hankkehesta:
https://www.ristikanza.fi/
https://www.facebook.com/groups/432680045949514/about
https://www.instagram.com/ristikanzalane/
