Pääkuva: Sirkka ja Toivo Poutanen virpovat koristelluilla pajunoksilla Kerttu ja Matti Kyytistä. Kuva: Pekka Kyytinen, 1930-luku/Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma
Virvottamine on vanha pravoslaunoi-karjalane perinneh, kumbane on levennyn muijalla Suomeh evakkoloin keralla. Sih on nygöin tuagieh yhissyn päivänlaskusuomelane goldunaperinneh.
Virbopyhäpiänä muissellah sidä, konza Spuassa račasti oslalla Jerusalimih. Ristikanzat otettih händä hyvin vastah da levitettih hänen edeh sobie da palmanlehvie. Palmanlehvät korvatah pohjazessa pajun oksilla. Paju pädöy virboviččoih hyvin sentäh kun se kukkiu aigaseh keviällä. Virboviččoin luadimine algau, konza lähetäh käymäh pajunlambahie čomennettaviksi. Eččimine voi olla kebiedä kaunehessa kevätsiässä kandajilla hangiloilla libo reduhista rybemistä uhkussa – lyštie yhelläh.
Pravosalunoissa perindehessä paras vičča on kolmehuarane oksa. Vičat čomennetah, da eri ristikanzoilla on eriluaduzie taboi čomendamizeh. Čomennuksie on perindehellisesti luajittu bumuagasta. Ammuin tukuttih n’amubumuagoi vuuven mittah virboviččoi varoin. Sanomalehtibumuagi pädi, kun ei ollun muuda. Nygöin čomennuksena käytetäh tuagieh seže värikkähie höyhenie.
Bumuagarouzat libo muut -kukkazet ollah ylen kaunehet virbovičan čomennuksena. Šulkku- da kreppabumuagat ollah pädijät bumuagat rouzoin luadimizeh. Pravoslaunoin perindehen mugah yhteh viččah pannah kolme rouzua. Neuvoloi rouzoin luadimizeh on ezimerkiksi kniigassa Pääsiäinen. Juhlien Juhla da videossa Virpovitsojen koristelua.
Enzimäin virvotettih oma pereh
Virbovičat blahoslovitah kirikössä suovattaildana. Ne voijah blahoslovie i ičegi koissa obrazan iessä.
Perindehellizesti virvottamah lähettih huondeksella aigazeh. Enzimäin virvotettih oma pereh. Sen jälles mändih virvottamah toizie lähizie, susiedoi da muida tuttavie. Vierahien ristkanzoin luo ei mändy, eigä kullettu talosta taloh. Nygöin tuagieh virvotetah kedätahto, vierahiegi. Linnassa kulgietah talosta taloh da ovelda ovella, eigä lähetä virvottamah ylen aigazeh.
Virbovičča pannah virvottamizen jälgeh obrazan tuaksi da piedäh sielä Voznozenjah suaten. Blahosloviedyt vičat pidäy hävittiä polttamalla, niidä ei piä panna mihtahto toppien segah.
Ammuin virvotettih ziivatatgi. Konza ne oli virvotettu, vičča pandih liävässä oven piällä. Se otettih iäreh, konza ziivatat piästih kezäkarjamualoilla da annettih paimenella keralla enzimäzenä piänä.
Eriluaduzie virboluguloi on aigojen aloh kekšitty da syndyn äijän da niidä on äijän tukuttu arhiivoih. Niissä toivotetah ozua, lykkyö da blahosloven’n’ua tulijalla vuuvella. Tuagieh luvun lopussa sanotah, jotta virbovičča jiäy virvottavalla da virvottaja suau palkkivon.
Virbovičat. Kuva: Eeva Manni
Suistamalane virbolugu
Virvotan varvotan tuoreheksi terveheksi!
Kulukettu iäreh, uusi tilah!
Nedäliksi velgua, vuuveksi vabua,
siul vičča, miul jäiččä!
– Pääsiäinen, Juhlatietoa (SKS 1997)
Vanhan tavan mugah virvottamispalkka annettih vasta Äijänäpiänä, ei Virbopyhäpiänä, kumbane on vielä pyhitysaigua. Palkkana on perindehellizesti ollun ezimerkiksi kruassittu jäiččä, nygöin tuagiembah šokoluadajäiččä libo muu n’amu, voibi olla denguagi. Nygöin palkka annetah jo Virbopyhäpiänä. Nygyaigane pappi andogi lapsilla neuvon, jotta olis hyvä siästiä ehki vuitti šokoluadajäičistä Äijähpäiväh, kalleheh pruazniekkah, kun niidä suadaneh äijän.
Goldunaperindehen sevottumizesta virvottamizeh on paistu karjalazien da pravoslaunoin joukossa äijän. Toizet duumaijah, jotta perindehet muututah da suahah muuttuo. Toizet ei suvaija sidä niyhtä. Näijen perindehien tavustat ollah ihan eriluaduzet. Virvottamizen tarkotus on toivottua hyviä Äijiäpäiviä, Jumalan blahosloven’n’ua da kaikkie hyviä tulijalla vuuvella. Goldunat liitytäh pahoin hengilöin hiädämizeh liävästä Äijänpäivän iellä. Ongi parembi männä virvottamah omana iččenäh, ei goldunana.
Teksta: Van’an Martin Ieva
Piälähtehet:
Pääsiäinen. Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia. Toim. Juha Nirkko, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997.
Pääsiäinen. Juhlien Juhla. Toim. Marianna Flinkenberg-Gluskoff da Liisa Heikkilä-Palo, Maahenki 2013.
Virpovitsojen koristelua -video. Tamberen pravoslaunoi sebrakunda 2022.
Luve lizäksi
suvikarjalaksi:
vienankarjakši:
