Piäkuvat: Pakkuliloi voibi kerätä kogo vuvven, ga paras aigu sih niškoi on kevät da sygyzy. Pakkulit ruvetah kazvamah sie, kus koivus on hallelmustu. Kuvat: Uljana Tikkanen
Meččiä myö käveltes työ onnuako huomaitto puulois kazvajii griboi. Niilöi sanotah pakkuliloikse. Enimyölleh pakkuli kazvau koivul. Sen periägi sidä vie sanotah “mustakse koivungrivakse”.
Pakkulit ruvetah kazvamah sie, kus koivus on hallelmustu. Se on paras kohtu grivan juurdumizeh niškoi. Pakkulin juuret piästäh puun sydämeh da imietäh siepäi koivun mehuloi da hyövyllizii ainehii. Vikse sendähgi ammuzis aijoispäi pakkulii pietäh tervehytty parandajannu grivannu.
Pakkuli on pyöryžy. Sen diametru on viizikymmen santimetrii da sangevus viizitostu santimetrii. Se voi painua kahtes viideh kilossah. Yhtes kohtas pakkuli kazvau kaksikymmen vuottu. Sen jälles se kuivau da pakkuu.
Pakkulin keriändy da kuivandu
Pakkuligriboi kazvau kaikkiel Ven’al, Koreis, Ameriekas da Jevroupas. Pakkuliloi voibi kerätä kogo vuvven, ga paras aigu sih niškoi on kevät da sygyzy. Kui sanotah tiedomiehet, ihan täl aijal pakkulis kerävyy äijy hyövyllisty ainehtu. Grivoin kerätes pidäy kaččuo, ongo se vahnu vai nuori. Midä mustembi grivan alapuoli on, sidä enämbi sil vuottu on. Vahnoi pakkuliloi ei ole jygei ottua puuspäi, nuorienke vie pidäy hälistä.
Koivungriboi kerätäh, kuivatah da luajitah niilöis rohtuo. Gu tahtonetto kuivata sidä kois, voibi panna pakkuli lämmäh päččih da jättiä keheksakse čuassuu, vaigu ei pie salvata sumbah päčin veriähytty. Griba voibi jättiä kuivamah pimieh kohtah, vaigu sit pidäy vuottua kaksi vuottu. Kuivattu griba voibi pilkuo pienikse palazikse libo hienondua jauhokse.
Pakkulin käytändy
Meijän ezi-ižät ei voidu kävvä aptiekkoih ostamah rohtoloi, gu niidy ei olluh. Hyö iče kerättih da kuivattih kaikenjyttymii tervehellizii heinii, muarjoi da griboi. Pakkuli piästi rahvastu jygielöis voimattomuksis, moizis kui tuberkul’ouzu. Griba kai viettih Jeurouppah myödäväkse. Pakkulil liečittih puhalduksii, vačču- da hibjutaudiloi.
”Pakkuli piästi rahvastu
jygielöis voimattomuksis,
moizis kui tuberkul’ouzu.”
Tänäpäigi sidä hyvin käytetäh liečetiijos. Rohto pakkuligrivas ylen hyvin auttau parandua tervehytty. Koivungrivas on vitamiinu D, kalii, kal’tsii, tsinku da raudu. Myös sidä gribua zavaritah da juvvah čuajunnu. Ken ainos juonnou nengomua čuajuu, se parembi maguau da hätkembi pyzyy nuorennu, gu grivan polifenolat autetah ristikanzan rungale da sen sistiemoile. Meijän ezi-ižät tiettih, mittumii kazvoksii kerätä da kui niilöi käyttiä, gu olla tervehenny.
Mennyt vuozisuan aigah Suomes pakkuligrivat hyvin pädiettih barabanoih niškoi. Moizii barabanoi käytettih šamanuritualois. Mugaže pakkulis luajittih kangasmujuu. Sih niškoi griba kiehutettih kaksi-kolme čuassuu, gu keite olis vägevembi. Sit vuotettih, konzu se vilustuu, da pandih kangahat päiväkse ligoh. Mujutettuloi kangahii kuivattih tuorehel ilmal.
Nadežda Mičurova, Oma Mua 11.6.2025
Toim. huom./Uutisčuppu – Uudisčuppu:
Suomessa pakurin keruuseen tarvitaan maanomistajan suostumus, koska se ei kuulu jokaisenoikeuksiin (entiseltä nimitykseltään jokamiehenoikeudet). Pakurikäävän irrottaminen puusta voi vahingoittaa puuta, eikä sen kerääminen luonnonsuojelualueilta ole sallittua.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Runuo
Tuomi
Tuomen duuhe kaikkijal
kuuluu,
Kevädel orazkuus cvettiu se
puu.
Tuomen duuhe on mielte
myö,
Lumikaz neiduine täs
maijaskuus.
Tuomen änikkod teravas
lendau,
Teravas duuhe lähtöygi poiš
Tuomi-neičyt, čomaine
tuomi,
Varaite virkad: prosti,
nägemoiš.
Paušin Šan’uu, Oma Mua 11.6.2025
