Karjalan Heimon selvitys: näin puolueet vastasivat karjalan elvytysohjelmaa koskeviin kysymyksiin
Suomalaiset eduskuntapuolueet puhuvat lämpimästi karjalan kielestä, mutta vain osa on valmis tekoihin kielen puolesta. Tämä selviää Karjalan Heimon tekemästä selvityksestä, jossa puolueilta kysyttiin, mitä vuonna 2025 valmistuneen karjalan kielen elvytysohjelman toimenpiteitä se aikoo toteuttaa ja millä aikataululla. Vastaavaa selvitystä ja puolueiden kantojen koontia karjalan elvytyksestä ei ole aiemmin tehty.
Pääkuva: Karjalan Heimo -lehden eduskuntapuolueille tekemä kysely tammikuussa 2026. Kokoomus ei vastannut kyselyn kysymyksiin vaan toimitti erillisen lausunnon, kuten myös kristillisdemokraatit. Liike Nyt ei vastannut kyselyyn ollenkaan. Kuva: Karjalan Heimo 1–2/2026.
Karjalan Heimo -lehden toimitus on koonnut tähän artikkeliin kaikki vastaukset, jotka se sai tammikuussa 2026 järjestämäänsä kyselyyn karjalan kielen elvytysohjelman toimenpiteistä. Toimituksen esittämät kysymykset on esitetty tekstissä kursivoituna ja vahvennettuna, puolueiden antamat vastaukset on listattu siinä järjestyksessä, jossa puolueet ovat lähettäneet vastauksensa lehden toimitukselle.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit vastasivat kyselypyyntöön, mutta toimittivat ainoastaan yleisluontoiset vastaukset, jotka eivät vastanneet esitettyihin kysymyksiin. Liike Nyt ei vastannut kyselyyn lainkaan.
Vastausten pohjalta kirjoitettu, Karjalan Heimossa 1–2/2026 julkaistu artikkeli, johon on koottu puolueiden yhtäläisyydet, erot ja isot linjat, löytyy tämän linkin takaa.
Perussuomalaiset. Vastaukset lähetti puoluesihteeri Harri Vuorenpää 27. tammikuuta 2026.
”Tilanne ei korjaannu juhlapuheilla, vaan teoilla.” – PS
1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla?
”Perussuomalaisten 2015 ohjelma linjaa, että karjala on Suomen alueen historiallinen vähemmistökieli, ja puolue suhtautuu myönteisesti karjalan säilyttämiseen ja elvyttämiseen; tavoitteena on virallinen asema kotiseutualueilla ja kielen siirtymisen tukeminen opetuksen avulla.
Mielestämme kiireellisimmät kokonaisuudet ovat opetus ja oppimispolut (kielipesät, opettajakoulutus, oppimateriaalit) ja koordinaatio. PS:n ohjelmassa kielipesiä ja opiskeluoikeuksia pidetään keskeisinä.
Mikäli hallituksessa sopu syntyy, aikataulu voisi olla esimerkiksi:
Ensimmäisen puolen vuoden aikana vastuutahojen yhteinen toimeenpanon priorisointi ja kustannusarvio. Vastuutahoina voisi toimia Itä-Suomen Yliopisto, Kotimaisten kielten keskus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tämän jälkeen rahoituksen ja toimenpiteiden kohdistus opetustyöhön, aineistoon ja koordinaatioon.
Vuoden, kahden kuluttua käynnistämisestä, mikäli tarvitaan, ensimmäiset lainsäädäntö- tai rakenneselvitykset (tarvittaessa) ja pysyvämmät rakenteet.”
2. Jos puolueenne on mukana seuraavan hallitusohjelman kirjoittamisessa, miten se aikoo mahdollisesti huomioida karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuositukset siinä?
”Hallitusohjelmatasolla tulisi tehdä selkeä kirjaus karjalan kielen aseman vahvistamisesta osana kotoperäisiä vähemmistökieliä. Tämä linja on jo nykyisessä hallitusohjelmassa.”
3. Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä. Kannatatteko karjalan kielen aseman vahvistamista erillisellä kielilailla esimerkiksi saamen ja viittomakielen kielilakien tavoin?
”Karjalan kielen asema on ollut lainsäädännössä ja rakenteissa heikompi kuin monilla muilla vähemmistökielillä, ja elvytysohjelmassa esitetään erillistä kielilakia. Perussuomalaisten oma ohjelma asettaa tavoitteeksi virallisen aseman kotiseutualueilla ja elvytyksen tukemisen.
Kielilain osalta pidämme perusteltuna, että tehdään ensin oikeudellinen ja taloudellinen vaikutusarvio. Saavutetaanko tavoitteet parhaiten erillisellä kielilailla vai voidaanko olennaiset oikeudet ja velvoitteet toteuttaa tehokkaammin täsmennetyillä muutoksilla nykyiseen lainsäädäntöön? Ratkaisu pitää valita kielen käytännön elinvoiman, kustannustehokkuus huomioiden.”
4. Elvytysohjelmassa ehdotetaan myös, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen arvioidaan selkeyttävän kielen aseman edistämistä, kun se voisi koordinoida kielen elvyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia, kuten opetuksen järjestämistä. Kannatatteko tällaisen selvityksen tekemistä?
”Kannatamme, että selvitetään vaihtoehdot, joilla koordinaatio tehdään tehokkaaksi. Kevyemmässä mallissa on selkeä vastuutus, rahoitus ja koordinoiva yksikkö, kun taas raskaammassa mallissa perustetaan kokonaan uusi toimielin.”
5. Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmetteli vuonna 2025 Karjalan Heimon haastattelussa, miksei karjalan kielen elvytysrahoitusta vakinaisteta, vaan se annetaan määräaikaisena. Myös vuonna 2022 julkistetussa kielipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että elvytystoimintaa varten tarvitaan pitkäaikainen ja riittävä taloudellinen tuki. Elvytysrahoitus myönnetään Itä-Suomen yliopistolle, joka koordinoi sen käyttöä. Kannatatteko karjalan kielen elvytysrahoituksen vakinaistamista?
”Kielen elvytys vaatii pitkäjänteistä työtä, eikä sitä voi rakentaa vain lyhyiden pätkien varaan. Itä-Suomen yliopistossa elvytys on ollut OKM-rahoitteista hanketyötä, ja sitä on kytketty myös tulossopimuskauteen 2025–2028 osana kansallista erityistehtävää.
Kannatamme, että rahoitus tehdään vähintään monivuotiseksi (esim. 4-vuotinen kehys) ja sidotaan selkeisiin tavoitteisiin: opettajapolku, materiaalit, kielipesätoiminnan tuki ja koordinaatio.”
6. Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli. Miten puolueenne ottaa tämän huomioon politiikassaan?
”Tilanne ei korjaannu juhlapuheilla, vaan teoilla.
PS:n 2015 ohjelma tunnistaa karjalan erityisaseman ja asettaa tavoitteen virallisesta asemasta kotiseutualueilla sekä kielen siirtymisen tukemisesta opetuksen kautta.
Hallitusohjelmakirjauksen hengessä (kotoperäiset vähemmistökielet) edistäisimme “takamatkan kuromista” ensisijaisesti:
Toimivalla opetusketjulla, jossa kielipesä, perusopetus, toinen aste, korkea-aste ja opettajapätevyydet linkittyvät jatkuvaksi ketjuksi
Materiaalit ja kielen käytön mahdollisuudet (digimateriaalit, media, yhteisölähtöinen tuki)
Selkeä hallinnollinen vastuu ja rahoitus, jotta ei jää projektien varaan.”
Keskusta. Vastaukset lähetti viestintäpäällikkö Juha Määttä 27. tammikuuta 2026. Selvityksen kysymyksiin vastasi varapuheenjohtaja ja eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja Hilkka Kemppi.
1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla?
”Karjalaisten itämerensuomalaisena kansana käyttämä karjalan kieli on lähin sukulaiskielemme, jota opetetaan yliopistoissamme ja puhuu tuhannet suomalaiset.
Keskustan näkemyksen mukaan elvytysohjelman toimenpiteistä tulisi erottaa suunnitelmallisesti kiireelliset kielen elvytyksen perustan luomiseksi tarvittavat toimenpiteet. Toimenpideohjelmassa kiireellisiä toimenpiteitä on karjalan kielen opetusta, karjalan kielen käyttöä ja sen seurantaa, karjalan kielen tutkimusta, kehittämistä ja huoltoa sekä kielen statusta ja kielen elvytystä tukevaa lainsäädäntöä koskevissa kehittämisryhmissä. Elvytysohjelma tarvitsee lisätukea UEF:ssä tapahtuvaan tutkimukseen ja opettajien koulutukseen pikaisesti. Kansalaisopistoissa tapahtuva käytännön kielenopiskelu vaatii kohdennettua rahoitusta. Viimeistään seuraavaan hallitusohjelman valmistelussa on huomioitava karjalan kielen elvytyksen tarvitsemien lainsäädännöllisten, rahoituksen ja keskeisten kehittämiskohteiden määrittely.”
2. Jos puolueenne on mukana seuraavan hallitusohjelman kirjoittamisessa, miten se aikoo mahdollisesti huomioida karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuositukset siinä?
”Keskusta tukee karjalan kielen elvytyksen keskeisten toimenpiteiden sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan.”
3. Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä. Kannatatteko karjalan kielen aseman vahvistamista erillisellä kielilailla esimerkiksi saamen ja viittomakielen kielilakien tavoin?
”Keskusta kannattaa karjalan kielen aseman vahvistamista vastaamaan vähemmistökielten asemaa. Karjalan kieltä aktiivisesti päivittäin käyttäviä on 5 000 kansalaistamme. Kieltä osaa sujuvasti 11 000 henkilöä ja kieltä ymmärtävien määräksi on arvioitu 30 000. Erillinen kielilaki sekä kielen opetuksen ja käytön tukijärjestelmät ovat joustavin keino päästä elvytyksen alkuun.”
4. Elvytysohjelmassa ehdotetaan myös, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen arvioidaan selkeyttävän kielen aseman edistämistä, kun se voisi koordinoida kielen elvyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia, kuten opetuksen järjestämistä. Kannatatteko tällaisen selvityksen tekemistä?
”Saamelaiskäräjät ja folktinget ovat raskaita hallintajärjestelmiä. Selvityksessä tuleekin arvioida laajalti myös muut hallintavaihtoehdot.”
5. Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmetteli vuonna 2025 Karjalan Heimon haastattelussa, miksei karjalan kielen elvytysrahoitusta vakinaisteta, vaan se annetaan määräaikaisena. Myös vuonna 2022 julkistetussa kielipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että elvytystoimintaa varten tarvitaan pitkäaikainen ja riittävä taloudellinen tuki. Elvytysrahoitus myönnetään Itä-Suomen yliopistolle, joka koordinoi sen käyttöä. Kannatatteko karjalan kielen elvytysrahoituksen vakinaistamista?
”Keskustan tavoite on riittävän pysyvän rahoituksen osoittaminen elvytysohjelmalle kohdan yksi mukaisiin kiireellisiin tavoitteisiin. OM ja OKM tulisi varata riittävä rahoitus jo nykyisen hallituksen vuoden 2027 talous- ja menoarvioon tarvittavien selvitysten tekemiseen lainsäädännön uudistamisen pohjaksi.”
6. Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli. Miten puolueenne ottaa tämän huomioon politiikassaan?
”Keskustassa emme ymmärrä perusteita karjalan kielen muita kansallisia vähemmistökieliämme heikommalle asemalle. Lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikompi asema tulee korjata. Karjalankielinen siirtokarjalainen väestömme on aktivoitunut vaatimuksissaan kielen elvytyksessä ja elvytystä tukee myös varauksetta karjalaisen kulttuurin etujärjestö Karjalan Liitto.”
Kokoomus. Vastaukset lähetti poliittisen suunnittelun päällikkö Niilo Heinonen 27. tammikuuta 2026.
”Kokoomus ei ole vielä muodostanut kantaa karjalan kielen elvytysohjelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. Puolue valmistelee parhaillaan uutta tavoiteohjelmaa kesäkuun puoluekokouksen käsiteltäväksi. Ohjelman pohjalta puolue laatii tavoitteita seuraavaan hallitusohjelmaan.
Yleisellä tasolla on tärkeää elvyttää ja tukea karjalan kielen asemaa. Siksi on hienoa, että Kotimaisten kielten keskukseen (Kotus) on juuri perustettu oma virallinen asiantuntijaelin karjalan kielelle.”
Vasemmistoliitto. Vastaukset lähetti politiikan ja järjestötoiminnan koordinaattori Henrik Jaakkola 27. tammikuuta 2026.
”Toivomme että muut puolueet jakavat elvytysohjelman tavoitteet.” – VAS
1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla?
”Suhtaudumme karjalan kielen elvytysohjelmaan ja erittäin myönteisesti ja pidämme hyvänä, että elvytysohjelma sisältää konkreettisia toimenpide-esityksiä karjalan kielen elinvoiman parantamiseksi.
Olemme vasemmistoliitossa julkaisseet juuri viime vuonna 2025 puolueen Kotimaisten kielivähemmistöjen ohjelman mistä merkittävä osuus käsittelee karjalan kieltä. Ohjelmaamme valmisteltiin pitkälle ennen valtiollisen elvytysohjelman julkaisua, joten oma vähemmistökieliohjelmamme ei ole täysin kaikilta osin yhdenmukainen elvytysohjelman kanssa, mutta suuntamme ja pääasialliset tavoitteemme karjalan kielen vahvistamiseksi ovat ehdottomasti samoja.
Olemme valmiita edistämään omassa ohjelmassamme sekä elvytysohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä heti, kun myös muut puolueet asettuvat niiden taakse. Toivomme että myös kaikki puolueet kirjaavat konkreettisesti, mihin toimiin ovat valmiita ryhtymään karjalan kielen elvyttämiseksi. Kotimaisten kielivähemmistöjen ohjelmamme löytyy täältä: kotimaistenkielivahemmistojenohjelma2025_vasemmistoliitto.pdf”
2. Jos puolueenne on mukana seuraavan hallitusohjelman kirjoittamisessa, miten se aikoo mahdollisesti huomioida karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuositukset siinä?
”Tulemme ajamaan eteenpäin kaikissa soveltuvissa pöydissä poliittisia linjauksiamme karjalan kielen tukemisesta. Toivomme että muut puolueet jakavat elvytysohjelman tavoitteet ja ovat meidän kanssamme yhdessä edistämässä toimenpidesuositusten toteutumista myös seuraavassa hallitusohjelmassa.”
3. Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä. Kannatatteko karjalan kielen aseman vahvistamista erillisellä kielilailla esimerkiksi saamen ja viittomakielen kielilakien tavoin?
”Kyllä kannatamme. Karjalan kielellä ei nykyisellään ole virallista asemaa Suomen lainsäädännössä eikä karjalan kielelle ole säädetty omaa kielilakia tarkoittaen, ettei kielen asemaa ole mitenkään Suomen lainsäädännössä turvattu. Karjalan kieltä ei mainita perustuslaissa, missään opetusta ja varhaiskasvatusta koskevissa laeissa eikä laissa Yleisradiosta.
Nykytilanne vaikeuttaa kielen käyttöä virallisissa yhteyksissä, koulutuksessa ja vaikeuttaa huomattavasti mahdollisia kielen elvyttämistoimia. Asiantuntijat ovat korostaneet, että perustuslain maininta tunnustaisi karjalankielisen yhteisön olemassaolon, antaisi kielelle virallisen aseman ja mahdollistaisi sekä tukisi sen elvyttämistä, sillä perustuslaissa erikseen mainituilla kieliryhmillä on vahvempi asema kuin muilla kielillä. Perustuslakiin kirjatut kielet saavat myös tätä kautta eväät syrjinnän tunnistamista varten ja perusteet positiivisille toimille kielivähemmistöjen aseman parantamiseksi.
Vasemmistoliitto tahtoo saattaa karjalan kielen ja myös romanikielen lainsäädännöllisesti samalle tasolle saamen kielten kanssa tunnustettuna vähemmistökielenä. Karjala on lisättävä varhaiskasvatus- ja perusopetuslain piiriin, jotta jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppia kieltä osana koulutustaan. Viranomaisille on laadittava velvoite tarjota karjalan kielellä palveluja alueilla, joilla on merkittävä kieliyhteisö ja turvataan karjalan kieltä puhuville oikeus käyttää omaa kieltään ilman syrjintää. Karjalan kielen tunnustamista EU:n kielivähemmistöjen joukossa on edistettävä ja varmistettava, että kieliyhteisöllä on mahdollisuus saada EU-rahoitusta.”
4. Elvytysohjelmassa ehdotetaan myös, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen arvioidaan selkeyttävän kielen aseman edistämistä, kun se voisi koordinoida kielen elvyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia, kuten opetuksen järjestämistä. Kannatatteko tällaisen selvityksen tekemistä?
”Kyllä kannatamme, ja olemme lähtökohtaisesti julkishallinnollisen yhteisön perustamisen kannalla. Tahdomme luoda lainsäädäntöön kaikille kielivähemmistöille, karjalan kieli mukaan lukien, oman edustuselimen ja oman kielilautakunnan hoitamaan vähemmistökielten edunvalvontaa Suomessa näiden puuttuessa. Näiden kielivähemmistöjen edustuselinten on laadittava toimintasuunnitelmat, joissa määritellään mitattavat tavoitteet ja seurantamekanismit. ”
5. Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmetteli vuonna 2025 Karjalan Heimon haastattelussa, miksei karjalan kielen elvytysrahoitusta vakinaisteta, vaan se annetaan määräaikaisena. Myös vuonna 2022 julkistetussa kielipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että elvytystoimintaa varten tarvitaan pitkäaikainen ja riittävä taloudellinen tuki. Elvytysrahoitus myönnetään Itä-Suomen yliopistolle, joka koordinoi sen käyttöä. Kannatatteko karjalan kielen elvytysrahoituksen vakinaistamista?
”Kyllä kannatamme. Valtion on sitouduttava osoittamaan pitkäaikainen ja vakaa rahoitus kielen elvyttämiseksi.”
6. Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli. Miten puolueenne ottaa tämän huomioon politiikassaan?
”Kotimaisten kielivähemmistöjen ohjelmassamme kannatamme karjalan kielen nostamista esiin kotimaisena vähemmistökielenä edellä mainittujen kielten ohella. Emme tahdo tukea karjalaa muiden vähemmistökielten kustannuksella, vaan vahvistaa kaikkien vähemmistökielten tukea.
Karjalan kielen koulutuksellinen ja kulttuurillinen tilanne muihin kielivähemmistöihin verrattuna on huonoin. Karjalan kielen oppiminen sekä opetusjärjestelmässä että kodeissa on häiriintynyttä ja se on isoin syy, miksi kielen tilanne on tällä hetkellä erittäin uhanalainen. Karjalankielistä varhaiskasvatusta, saati kielipesätoimintaa, ei tällä hetkellä ole. Karjalaisilta ja romaneilta puuttuu kokonaan saamelaiskäräjien tapaan edunvalvontajärjestö, ja toisin kuin saamelais- ja romanikielellä, karjalan kielellä ei ole edes omaa kielilautakuntaa. Näihin epäkohtiin on puututtava. Kerromme tilannekuvamme ja ratkaisuehdotuksemme karjalan kielen vahvistamiseksi Kotimaisten kielivähemmistöjen ohjelmassa.”
RKP. Vastaukset lähetti poliittinen asiantuntija Joel Sundström 28. tammikuuta 2026.
1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla?
”Vi välkomnar och är positivt inställda till de 23 konkreta åtgärdsförslag som presenteras i slutet av revitaliseringsprogrammet för det karelska språket. Vi ser dem som goda rekommendationer för att stärka livskraften hos ett allvarligt hotat språk. Partiet är redo att arbeta för att åtgärderna genomförs i praktiken under de kommande åren, i samarbete med sakkunniga och berörda aktörer.”
2. Jos puolueenne on mukana seuraavan hallitusohjelman kirjoittamisessa, miten se aikoo mahdollisesti huomioida karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuositukset siinä?
”Om vi är med i nästa regeringsförhandlingar måste målet vara att få en skrivelse om att revitaliseringsprogrammet ska implementeras i praktiken med tillräcklig finansiering.”
3. Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä. Kannatatteko karjalan kielen aseman vahvistamista erillisellä kielilailla esimerkiksi saamen ja viittomakielen kielilakien tavoin?
”Vi stöder att det karelska språket ställning stärks genom lagstiftning. Vi anser att Finlands officiella minoritetsspråk ska definieras tydligare i lag, inklusive det karelska språket.”
4. Elvytysohjelmassa ehdotetaan myös, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen arvioidaan selkeyttävän kielen aseman edistämistä, kun se voisi koordinoida kielen elvyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia, kuten opetuksen järjestämistä. Kannatatteko tällaisen selvityksen tekemistä?
”Vi stöder att en utredning görs om inrättandet av ett offentligt förvaltningsorgan med uppgift att samordna revitaliseringen och utvecklingen av det karelska språket.”
5. Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmetteli vuonna 2025 Karjalan Heimon haastattelussa, miksei karjalan kielen elvytysrahoitusta vakinaisteta, vaan se annetaan määräaikaisena. Myös vuonna 2022 julkistetussa kielipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että elvytystoimintaa varten tarvitaan pitkäaikainen ja riittävä taloudellinen tuki. Elvytysrahoitus myönnetään Itä-Suomen yliopistolle, joka koordinoi sen käyttöä. Kannatatteko karjalan kielen elvytysrahoituksen vakinaistamista?
”Vi stöder att finansieringen för revitalisering av det karelska språket blir permanent. En långsiktig och stabil finansiering skapar förutsägbarhet och möjliggör ett målmedvetet och långsiktigt arbete. Detta är avgörande för att det arbete som koordineras av Östra Finlands universitet ska kunna ge bestående resultat.”
6. Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli. Miten puolueenne ottaa tämän huomioon politiikassaan?
”Partiet instämmer i att det karelska språket befinner sig i ett sämre utgångsläge än flera andra minoritetsspråk när det gäller lagstiftning och stödåtgärder. I SFP:s kulturpolitiska program lyfter vi fram att det karelska språket är ett hotat språk och för att skydda kulturarvet och språket måste vi säkerställa bland annat tillgången till läromedel så att även kommande generationer kan lära sig och använda språket.”
Vihreät. Vastaukset lähetti puoluesihteeri Anna Moring 30. tammikuuta 2026.
”Karjalan kielen elvytysohjelma on asiantuntijoiden laatima kokonaisuus, joka antaa hyvät puitteet edistää kielen asemaa tehokkaasti.” – VIHR
1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla?
”Vihreät on tehnyt järjestelmällisesti työtä karjalan kielen aseman edistämiseksi ja kannattaa lähtökohtaisesti elvytysohjelman toimenpide-esityksiä. Tulemme edistämään niitä politiikassamme niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla soveltuvin tavoin siltä osin kuin toimenpiteet ovat politiikan keinoin toteutettavissa. Vihreät tulee edistämään ohjelman toimenpiteitä niin pian kuin mahdollista.”
2. Jos puolueenne on mukana seuraavan hallitusohjelman kirjoittamisessa, miten se aikoo mahdollisesti huomioida karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuositukset siinä?
”Vihreät tulee edistämään karjalan kielen asemaa tiukasti ja järjestelmällisesti ja vaatimaan elvytysohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista. Hallitusneuvottelut ovat yksi mahdollinen paikka näiden asioiden edistämiseksi.”
3. Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä. Kannatatteko karjalan kielen aseman vahvistamista erillisellä kielilailla esimerkiksi saamen ja viittomakielen kielilakien tavoin?
”Kyllä kannatamme. Vihreät tunnistaa, että vähemmistökielten aseman edistäminen vaatii nimenomaista lainsäädäntöä, jotta varmistetaan kielen aseman järjestelmällinen edistäminen.”
4. Elvytysohjelmassa ehdotetaan myös, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen arvioidaan selkeyttävän kielen aseman edistämistä, kun se voisi koordinoida kielen elvyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia, kuten opetuksen järjestämistä. Kannatatteko tällaisen selvityksen tekemistä?
”Kannatamme asian selvittämistä.”
5. Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmetteli vuonna 2025 Karjalan Heimon haastattelussa, miksei karjalan kielen elvytysrahoitusta vakinaisteta, vaan se annetaan määräaikaisena. Myös vuonna 2022 julkistetussa kielipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että elvytystoimintaa varten tarvitaan pitkäaikainen ja riittävä taloudellinen tuki. Elvytysrahoitus myönnetään Itä-Suomen yliopistolle, joka koordinoi sen käyttöä. Kannatatteko karjalan kielen elvytysrahoituksen vakinaistamista?
”Kannatamme rahoituksen vakinaistamista. Kyse on suhteessa hyvin maltillisesta rahasta, jonka jatkuvuuden takaaminen antaisi työrauhan ja vapauttaisi resursseja pätkittäisen rahoituksen varmistamisesta kielen aseman edistämiseen.”
6. Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli. Miten puolueenne ottaa tämän huomioon politiikassaan?
”Karjalan kielen elvytysohjelma on asiantuntijoiden laatima kokonaisuus, joka antaa hyvät puitteet edistää kielen asemaa tehokkaasti. Nähdäksemme sen toimenpiteiden toteuttaminen aktiivisesti ja viipymättä auttaa vahvistamaan kielen elvytyksen rakenteita ja tukitoimia.
SDP. Vastaukset lähetti viestintäpäällikkö Enni Saikkonen 30. tammikuuta 2026. Kysymyksiin vastasi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.
”Suhtaudumme avoimesti esityksiin karjalan kielen elinvoiman parantamiseksi” – SDP
1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla1. Karjalan kielen elvytysohjelman lopussa esitetään 23 konkreettista toimenpide-esitystä uhanalaisen kielen elinvoiman kohentamiseksi. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden tekemässä elvytysohjelmassa näitä kuvataan vähimmäissuosituksiksi. Miten puolueenne suhtautuu elvytysohjelman toimenpide-esityksiin? Entä miten se aikoo mahdollisesti toimia näiden esitysten pohjalta ja millä aikataululla?
”Karjalan kielen elvyttämistä ja toimivaa kaksikielisyyttä koskevat tavoitteet ovat tärkeitä ja perusteltuja niin kielen säilymisen ja kehittymisen kuin sen puhujien identiteetin ja kulttuurin kannalta. Päätöksenteossa on kuitenkin huomioitava, että hyvien ja tarpeellisten tavoitteiden edistäminen edellyttää priorisointia ja rahoitusta. Mahdollisten kielenoppimiseen liittyvien pilotointien avulla voitaisiin arvioida vaikuttavuutta ja kustannuksia.”
2. Jos puolueenne on mukana seuraavan hallitusohjelman kirjoittamisessa, miten se aikoo mahdollisesti huomioida karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuositukset siinä?
”Tässä vaiheessa asiaan on liian varhaista ottaa kantaa yksityiskohtiin, mutta tulemme syventymään myös karjalan kielen elvytysohjelman toimenpidesuosituksiin huolella. Suhtaudumme avoimesti esityksiin karjalan kielen elinvoiman parantamiseksi. Mahdollisia ja toimivia keinoja voisivat esimerkiksi olla yhteistyö vapaaehtois- ja harrastusyhdistysten kanssa sekä pienimuotoinen pilotointi esim. varhaiskasvatuksessa.”
3. Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä. Kannatatteko karjalan kielen aseman vahvistamista erillisellä kielilailla esimerkiksi saamen ja viittomakielen kielilakien tavoin?
”SDP suhtautuu kysymykseen avoimesti, eikä puolueella ole asiaan vahvaa kantaa. Tätä voidaan selvittää ja arvioida.”
4. Elvytysohjelmassa ehdotetaan myös, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista karjalan kielen elvyttämisen ja kehittämisen koordinoimiseksi. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen arvioidaan selkeyttävän kielen aseman edistämistä, kun se voisi koordinoida kielen elvyttämiseen liittyviä kokonaisuuksia, kuten opetuksen järjestämistä. Kannatatteko tällaisen selvityksen tekemistä?
”Tämä on harkitsemisen arvoinen asia. SDP suhtautuu tällaiseen selvitykseen avoimesti.”
5. Kotimaisten kielten keskuksen entinen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmetteli vuonna 2025 Karjalan Heimon haastattelussa, miksei karjalan kielen elvytysrahoitusta vakinaisteta, vaan se annetaan määräaikaisena. Myös vuonna 2022 julkistetussa kielipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että elvytystoimintaa varten tarvitaan pitkäaikainen ja riittävä taloudellinen tuki. Elvytysrahoitus myönnetään Itä-Suomen yliopistolle, joka koordinoi sen käyttöä. Kannatatteko karjalan kielen elvytysrahoituksen vakinaistamista?
”Karjalan kielen elvytyshanke on jatkumassa näillä näkymin ainakin vuoteen 2028 asti. Tässä vaiheessa on vaikeaa ottaa vahvoja kantoja taloudellisiin ratkaisuihin vuosia eteenpäin.”
6. Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämän kerrotaan johtuvan siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli. Miten puolueenne ottaa tämän huomioon politiikassaan?
”SDP:n arvopohjan ytimessä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. SDP pitää tärkeänä sitä, että vähemmistökielten säilymisen ja kehittymisen eteen tehdään töitä. Olemme valmiit arvioimaan laajasti erilaisia toimenpiteitä tämän tavoitteen toteuttamiseksi.”
Kristillisdemokraatit. Vastaukset lähetti eduskuntaryhmän lainsäädäntöasiantuntija Johanna Stenberg 2. helmikuuta 2026.
”Karjalan kieli on olennainen osa Suomen kulttuuriperintöä ja monikielisyyttä, ja pidämme erittäin tärkeänä, että sen elinvoimaisuutta vahvistetaan pitkäjänteisesti ja kunnioittavasti.” – KD
”Karjalan kieli on olennainen osa Suomen kulttuuriperintöä ja monikielisyyttä, ja pidämme erittäin tärkeänä, että sen elinvoimaisuutta vahvistetaan pitkäjänteisesti ja kunnioittavasti. Suhtaudumme myönteisesti karjalan kielen elvytysohjelman tavoitteisiin ja asiantuntijoiden esiin nostamiin kehittämistarpeisiin. Haluamme osaltamme edistää niitä pyrkimyksiä, jotka tukevat kielen säilymistä ja sen siirtymistä tuleville sukupolville.
Katsomme, että näitä ehdotuksia tulee tarkastella huolellisesti, vaiheittain ja vaikuttavuus edellä. Osa toimista on helpommin edistettävissä, osa taas edellyttää lisäarviointia ja resursointia.
Hallitusohjelmaneuvotteluita ajatellen näemme tärkeänä, että karjalan kielen asemaa ja elvytyksen tarpeita arvioidaan osana laajempaa kieli- ja kulttuuripoliittista kokonaisuutta.
Teemat, kuten kielen lainsäädännöllinen asema, mahdollinen uuden koordinoivan toimielimen tarve sekä rahoituksen pitkäjänteisyys ovat asioita, joita voidaan jatkoselvittää. On perusteltua kuitenkin tarkastella, millaiset keinot parhaiten tukevat karjalan kielen elvytystä sekä millaisin rakentein kieltä olisi tarkoituksenmukaista tukea tulevaisuudessa. Tunnistamme, että karjalan kieli on useisiin muihin vähemmistökieliin verrattuna heikommassa asemassa sekä lainsäädännön että rakenteellisen tuen näkökulmasta.
Kaiken kaikkiaan haluamme edistää karjalan kielen elvytyksen tavoitteita kunnioittaen kieltä, sen puhujia ja asiantuntijatietoa. Näemme arvokkaana, että karjalan kieli on elävä osa suomalaista kielimaisemaa, ja pidämme tärkeänä, että siihen liittyviä toimenpiteitä arvioidaan ja viedään eteenpäin harkitusti.”
Kyselyn toteutus ja vastausten koonti: TUUKKA TUOMASJUKKA
Kyselyä käsittelevä laaja artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon tuplanumerossa 1–2/2026.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/