Tule paginale -rubriekku | Niko Tynnyrinen: ”Nuoret ollah iče piätetty ottua kielen järilleh”
Täl pagizuttelul avuammo Tule paginale! -rubriekan. Hiloin Natoin enzimäzenny paginkanzannu on Niko Tynnyrinen Päivännouzu-Suomen yliopistospäi. Häi ruadau sie yliopisto-opastajannu da karjalan kielen elvytysruavon koordinuattorannu.
Piäkuva: Niko Tynnyrinen pagizou Karjalan kieli eläy – Raija Pyöli 80 vuottu -seminuaras 27.11.2025. Kuva: Lotta Jalava
Hiloin Natoi (HN): Sinuu tietäh karjalazennu aktivistannu da karjalan kielen specialistannu. Kuibo olet piädynyh moizekse? Mittuine dorogu se on olluh?
Niko Tynnyrinen (NT): Minus rodih aktivistu ihan petties. Minun suvus on paistu karjalakse da olen jo lapseššu tiedänyh midätahto karjalan kieleh näh. Yksikai karjalan rouli ei juuri minun elokses silloi olluh ylen suuri. Konzu jo opastuin yliopistos, huomain, gu erähät nuoret ristikanzat paistih internetas karjalakse. Silloi duumaičin, gu voizinhäi minägi vähäzen opitella karjalan kieldy. Rubein lugemah kniigua karjalakse, da terväh jo kirjuttelin toizien ristikanzoinke karjalakse joga päiviä. Taitehkohtannu pien Jovensuuh muutandua. Siirryin opastumah Päivännouzu-Suomen yliopistoh, sendäh gu tahtoin opastuo karjalan kieleh da kul’tuurah. Ravieh liityin buitegu huomuamattah karjalankielizeh yhtehistöh da rubein käyttämäh karjalua ruadokielenny. Ruaduo on olluh äijy, ga jo allus algajen se on tundunuh tärgiekse da sendäh kuitahto kebjiekse silloigi, konzu se on jygei. Karjalakse ruadajes minul on ainos olluh nengoine tundo, gu minun ruavol on konkretnoi merkičys.
HN: Olet ruadanuh karjalan opastajannu jo sen-tämän vuvven. Midä olet tiedänyh nečis ruavos jo edukyndeh da mi on olluh ihan uuzi dielo, toinah vuottamatoigi?
NT: Yliopistos minun piäaineh oli anglien kieli da piätin lähtie opastumah sih juuri kiändäiliiniel, sendäh gu en tahtonuh opastajakse. Ga toičihäi elos ei ni mene ihan pluanoin mugah. Olen ruadanuh karjalan opastajannu rahvahanopistos da yliopistos, da ozakse minul on vaigu hyviä opastuskogemustu. Olen kiinnitännyh huomavuo sih, gu vähembistökieleh opastandu ei nikonzu ole vaigu opastandua. Äijile karjalah opastujile kielikursat ollah paginpertilöin ližäkse ainavoloi kohtii, kudualois hyö piästäh pagizemah karjalakse da vastavumah toizien karjalankielizienke. Opastundu voibi olla heile herky da tärgei processu. Opastajannu on kunnivo suaja olla vuitti sidä, da puaksuh opastujat tullah kursoin aigua ylen lähäzikse da tärgielöikse. Heijänke kirjuttelendu da yhtehine ruado jatkutah kursoin jälgeh, da se ongi paras podarku: nähtä, gu opastui on piässyh keräle karjalakielizeh yhtehistöh da käyttäy kieldy joga päiviä.
”Karjalakse kiändämine äijäl eruou
valdukielele kiändämizes.”
HN: Sinunke olemmo jo äijän kerdua yhtes pidänyh karjalan kiännösseminuaran kursua Päivännouzu-Suomen yliopistos. Kuibo kursu on kehitynnyh da midä vie sit olis kehitettäviä?
NT: Kiännösseminuarukursu kehittyy joga vuottu. Tiettäväine jogahine opastai mugavuttau omassah kursoi parem vastuamah opastujien joukkuo, ga karjala on kehittyi kieli. Sendäh karjalan opastajal pidäy ottua huomavoh kielen muuttui kontekstu da ravei elvytysruado. Tärgei princippu on, gu kursuruavot elvytetäh da kehitetäh kieldy. Opastujien kiännöksii on jullattu ezimerkikse erähien karjalazien järjestölöin verkosaitoil, mi on minun mieles ylen tärgei dielo. Kehitettäviägi on, sendäh gu kursal on tavan mugah kaikenualastu opastujua. Tarkoitan, gu erähät paistah karjalakse kebjieh da ruatah ylen ravieh, toizet tullah kiännösseminuarah kerras perus- da jatkokursan käydyy. Opastajale pidäy oppie ottua huomavoh eriluaduzet kielenmaltot da vie karjalan eli paginluavut. On tärgei, gu jogahine opastui voi olla keräl kiännösseminuaras kaččomattah kielenmaltoh da hänen käytettyh murdeheh, ga ozakse olemmo suannuh pozitiivistu työndyö. Se andau vägie tuliehgi ruadoh!
HN: Kiännösseminuaran opastai on sezo kiändäi. Midä olet tässäh ehtinyh kiändiä karjalakse? Kiännöstiijon specialistannu maltat sellittiä meile, kui da mil eruou kiändämine varavonalazele kielele muus kiännändäs, sanommo, millegi valdukielele. Midä eričyksellisty on kiändämizes karjalakse?
NT: Olen ainos suvainnuh opastuo vierahih kielih kiändämizen vuoh da sendäh rubein kerras karjalah opastundan allus kiändämäh kaikenualastu tekstua ihan himoruavokse. Minun enzimäzet ”virrallizet” kiännökset karjalakse oldih Karjalazet Nuoret Suomes -yhtistyksen protokolat. Niilöin jälgeh olen kiändänyh ezimerkikse sometekstua, tv-tekstaituksii, tiijoitehtu, tiijollistu tekstua, raportua, runuo da yhten romuanangi. En ni musta, midä kaikkie olen kiändänyh, sendäh gu kiännän karjalakse läs joga päiviä.
Karjalakse kiändämine äijäl eruou valdukielile kiändämizes. Käytändön tazol suurin ero on se, gu karjalakse kiändäjes puaksuh pidäy luadie uuttu sanua. Karjalakse on perindöllizesti paistu perehen keskes da kois, eigo kieles vältämättäh ole kaikkie eričys- libo nygysanastuo, hos sidä luajitahgi ezimerkikse uudizii kiändäjes kaiken aigua. Muitegi kiändäjäl on vähembi karjalankielisty ezimerkitekstua, kudualoi voizit käyttiä avukse. Toizielpäi karjalakse kiändämine on minun mieles enämbi palkiččii, migu hos suomekse libo angliekse kiändämine, sendäh gu jogahine kiännös on ylen tärgei da eistäy edehpäi karjalan nägyvytty da stuatussua.
HN: Allus algajen olet olluh Nuorien Paginpertin vedäi. Misbo rodih ideju avata oma paginperti nuorih näh? Mittumua kogemustu olet suannuh paginpertin vedäjänny?
NT: Nuorien paginpertii pakittih karjalankielizet nuoret, kuduat tahtottih vastavuo toizien karjalankielizien nuorienke da paista juuri nuorien elostu koskijois tiemois. Minul on nuorien paginpertis vaigu hyviä kogemustu, eigo nuorien paginua nikonzu ole pidänyh äijiä vediä. Vedäjänny olen tiettäväine vastuos ezimerkikse tilavaravukses da syömizien tuomizes, ga muite minul on puaksuh moine tundo, gu olen vaigu yksi paginpertiläine paginpertiläzien keskes. On olluh ylen hyvä huomata, gu Jovensuus on nengoine suuri joukko karjalakse pagizijua nuordu. Meijän pagin on vähimyölleh 90 % karjalakse, emmogo myö puaksuh pagize vaigu karjalažuttu da karjalan kieldy, ga ihan toiziigi dieloloi. Nengoine organizuittu pagintilandeh on nuorile tärgei, sendäh gu se mahtollistau karjalankielizen identitietan muvvostundan da kehittäy nuorien kielenmaltuo.
HN: Mulloi jullattih karjalan kielen elvytysprogrammu. Sinä olet olluh sen piälimäzii luadijoi. Avua vähäzel programman syväindyö da tärgevytty karjalazeh yhtehistöh näh.
NT: Karjalan kielen elvytysprogrammu on tärgei, sendäh gu se tuou karjalan kieldy lähembäkse toizii Suomes paistuloi kodoperäzii kielii. Programmas kačellah karjalan histouriedu da tilandehtu Suomes sego kerrotah, kuibo karjalan tugie vois tuvva samale tazole toizien vastuajien kielienke. Piättäjile da kieliruadajile programmas annetah 23 ehoitustu karjalan elvyttämizekse tarvittavis toimenpidehis. Programmas ezimerkikse sanotah, gu karjalale pidäy suaja oma kielizakon da karjalah pidäy voija opastuo školas. Hos programmu on tärgei, sen vuoh ei voija azuo ezimerkikse kielikylyy libo kielizakonua. Se on hyvä tugi da algu, ga nygöi pidäy poliitiekallistu piätösty da uuttu rakendehtu kaččomah karjalan kielen dieloloi. Programman tärgevimät tavoittehet on nostettu nägövih ezimerkikse karjalan kielen specialistujoukon halličusprogrammutavoittehis, kuduat voit lugie Kotuksen verkosaital.
Ližäkse programmu buitegu passiboiččou kieliaktivistoi da ozuttau, gu heijän ruavol on olluh suuri merkičys. Ilmai heijän ruaduo ei olis ni karjalan elvytysprogrammua.
HN: Pakkaskuus algajen ruadau karjalan kielen komissii. Mittuine rouli sil on karjalan kielen kehityksel da kieliyhtehistöl?
NT: Kui elvytysprogrammu, mugai karjalan kielikomissii tuou karjalua lähembäkse toizii Suomes kodoperäzii kielii. Kotukses ruadau äijy komissiedu, da niilöin tehtävät da roulit vähäzel vaihtellahes kielien tilandehien perustehel. Karjalan kielen komissii zavodiu oman ruavon mieldykiinnittäjäs tilandehes, sendäh gu kielen tilandeh kehittyy ravieh. Komissies voijah ezimerkikse andua karjalan käytändiä koskijua kehoitustu da nevvuo sego ottua kandua eriluaduzih kielipoliitiekallizih kyzymyksih. Ližäkse komissii sebrannou ezmäzel kavvel elvytysprogramman tavoittehien todevutandua. Käytändön kieliruaduo komissii ei rubie kaččomah, sendäh gu se kuuluu Päivännouzu-Suomen yliopiston kanzallizeh eričysruadoh. Duumaičen, gu komissii tuou karjalale vie ližiä uskottavuttu, sendäh gu pagin on alallizes specialistujoukos. Mostu karjalal ei aijemba ole olluh.
”Aijemba ruadanuzien aktivizmu ozuttau nuorile dorogua,
ga uvven suunnan hyö vallitah iče.”
HN: Puaksuh olemmo sanonuh, gu karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran tulii aigu on nuorien käzis. Toinah nygöinegi aigu on nuorien käzis? Kui sinä näit tämän dielon?
NT: Lapset da nuoret ollah tärgies roulis kielen elvytändäs. Tämä tiijustettih tiijollizes tutkimuksespäigi, sendäh gu pagizijoin igä on puaksuh yksi kritierii, kudai otetah čottah kielien varavonalažuttu libo eloivoimažuttu analiziiruijes. Nuoret pagizijat siirtäh kieldy edehpäi omile lapsile, ga jo enne mahtollizii omii lapsii nuoret luajitah uuttu sanastuo da viijäh karjalua uuzih kohtih. Minun mieles tärgevin nuorien karjalazien kielenkäytändiä koskii eričyspiirreh on se, gu heil ei ole omua kogemustu karjalankieližyön täh čakkuandas. Vahnembat karjalankielizet voijah vie mustua jygiedy kogemustu da niilöin periä huomuamattah ičegi duumaija, gu kielen tulii aigu ei ole ylen hyvä, ga nuoret ollah iče piätetty ottua kielen järilleh da käyttiä sidä toiči annettuh negatiivizeh työndöh kačomattah. Heile kieli ei ole huigei, da nenga hyö tugietah sežo vahnembii pagizijoi. Aijemba ruadanuzien aktivizmu ozuttau nuorile dorogua, ga uvven suunnan hyö vallitah iče.
HN: Karjalan kielen specialistal on kaikenualastu ruaduo da sinul on kirjutettavannu vie väitöskniigu. Mittumuabo tiemua sinä kaččelet? Avua vähäzel omua tutkimusruaduo.
NT: Kaččelen väitöskniigas karjalakse kiändämisty da uuzien sanoin luajindua kielenelvytyksen tavoinnu. Väitöskniigah tulou kolme artikkelii, jogahine kaččelou tiemua vähäzel eri nägökohtas. Juuri nygöi olen kyzelyn vuoh tutkimas karjalankielizien kiännöksien vastahotandua da karjalan käyttäjien da opastujien duumii kiändämizen hyövylližyös. Ruado eistyy edehpäi hil’l’akkazeh, sendäh gu täs on kaikenualastu muudugi
ruaduo, ga juuri nygöi minul on ihan hyvä tundo väitöskniiguruavos. Ozakse olen jälgivuozien aigua suannuh kallistu kogemustu karjalakse kiändämizes. Se on avukse tutkimusruavosgi.
HN: Luaji kyzymys, kuduah tahtozit vastata.
NT: Minuu tietäh karjalazennu kiändäjänny, tutkijannu, opastajannu da aktivistannu, ga harvah piäzen pagizemah toizis minule tärgielöis dielolois. Sendäh kyzymys roih nengoine: Midä suvaičet ruadua, konzu et ole karjalaruadolois? Sih vastuazin, gu suvaičen lugie pitkiä kniigua da panna lugiettuloin kniigoin tiedoloi Excel-taulukkoh, luajin syömizii, ečin tieduo da opastun uuzih dieloloih, kižuan dovarišoinke roulikižoih da luajin yhtes heijänke fantuaziimuailmua sego kirjutan da duumaičen dieloloi, kuduat nikui ei liitytä varavonalazih kielih libo niilöin elvytändäh (kuni myös liitytäh).
Tekstu: Hiloin Natoi da Niko Tynnyrinen
______________________________________
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon tuplanumerossa 1–2/2026.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/