Arviossa Riko Saatsin romaani Yönistujat: Kuinka sopeutua pettämättä itseään ja omiaan?
Kirjailija, ohjaaja Riko Saatsille selvisi vasta aikuisena, että suomi ei ole hänen isänsä alkuperäinen äidinkieli. Kirjailijakuva: Liisa Valonen/Gummerus
Riko Saatsi: Yönistujat
Gummerus 2025, 191 sivua
Riko Saatsin (s. 1978) romaani Yönistujat (Gummerus 2025) vie lukijansa 1950-luvun Nurmekseen, jonne suistamolainen evakkoperhe yrittää sopeutua. Kertojana on karjalankielisen, ortodoksisen evakkoperheen äiti, jonka kokemukset ja yritykset luotsata perhettään uudessa, vieraassa ympäristössä kohtaavat etenkin elämän käännekohdissa kärjistyvää kitkaa. Syntyy välähdyksenomaisia, vaivaannuttavia tilanteita, joissa kertojaäiti ajautuu väistelemään uuden yhteisön vieroksuntaa piilottamalla perheensä omimpia olemisen ja elämisen tapoja.
Teatteriohjaajana Riko Saatsi osaa luoda romaaniinsa draamallisten jännitteiden jatkumon. Koko tarina on ripustettu elämänkaaren tihentyneeseen hetkeen, perheen isoäidin ja kertojan anopin Tatjanan elämän viimeisiin hetkiin ja kuoleman kohtaamiseen. Tuonilmaiset väijyvät pihapiirissä ja talon nurkissa erityisesti herkän kuopuksen, Lasarin kokemina ahdistavina näkyinä.
Osittain kuin ulkopuolisin silmin kertojaäiti havainnoi huolestuneena erikoisesti reagoivaa nuorimmaistaan, Lasaria, jonka pitäisi mennä seuraavana syksynä kouluun. Poika näkee omiaan ja järkkyy. Nykylukija voi havainnoida pojassa erityistä herkkyyttä ja kenties myös trauman vaikutuksia.
Kun isoäiti ja kertojaäidin anoppi Tatjana kuolee, on perheen järjestettävä karjalaisen perinteen mukaiset yönistujaiset, vainajan ruumiinvalvojaiset, joissa jokainen voi vielä käydä tekemässä tiliä vainajan vierellä ja pyytämässä tältä anteeksi. Nyt, jos koskaan. Aivan kitkatta ei suju sen paremmin kylänväen kutsuminen kuin itse yönistujaisetkaan.
KARJALAN KIELELLÄ on romaanissa merkittävä rooli. Koko teos alkaa marraskuulle 1991 Joensuun keskussairaalaan sijoittuvalla karjalankielisellä yksinpuhelulla. Vastaavat 1990-luvun alkuun ajoitetut karjalankieliset monologijaksot rytmittävät muutoin vuoteen 1951 sijoittuvaa kerrontaa. Näitä karjalankielisiä osuuksia ei suomenneta, mutta niitä seuraava kerronta ottaa vauhtia jo karjalaksi sanotusta. Lukija pysyy näin tarinan kyydissä, vaikka ei karjalaa täydellisesti ymmärtäisikään.
Karjalan kielelle itseoikeutetun aseman antaminen tuntuu tässä romaanissa tärkeältä ja oikealta ratkaisulta. Sen kautta toteutuu myös oman kielen haltuunotto romaanihenkilölle, joka on aiemmin opetellut peittämään kielensä ja kulttuurinsa, vääristänyt jopa anoppivainajansa nimen. Vuosikymmenten mittainen aukko kerronnassa kantaa olennaista merkitystä sekin, kuvaten kielen ja kulttuurin menettämisen tai kätkemisen muodostamaa tyhjiötä.
Teos avaa lukijalleen pohdittavaksi keskeisen kysymyksen, johon sisältyy paljon myös surumielisyyttä: edeltävät sukupolvet eivät luopuneet kielestään ja kulttuuristaan ilkeyttään, vaan jouduttuaan ahtaalle. Minkä verran Riko Saatsi sitten kirjailijana kyseenalaistaa perheenäidin ratkaisuja tai miten paljon hän antaa niille ymmärrystä – se jää oikeastaan lukijan ratkaistavaksi. Erilaisilla elämänkokemuksilla varustetut lukijat kokevat nämä asiat varmasti hyvin eri tavoin.
Kielen merkitys koko romaanin lähtökohtana tulee selväksi jo sen alkulehdillä, kirjailijan omistuskirjoituksessa:
”Isälleni ja muille kielensä menettäneille.”
Kirjailija Riko Saatsin oma sukutausta kietoutuu romaanin tematiikkaan. Toinen näkökulma Tatjanan tarinaan löytyy Rikon veljien Mika ja Niko Saatsin, Mišan ja Miikkulan Loimolan Voima -yhtyeen Mi on praudua -levyllä (2022) kuultavasta kappaleesta Sinčoin čuppu.
Katri Kovasiipi
Riko Saatsin romaani Yönistujat (Gummerus 2025) on vuoden 2025 kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.
Tämä kirja-arvio on julkaistu Karjalan Heimon numerossa 5–6/2025
Saatsin veljesten Rikon, Mikan ja Nikon yhteishaastattelu on julkaistu Karjalan Heimossa 9–10/2025.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/
Lähetä palautteesi tästä artikkelista: