Seuran pitkäaikaisen järjestösihteerin Irma Lahden jäädessä eläkkeelle oli ratkaistava miten toimiston pyörittämiseen liittyvät tehtävät jatkossa hoidetaan. Asiaa mietittiin laajemmin: millainen ratkaisu olisi pitkäaikainen, tulevaisuuteen katsova, miten hallituksen jäsenten laajaksi paisunutta työkuormaa voidaan jakaa? Miten varmistetaan jatkuvuus, kun puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet valitaan määräajoiksi?
Ratkaisuksi löytyi toiminnanjohtaja, jonka tehtäväkuvaan kuuluu rutiinien pyörittämisen ohella myös toiminnan suunnittelua, valvontaa ja seurantaa.
Eila Stepanova löytyi läheltä, seuran omasta hallituksesta, jonka jäsen hän ehti olla kuusi vuotta.
Nyt hän jättää hallitusjäsenyyden, mutta jatkaa sen sihteerinä. Eila arvelee, että jotain toiminnassa saattaa muuttua, mutta ei ainakaan hänen suhtautumisensa Sivistysseuraan.
– Kuuden vuoden aikana opin niin paljon seurasta, sen toiminnasta, siitä mikä on tärkeää ja merkittävää, mitä seurassa tehdään. Yhteishenki hallituksessa on ollut mainio. Toiminnanjohtajana toimin hallituksen ja toimikuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä, hän sanoo.
Eila Stepanova tuntee karjalaisuuden monipuolisesti. Hän on väitellyt filosofiani tohtoriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistossa. Hänen folkloristisen tutkimuksensa otsikkona on ”Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit – Tutkimus äänellä itkemisen käytänteistä, teemoista ja käsitteistä”. Tutkimuksellaan Eila jatkaa perheensä perinteitä, onhan hänen äitinsä Sandra Stepanova tunnettu itkuvirsien ja perinteen tutkija, joka edelleen 90 vuoden iässä jatkaa tutkimustyötään. Ennen siirtymistään Sivistysseuraan Eila työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa.
Eilan juuret ovat syvällä Karjalassa. Äitinsä Sandra on kotoisin Šombajärveltä ja isänsä Pekka Tupitsin Kolatselästä.
Lukekaa Eilan haastattelu tuoreessa Karjalan Heimossa!
