Piäkuva: Mitä yhtehistä on karjalan ta ruočin kielillä? Kuva: Marie Sjödin/Pixabay
Mitä yhtehistä on karjalan ta ruočin kielillä? Šiinä šemmoni kyšymyš, kumpaista et onnakko smieti rikeneh. Mie, ruočin kieleh yliopissošša opaštunut, olen kuiteski kiinnittän täh huomivuo matan varrella.
Yliopissošša miun piäaineh oli ruočin kieli. Konša šiitä rupein opaštumah šivuainehena karjalan kieleh, en tuumainun, jotta löytäsin šiitä mitänih yhtevykšie ruočin kieleh. No yhtevykšie on kuiteski löytyn, ta konša niitä rupei löytymäh enämpiki, rupein keryämäh niitä ičelläni tukkuh.
Šitä ei onnakko ole niken tutkin, jotta löytynöykö karjalan kieleštä ruočin laihinašanua. Miekänä en voi tarkkah šanuo, ollahko tulijakši mainitut šanat šuorah ruočin kieleštä tulluot vain ollahko ne mutkien tahi eri kielien kautti tultu karjalah. Vois kuiteski tuumaija, jotta erähät šanat ollah onnakko tultu ruočista šuomeh ta šiitä šuomešta karjalah. Tahi šiitä erähät ollah omua tietä tultu mistänih kieleštä molompih, ruoččih i karjalah. No, tulijakši kerron mimmosie šanoja mie olen yhistän ruočin kieleh ta smietin-arvual’en vähäsen mitä kautti šanat ollah tultu karjalah.
Onnakko enšimmäiset substantiivit, kumpaset yhissin ruočin kieleh heti enšimmäisien vienankarjalan kurššien aikua oltih pukšut (byxor), tratti (en tratt), näštyy(k)ki (en näsduk) ta hantuuki (en handduk). Näistä kolmešša jälempäiseššä on lisätty i-bukva peräh, konša vertual’l’ah ruočin kieleh, a enšimäiseššä šana on muuttun jo vähä enämpi. Ušon, jotta ainaski tratti, näštyy(k)ki ta hantuuki ollah onnakko tultu šuomen kielen kautti karjalah, šentäh kun ne ollah käytöššä i erähissä šuomen murtehissa.
ERÄHÄŠŠÄ KARJALAN ELVYTYŠJOUKON yštävänpäiväh liittyjäššä šanaššošša mainittih tovarissua merkiččijä kamruatti, kumpasen yhissin ruočin šanah en kamrat. Ruoččih verrattuna täh šanah on karjalašša tullun tuas i-bukva loppuh ta ua -diftongiutuminiki on tapahtun. Diftongiutumini tottaš viittuais šiih, jotta šana on onnakko tullun šuomen kielen kautti käyttöh, šentäh kun šuomešša šanašta on ollun käytöššä versie kamraatti, kumpasešša juštih on pitkä vokali.
Myöhempäh Karjalan kielen šanakirjašta mitänih eččiessä ollah tultu vaštah vieläi kastrulli (en kastrull) ta potti (en potta). Kastrulli on käytöššä i šuomešša, a šen juuret ollah miun eččojen mukah onnakko ranskan kielen šanašša casserole. Potin alkuperäštä en malta tarkempah šanella, a kuiteski šamanmoini šana löytyy i ruočin kieleštä. Eräs adjektiiviki miusta muissuttau ruočin kielen šamua tarkottajua šanua, ta še šanahan on tiettäväini pruuni (brun). Šen alkuperä kuiteski voit olla niise saksašša (braun) tahi ranskašša (brun).
Enšimmäini verbi, kumpasen yhtevyön ruoččih huomain, oli paššata (passa): se paššuau hyvin – det passar bra. Paššata -verbi on käytöššä i šuomen kieleššä, ka onnakko enämpi murrehšanana. Myöhempäh Karjalan kielen šanakirjua kačellešša vaštah on tullun niise ruukata tahi pruukata (bruka), kumpasen merkityš on ’’käyttyä’’ ta ’’olla tapana’’. Niise ruukata on käytöššä erähissä šuomen murtehissa, ka olen ymmärtän, jotta onnakko vain merkičykseššä ’’olla tapana’’.
KA MITÄŠ VIELÄ olen löytän? No ainaški erähät substantiivi-verbi-puarat. Šanakirjašta löyvyttih esimerkiksi substantiivi hyyri (en hyra) ta verbi hyyrätä (hyra (ut)), kumpaset voijah karjalakši olla niise vuokra ta vuokrata. Šamah tapah löyvyttih substantiivi kenkki (en skänk) ta verbi kenkkie (skänka), kumpaset voijah olla karjalakši niise lahja tahi potarkka i lahjuo tahi potarie. Voit olla jotta hyyri ta hyyrätä ollah niise tultu karjalah šuomen kautti, a kenkki ta kenkkie ei olla ihan niin šelkiet.
Tiettäväini kaikičči, konša šanan alkuperä ei olekana ihan šelkie, kiinnittäy mieltä männä šyvemmällä ta kuotella eččie missä kieleššä šanan juuret ollah. Täššä tapahuksešša šain huomata, jotta hoš kenkki ta kenkkie löyvytähki ruočin kieleštä, ollah onnakko ruočissaki niijen šanojen juuret šakšan kieleššä. Niin mie ušon, šentäh kun šakšan kieleštä löyvytäh šanoilla vaštinehet Geschenk ta schenken. Mieleh juohtuu kyšymyš, jotta kuinpa šemmoni šana on piätyn karjalan kieleh ta mimmosen kielikontaktin kautti? Vot olis vesselä šuaha tietyä!
Rikeneh on pakinua šiitä, jotta karjalan kieleššä on laihinašanua venäjäštä tahi šuomešta, ta molompien kielien vaikutušta karjalan kieleh on tutkittu. Šentäh oliski ylen mieltäkiinnittäjyä šuaha tietyä lisyä karjalan šanojen yhtevyöštä niise toisih, esimerkikši juštih germuanisih kielih. Ei miušta ole nimi ihmeh, ollou karjalan kieleššä ihan šuoruaki laihinašanua ruočista tahi šaksašta. Onhan niijenki kielien pakasijien kera ollun kontaktie istorijašša, hoš ei niin äijän. Täššäki voit nähä, jotta monenmoista uarrehsuntukua on vieläi avuamatta karjalan kielen tutkimukšen parissa, ta täššä olis yksi niistä suntukoista.
Kirjuttan: Ravan Jelena
Jelenan kera karjalakši -blogipalstan ideja on lisätä ellennyštä šiitä, jotta karjalan kieli pätöy hoš mih kontekstih ta karjalakši voit kirjuttua hoš mistä muan ta taivahan välillä. Blogipalstan kirjutukšien tiemat vaihellah. Instagram: @jelenankera
Luve lisyä: Jelenan kera karjalakši Uutisčupušša
