Artikkelit

Miikkulan paginat: Suistaman laulupruazniekat

Kirjoittanut: Niko Saatsi
Julkaistu: 31.8.2023

Kezäkuun kolmandena nedälinloppuna 17.-18.6.23 piettih Suistaman laulupruazniekat da rajakarjalane pruazniekka Iisalmen nuorizotalossa. Laulupruazniekat roittih tänä vuodena jo kaheksatta kerdua da niijen pidäjä on kaiken aigua ollun Suistamon Perinneseura. Tämän vuuven pruazniekka oli oza rajakarjalaista pruazniekkanedälinloppuo, konza pyhänäpiänä piettih nuorizotalossa dai Suistamo Seura ry:n da Korpiselkä Seura ry:n yhtehizet 75-vuozipruazniekkapäivät. Iisalmeh oligi keräydyn suuri tukku karjalaista rištikanzua.

Iisalmi vallittih pidoloin kohaksi, gu suurin vuitti suistamalazista evakkoloista piättyi elämäh Ylä-Savon kundih. Voibi sanuo, jotta rajakarjalane kul’ttuura eläy alovehella iellehgi vägevänä. Konza Suistama tunnettih miärättömän kallehesta muuzikkaperindehestä, on lauluprazniekkoin taijolline johtaja Satu Niemelä sanonun, jotta Suistaman laulupruazniekkoin aigomus on kunnivoittua, uuvistua da jagua suistamalaista da rajakarjalaista kul’ttuuraperindyö. Nenga laulupruazniekat lujennetah runoloin, itkuvirzilöin da muuzikan ylisugupolvista čieppie.

Laulupruazniekkoih keräydyi lopuškalla 270 rištikanzua, mi on pruazniekkoin ozanottajamiärän rekorda. Nuorizotalo oli rahvasta täyzi. Da kuin oli pruazniekkanedälinlopun ilma kezäine da čoma, oli dai nuorizotalolla muga lämmä tunnelma. Pruazniekkoin ohjelma oli srojittu sih luaduh, jotta sen ozuttelijoilla oli piäozin suistamalaizet libo rajakarjalaizet juuret. Pruazniekka algoi Evakon laululla, kumbazen ozuttelijat laulettih vuorokkah.

Tämän jälles ozutettih Tupin bunukat, libo Tuula Iljin, Terhi Hartikainen da Johannes Hartikainen, kumbazet soitettih ezimerkiksi päivännouzukarjalazen rahvahanpajon L’uuli l’uuli segä vägevän Juurihoiduo -ezityksen. Hora Solovei on lapinlahtelane hora da hyö ozutetah hiän ohjelmisto karjalan kielellä. Horan johtajana ruadau Sari Tenhunen. Pruazniekkarahvas sai kuulla horan laulamana nel’l’ä pajuo, ezimerkiksi karjalazet rahvahanpajot Igäväne atkalane da Kaksi kuldaista kägöistä. Starina libo Satu Niemelä ozutti pruzniekkah sobijan suistamalazen rahvahanpajon Miksi ne neijot.

Duo Riitta ja Petra libo Riitta Hynynen da Petra Lisitsin-Mantere ozutettih vuorollah karjalazie da savolazie rahvahanpajoloi. Hyö ollah ylen boikoit skripkan da tal’l’ankan soittajat dai heilä on malttuo ottua i kuundelijat mugah ezitykseh. Da mugahai oli – konza kyzyttih, vassattih rahvas kuin yhestä suusta, jotta kaikin myö ”suvaijah rahvahanmuuzikkua.” Raviet ezitykset piätyttih yhtehizesti laulettuh Karjalan kunnailla -pajoh, min aigana moneh silmäh nouzi kaibavuksen kyynäl.

Laulupruazniekkoin ezityksien välissä pagizi Suistamon Perinneseuran paginanvedäjä Niina Patrikainen rahvahalle tervehyksen. Yhenjytyin palkittih monie Suistamon Perinneseuran ruadajie suavutusmerkillä, kumbazista pidäy eritengi mainita Olavi Kyyrözellä annettu Karjalan Liiton kuldane suavutusmerkki.

Laulupruazniekkoin jälles piettih vie illačču, min aigana Loimolan Voima ozutti uutta karjalankielistä folk-muuzikkua. Omien kappalehien ližäksi yhtyveh kunnivoitti Jaakko Tepon 70-vuozipäiviä karjalankielizellä versiellä Hilma da Onni -kappalehesta. Jaakko Teppo niät on dai suistamalaista suguo, se tuli rahvahalla tiedoh nygöi jälgimäzeksi.

Laulupruazniekan ližäksi nedälinloppuna oli mahto ottua ozua Iisalmen pravoslaunoissa kirikössä piettyih sluužbih, kumbazih keräydyigi kirikön täyveldä rištikanzua. Tämänmoizet tapahtumat ollah ylen tärgiet da kallehet miän karjalazien identitietan hoidamizeh da lujendamizeh niškoi. Toizien karjalazien ker konza vastauduu, dogadiu sen ičegi kebiembäh, kuin ainavoluadune kul’ttuura meilä tiälä Suomessa oigein on. Sidä maksau arvostua da lujendua.

Kuvane: Katja Lösönen. Pruazniekkarahvasta Iisalmen kirikössä.

Lue nämäkin:

Kiukuanšuušša: Karjalaini karpalomušši (višpipuuro)

Kiukuanšuušša: Karjalaini karpalomušši (višpipuuro)

Konša miun luo šuorittih tulla yštävät Kazanista, ni mie piätin kostittua heitä karpalomuššilla (višpipuurolla). Vualienruškie jälkiruoka niin miellytti miun kaverija, jotta hyö kirjutettih ičellä še resepti ta jo monta kertua iče on valmissettu muššie Kazanissa....

Puanajärvi on alkuperäni pohjoisuarreh

Puanajärvi on alkuperäni pohjoisuarreh

Piäkuva: Kivakkavuaran huipulla kašvisto muuttuu vuaratunturiksi. Kuva: Aleksandra Lesonen. "Kivakan korkevuš on 499 metrie. Vuaralta avautuu henkie liikuttava näköala Piäjärvellä, Kivakkakošella ta Karjalan korkeimmalla Nuorusen vuaralla." Vanha unelma on toteuttun...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.