Festivalin konsertissa esiinty Tuari-folkryhmä Petroskoista / Mujehet piti ottua verkoista ta puhistua ne. Kuvat: Aleksandra Lesonen.
Vuokkiniemeššä piettih Mujeh-festivali. Šajekuun 5.–6. päivinä vanha karjalaini kylä tuaš otti vaštah vierahie šuureh kalapruasniekkah.
Tänä vuotena kalafestivalin keškiteemana oltih karjalaisen kylän iänet. Niillä šamoin on omissettu uuši näyttely “Miltä karjalaini kylä kuuloštau”, kumpani festivalin päivänä avattih Vuokkiniemen Kylätalošša tunnetun starinankertojan Santra Remšujevan 110-vuosijuhlakši.
Ken voitti venehmouttorin?
Mujehen kalaššuškilpailut alettih 5. šajekuuta. Kalaštajat lašettih omat verkot Kuittijärveh. Kuot’t’elomah kalaššušonnie tällä kertua tuli 11 joukkuo. Toisena päivänä kalaštajat noššettih verkot, myöššyttih rantah ta šiitä ošallissuttih eri kilpailuih: ken enemmän kalua šai, ken rutompah ottau kaikki kalat verkošta ta puhistau ne.
Kalaštajie, Vuokkiniemen eläjie ta vierahie tervehti Karjalan lakienluajintakokoukšen rahvahanvalittu ta Karel’skii okatiš -yhtijön johtaja Maksim Vorobjov šekä Koštamukšen kaupunkipiirin piämieš Sergei Novgorodov. Maksim Aleksandrovič ta Sergei Nikolajevič toivotettih joukoilla hyvyä lykkyö ta pantih merkillä, jotta iellähki ruvetah kannattamah alovehella merkittävyä kulttuuri-huvituštapahtumua.
Festivalin kilpailun voittajakši piäsi Šuutele miut, onni -joukko. Oman meštaruon ta hyvän mielen anšijošta hyö šuatih korkeimmat pistehet kaikkien kilpailujen tulokšien mukah. Juštih hyö šuatih piälahja festivalin partn’ori-loilta – uuši venehmouttori.
Toisella paikalla piäsi Teknilliset piätökšet -joukko ta kolmannella – KV 1 -joukko. Kilpailun kaikki voittajat ta ošallistujat šuatih lahjat partn’oriloilta.
Erikoislahjat myönnettih nuorimmalla kalaštajalla – Platon Stepanovilla ta vanhemmalla kalaštajalla – Šeppä-joukon jäšenellä Mihail Prigolovkinilla. Vielä yksi lahja oli annettu mujehen parahalla puhaštajalla – Muikku-joukolla. Kilpailun voittaja Valerii Stepanov eläy Vuokkiniemeššä, ka kilpaili enšimmäistä kertua.
Mujehta tänä vuotena on äijän.
Nyt myö šaima kuuši kiluo.
Verkon laškima Sel’vanan lähellä šalapaikoilla.
– Valerii Stepanov
– Miun Platon-punukka eläy Koštamukšešša. Tänä vuotena mie šain hänet šuoštumah ošallistuo miun kera ta hiän tuli. Myö uškoma omah voittoh. Kyllä, tärkie on monivuotini kalaštajan kokemuš. Mujehta tänä vuotena on äijän. Enšimmäistä kertua panin verkkoja Il’l’anpäivänä ta šain šilloin 83 kalua, še oli šuuri onni. Nyt myö šaima kuuši kiluo. Verkon laškima Sel’vanan lähellä šalapaikoilla. Toivon, jotta punukka nyt rikenempäh rupieu käymäh kalalla miun kera, šano Šuutele miut, onni -joukon jäšen Valerii Pavlovič.
Festivalin mukava ohjelma
Joka vuosi festivalin järještäjät Sreda-keškukšen ta Vuokkiniemen kylätalo -etnokulttuurikeškukšen ruatajat yritetäh kummaššuttua vierahie. Hyö kekšitäh mukava ohjelma, missä on huvituškenttie, muasteri-oppija, uušie artistoja ta vetäjie, ta niise šäilytetäh karjalaisie perintehie.
Mujehfestivalin vetäjäkši oli kučuttu Marina Noženko. Marina on Kiži-musejon opaš, kumpani kantau kunnivonimie “Venäjän paraš opaš”. Hänen kera festivalie piti Sreda-keškukšen johtaja Jelena Hmelevskaja. Vetäjät paistih vierahien kera karjalakši ta venäjäkši.
Folkloriohjelma šamoin oli pohatta. Konsertissa esiinnyttih Tuari-folkryhmä, Yarga Sound System -šähkö- etnomusiikin projekti, Kataja-ryhmä Vuokkiniemeštä, Valerija Koškina Miun mujeh -laulun kera šekä Headway Dancers -tanšširyhmä.
Kylän vierahat ta eläjät ošallissuttih kaikenmoisih muasteri-oppiloih, otettih valokuvie muissokši kaunehešti korissetuissa valokuvapaikoissa, oššettih muistolahjoja jarmankalla, käytih opašretkilöissä kylyä myöten ta Ončin talošša šekä tarkissettih omie karjalan kielen tietoja.
– Olen enšimmäistä kertua festivalissa. Šen šuuruš ylitti miun vuottamukšie. Tiälä oli mukava ohjelma ta äijän hyvyä tavarua voipi oštua käsityömuasteriloilta. Meijän perehellä oikein miellytti vetäjä Marina Noženko. Kalaštajien kilvat oltih jännittävät. Myö tarkkah kaččoma kaikkie kilpailuja. Vielä ošallistuma kaikenmoisih muasteri-oppiloih: šoittima gl’ukofonilla, rakentima karjalaisen talon pienen mallin, arvasima arvautukšie, kutoma rannehkoruja muissokši karjalaisen mujeh-šanan kera, kerto festivalin vieraš Anastasija Volodina.
Mujehfestivali piettih kuuvventeh kertah.
Teksti ja kuvat: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 9.10.2024
