Artikkelit

Harmaata asfalttitietä jolla on sininen auto ja taivas on kirkkaan sininen.

Olgan čuppuni: Pervomai, Maija vain Vappu?

Kirjoittanut: Olga Karlova
Julkaistu: 29.4.2022
Asiasanat: Olgan čuppuni

Kuuntele artikkeli luettuna:

 

Šuomen ta karjalan kieleššä on äijä šamankuulosie šanoja, kumpasien merkitykšet männäh ristih. Lähišukukielien šanat iännehmuuvvoltah muissutetah toisieh, ka ne voijah tarkottua ihan eri aseita (= šuom. asioita). Šemmosista šanoista käytetäh termie riskišana tahi karjalakši hairiehvetäjä šana.

Konša karjalakši šanotah Ei pie varata tätä matkua, tarkotetah šitä, jotta pitäy ruohtie lähtie matkah, rohkiešti vain matata. Tahi kun Pikkaraisella on täyvet pukšut kakkua, ni ei kačo makiešta tortušta ole pakina, a ieššä on pepun pešentä ta kakkapukšujen vajehanta puhtahih. Pruasniekašša Tytöllä on košto piällä ta šiinä hiän vain vorssuiččou, šentäh kun še on kaunis vuate, kruutta, eikä nimi viha.

Karjalan kielen murtehet ollah pohatat šanavaroistah ta merkitykšien vivahtehet voijah toičči hämmäššyttyä ni iččie karjalakši pakasijua. Pakauttelin šiinä kymmenisen vuotta takaperin Kiestinkin šuululla eläjyä karjalaista. Šain tietyä, jotta mieš on ollun hyvä hiihtämäh. Kilpoihki kävi. Kyšyn häneltä: Oliko še šiun hiihtäjän taival kuin pitkä? Hiän miula vaštuau: Ka viikon mie hiihin. Elikkä pitän aikua, pitälti šanottais miun kotimurtehešša.

Tahi kahen naisen pakina. Toini tuli kostih, issutah kačotah televiisorie. Pihalla on luja pakkani tai tualetti. Ulkohuoneheh pitäis vierahan piäššä. Noo, hyväšiämini emäntä ni šanou: Mitä šie šinne lähet? Elä velli kehtua. Kuše kattilah! Hiän oli niätšen tulokaš Tunguon puolelta, missä šankuo kučutah kattilakši.

Tällä netälillä Vienankarjalaisešša pakinaklupissa ihmeteltih miun toivotušta: Hyvyä Pervomaijua! Onnakko šuomenkielisen korvih vesselältä kuuloštau. A mie kaikki ällissyin, jotta toven, enpä tähä šuaten ole smeknin. Venäjän kieleštähän tämä pruasniekan nimi tulou: Pervoje maja = enšimmäini oraškuuta. Šitä venäjänkarjalaiset kučutah Pervomaiksi, Pervomaijakši ta toičči ni Vapukši, mi tuaš on laihina šuomen kieleštä.

Šuomen nuoret karjalaiset on hokšattu lyhentyä: Hyvyä Maijua! Näin Vapušta voipi šyntyö Maijaki, kun harjautunemma käyttämäh.

Šanavakkani: äijä – paljon, aseita – asioita, hairiehvetäjä šana – riskisana, varata – pelätä, ruohtie – uskaltaa, makiešta tortušta – maukkaasta kakusta, košto – sarafaani, vorssuiččou – koreilee, kruutta – hyvät (naisten) vaatteet, eikä nimi – eikä mikään, viikon – pitkän aikaa, kauan, kostih – kylään, hyväšiämini – hyväsydäminen, hyvyä Pervomaijua – hyvää vappua, vesselältä – hauskalta, smeknie – hoksata, kun harjautunemma – jos harjaannumme.

Kuva: Vappuna Jovenšuušša.

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.