Piäkuva: Kapakeittuo taritah kuumana smetanan kera. Kašvikšie lisätäh mavun mukah. Kuva: Margarita Kemppainen
”Miušta tuntuu, jotta miun šukupolvi on perehreseptien istorijan viimeni šäilyttäjä.”
– Ol’ga Stepanova –
Ol’ga Stepanova on kantaoneganiemiläini. Hänen kantatuattojen šukupešä šijottuu Kižin volostin Posad-kyläššä.
Nyt Posad-kylä on tunnettu, šentäh kun šiinä eletäh perinnölliset kirvešmiehet Stepanovit. Heijän tuatot ta ukot ošallissuttih Kirkaštumisen kirikön restaurointah 1940–1950-luvulla.
– Meijän šukuhuaran peruštajana oli miun pravoukko Ivan Dmitrijevič Stepanov, kumpani šynty Posadissa vuotena 1898. Hiän oli keškitalonpoika, šentäh kun äijän ruato, kuin ni kaikki meijän šuvušša. Kirvešmiehien työšuku peruššettih miun ukko Aleksei Ivanovič Stepanov ta hänen veikko Nikolai Ivanovič Stepanov. Šiitä heijän hommua jatettih lapšet ta punukat. Stepanoviloista šanotah, jotta “hyö šynnyttih kirvehineh”. Še on totta, kertou Ol’ga Stepanova.
Naini toivou, jotta hänen plemän’n’ikkä Mihail Stepanov niise jatkau perehperinnehtä. Ol’ga ylpeilöy šiitä, jotta hiän iče kuuluu Stepanovien šuureh šukupuuh.
Reseptien šäilyttäjä
Karjala on tosi rikaš keittotaijon perintehistä. Vuosišatojen aikana emännät šäilytettih muissošša kanšanreseptijä ta välitettih niitä šukupolvelta toisella.
– Šentäh kun mie elän Karjalašša ta lapšuošta alkuan omakšuin oneganiemiläisie perintehie, ni tämä aihe on tosi lähini miula. Monta vuotta mie ahkerašti keräsin, muissin ta huolellisešti šäilytin leivän, sriäpnöjen ta Karjalan toisien ruokalajien vanhoja perehreseptijä niijen ainutluatusen istorijan ta vanhoina aikoina käytetyn ruaka-ainehen kera, šanelou Ol’ga.
Ol’ga Stepanova on Karjalan ruokien reseptilöillä omissetun ryhmän luatija. Kuva: O. Stepanovan kuva-arhiiva
– Miušta tuntuu, jotta miun šukupolvi on perehreseptien istorijan viimeni šäilyttäjä, koroštau miun pakinakaveri. Jotta muistua omien kantatuattojen keittotaijon perintehie, Ol’ga Stepanova luati VK-sosialiverkošša Karjalan ruokien reseptilöillä omissetun ryhmän. Naisella on iloista, jotta postaukšet elävytetäh lukijissa lapšuon muisselmie. A kennih heistä piättäy valmistua vanhua melkein unohettuo ruokua ta maissella šitä uuvveštah.
– Ušeimmat reseptit šain tietyä omahisilta, kumpasista monet jo šiirryttih tuonilmasih. Ka heijän lämmön oša šuurella kiitollisuolla šäilyy ta rupieu elämäh miun joka valmistamašša piiruašša, kalitašša, ruuvvašša.
Kapakeiton tuokšu
Lapšuošta alkuan Ol’ga Stepanova tykkyäy kapakeittuo. Kiukuašša kuivatun kalan verratoin tuokšu antau erikoista makuo šillä oikiella karjalaisella keitolla. Ol’gan pereheššä kapakeittuo laitetah näin:
Vašta pyyvvettyö, piäasiešša pientä kalua puhaššetah ta šuomitah. Šitä peššäh ta kuivatah, pannah metalliverkkojen piällä (ennein niitä luajittih pärieštä) ta pannah vähän jähtynyöh kiukuah yökši kuivumah (šuurta kalua leikatah poikki, jotta koštevuš rutompah mänis pois ta kuivatušprosessi lyhenis). Kuivanut kala tulou kultasekši ta valmis ruoka niise šuau šemmosen värin.
Kuivattuo kalua voipi šäilyttyä kolme-kuuši kuukautta, mi anto varuštua šitä pitäkši ajakši. Valmissettuo kalua pannah kiehujah šuolaseh veteh. Ennein šitä šuurta kalua livotetah, a pientä käytetäh kuivattuna. Lientä keitetäh yksi-kakši tuntie riippuon kalan kovošta.
Šiitä otetah kalat ta ruuvvatah ne. Lihat pannah jälelläh liemeh, lisätäh potakkua ta luukuo. Laittamisen lopušša kapakeittoh lisätäh vejen ta ruisjauhon ševošta, muštua pippurie ta laakerilehtie.
Kapakeittuo taritah kuumana smetanan kera. Kašvikšie lisätäh mavun mukah.
– Ämmö lisäsi kapakeittoh perlovkkua (hiän pani šuurimua kaikkih keittoloih). Mie enämpi tykkäsin kapakeittuo ilman helmišuurimua. Myöhemmin mie laitin šitä lisäten porkkanua ta toičči jauhota vesiševošta. Oli tosi makieta! muistelou Ol’ga Stepanova.
– Monta vuotta kaikissa kanšallisen ruuvvan kahviloissa ta ravintoloissa taritah šuomelaista lohikeittuo. Miušta meijän karjalaini kapakeitto on yhtä makie, ka ei ole niin kalorini. Oikein valmissettu kapakeitto on äšen makiempi, on varma Ol’ga Stepanova.
Ainehisson valmisti
Irina Zaitseva
Oma Mua 27.11.2024
Kapakeitto
Kapakeitto on Karjalan tunnetuin keitto. Še on diettini, ka šamalla täyttävä ruoka.
Kapakeiton piäkomponenttina on kapa – kuivattu kala. Karjalaiset kuivattih haukie, ahventa, kuhua, lahnua, kuorehta.
Talvella kapa šäily vakoissa kiukualla. Kapakeittuo voipi keittyä kuin talvella, konša lihakeitto jo kylläššytti, niin ni kešällä, konša on äkie.
Vet kapakeitto on makie kuumana ta vilunaki.
”Miušta meijän karjalaini
kapakeitto on yhtä makie
kuin lohikeitto, ka ei ole niin
kalorini. Oikein valmissettu
kapakeitto on äšen makiempi.”
– Ol’ga Stepanova –
