Kuva: Esimerkkejä Karjalan Sivistysseuran julkaisemista sukukirjoista.
Karjalan Sivistysseura etsii henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan ja kirjoittamaan juuriltaan karjalaisen sukunsa tarinoita sukukirjojen tai artikkelien muotoon. Seura on valmis tarjoamaan tukea ammattimaisen opastuksen ja kirjoittajille järjestettävien työpajojen muodossa.
Hankkeen tavoitteena on synnyttää julkaisuja, joissa sukututkimustieto, sukutaulut, perhehistoriat, kertomukset suvusta, anekdootit ja legendat muuntuvat mielenkiintoisiksi kirjoiksi tai lyhyemmiksi tarinoiksi. Tarina voi kertoa yhdestä henkilöstä, tämän elämästä ja persoonasta, ajankuvasta, perheen tai suvun vaiheesta tai sattumuksesta.
Mikäli hankkeen tuloksena syntyy laadukkaita käsikirjoituksia, on Sivistysseura valmis kustantamaan ne painettuina kirjoina tai julkaisemaan lehtiartikkeleina, netissä tai muussa sopivassa muodossa.
Sukutiedon tallentamisella voidaan saavuttaa monia tavoitteita. Sukulaisuussuhteiden dokumentointi eri sukupolvien ja perheiden välillä auttaa rakentamaan kattavaa kuvaa perheen genealogiasta ja historiasta. Kokoamalla yhteen perheen historiaa ja juuria, kuten käytössä olleita nimiä, asuinpaikkoja, ammatteja, ja muita tärkeitä tietoja perheen menneisyydestä, voimme systemaattisesti kertoa keitä olemme ja mistä tulemme, mihin joukkoon kuulumme.
Tallennettu tieto säilyttää ja siirtää sukupolvien välisiä tapoja ja arvoja, auttaa ymmärtämään ja vahvistamaan omaa identiteettiä, luo siteitä sukupolvien välille sekä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ylpeyttä omista juurista. Kertomusten liittäminen historiallisiin tapahtumiin lisää ymmärrystämme tapahtumista ja niiden taustoista.
Sivistysseura on vuosien varrella julkaissut tai tarjonnut kaupassaan useita sukutarinoita, jotka ovat luonteeltaan hyvinkin erilaisia. Tässä niistä muutamia poimintoja kuvaamaan julkaisujen kirjoa.
Pekka Vaaran kirjoittama teos Uhtuan Andronoffit on ensisijaisesti kirjoittajan lahja lapsilleen. Kirja kertoo suvun historiasta ja Vienan menneisyydestä, ja siinä sivutaan myös muiden vienalaisten kauppiassukujen vaiheita.
Heikki Palaskarin Koti Haukkasaaressa on tutkielma Repolan Pottosten vaiheista. Kirjassa on laaja esitys elämästä Repolan Haukkasaaressa sekä tarinoita matkoista ja ihmisistä Repolassa. Kirjasta löytyy Haukkasaaren Pottosten sukutaulut ja henkilöluettelot.
Aino Untamalan teos Moamoni Maria. Vienan Karjalan rekipakolaisen tarina käsittelee suvun historiaa sekä kirjoittajan äidin että isän puolelta.
Taina Dalbergin toimittama Karhujen tarina on yhden karjalaisperheen kertomus, tarinoita lapsuudesta Vienan Karjalassa, kylän arjesta sodan keskellä, evakkomatkasta Suomeen ja uuden elämän alkuvaiheista täällä. Seitsemän perheen jäsentä saa äänensä kuuluviin teoksessa.
Jeremejev-Räihä: ihminen, perhe ja politiikka Karjalan raja-alueella 1900-luvun aikana on Karjalan tiedekeskuksen tutkimus, joka perustuu Siperiaan karkotetun Vasili Jeremejev-Räihän ja hänen nuoren Anna-vaimonsa yksityiskirjeisiin, Vasilin päiväkirjaan ja muiden Vienan Karjalan asukkaiden kirjeisiin. Teos sisältää myös asiakirjoihin pohjautuvan selvityksen Annan sukuhistoriasta.
Aki Aunalan kaunokirjallinen teos Pakotettu unohtamaan on koskettava ja jännittävä kertomus suvun vaiheista kahden puolen rajaa.
Hankkeeseen mukaan otettavien sukutarinoiden tulee perustua todellisiin, eläneisiin henkilöihin, paikkoihin ja historiallisiin tapahtumiin, jotka ovat todennettavissa asiakirjoista. Kirjoittajalla tulee olla läheinen suhde sukuun ja aiheeseen, josta haluaa kirjoittaa.
Pari vuotta kestäväksi suunniteltu hanke muodostuu monitahoisista työprosesseista: teemaan liittyvistä luennoista ja työpajoista, kirjoittamisen ohjauksesta, tekstien kommentoinnista ja editoinnista. Hanke ammentaa sukututkimuksesta, mutta ei ole sukututkimusta. Tarvittaessa hankkeessa voidaan tarjota tukea sukutietojen tulkitsemiseen.
Etsimme nyt henkilöitä, jotka ovat sukuhistorioiden harrastajia tai joilla on sukuunsa liittyvää, kiehtovaa tietoa, joka halutaan jättää jälkipolville. Ajatus sukukirjasta tai -tarinoista on saattanut muhia vuosikausia, mutta ehkä aika tai omat resurssit ovat tuntuneet riittämättömiltä.
Tärkeää on kirjoittajan kiinnostus aiheeseen, halu jättää sukutietoa jälkeensä ja jälkipolville.
Hankkeesta innostuneita pyydetään kertomaan kiinnostuksensa kesäkuun loppuun mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@karjalansivistysseura.fi. Viestissä tulee lyhyesti kertoa, mistä karjalaisjuurisesta suvusta on kyse ja millaista aineistoa kirjoittaja suunnittelee hyödyntävänsä. Seura tutustuu kiinnostuksenilmauksiin ja palaa ehdotuksiin kesän jälkeen.
Lisätietoja voi kysellä samasta sähköpostiosoitteesta toiminnanjohtaja Eila Stepanovalta
tai puhelimitse: 050 550 7655. Tiedustelut 27.6.2024 mennessä.
Teksti: Eeva-Kaisa Linna
_____________________
Artikkeli on julkaistu myös Karjalan Heimon numerossa 5–6/2024.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/
