Tarunhohtoinen Bjarmia – totta vai toiveunta? Matti Pollan teos koostaa monitieteistä Bjarmia-tutkimusta

Matti Pollan uutuusteos Bjarmia 800–1200-luvuilla esittelee muinaisvaltio Bjarmiaa ja siitä tehtyä tutkimusta.
Matti Pollan uutuusteos Bjarmia 800–1200-luvuilla esittelee muinaisvaltio Bjarmiaa ja siitä tehtyä tutkimusta.

Bjarmia mielletään usein tarunhohtoiseksi muinaisvaltioksi täynnä suunnattomia rikkauksia. Tätä lähes jälkiä jättämättä kadonnutta maata koskevat arvoitukset ovat kiinnostaneet tutkijoita jo kohta 200 vuotta.

Matti Pollan uutuusteos Bjarmia 800–1200-luvuilla (Karjalan Sivistysseura 2026) esittelee muinaisvaltio Bjarmiaa ja siitä tehtyä tutkimusta. Tätä kadonnutta muinaisvaltiota tutkineiden kesken yksimielisyys on saavutettu ainoastaan kahdessa kysymyksessä: siinä, että maa sijaitsi jossain Euroopan koillisosassa ja että sen elinkaari sijoittuu esihistorian ja varhaishistoriallisen kauden taitteeseen.

Aikanaan tiedemiehet lähestyivät aihetta kansallisromantiikan innoittamina. Lähes yksinomaisena tietolähteenä olivat tuolloin skandinaaviset saagat. Myös Pollan tutkimuksessa on käytetty skandinaavista lähdeaineistoa, kuten kronikkatyyppisiä lähteitä ja norjalais-islantilaisia saagoja. Tärkeänä lähdeaineistona ovat myös kauden 1032–1542 venäläiset kirjalliset lähteet eli kronikat, verokirjat, kauppakirjat ja virkamiesten laatimat käskykirjeet.

Pollan kirjasessa Bjarmia-problematiikkaa pohditaan arkeologian, historiantutkimuksen ja kielitieteen tuottamien tulosten pohjalta. Keskeisiksi nousevat kysymykset siitä, ketä bjarmit olivat kansallisuudeltaan ja mihin Bjarmian elinkaari sijoittuu ajallisesti.

Matti Polla on ansioitunut historiantutkija ja filosofian tohtori, joka on perehtynyt erityisesti Vienan Karjalan asutus- ja perhehistoriaan. Hänen väitöstutkimuksensa Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla (SKS 1995) käsittelee niitä tekijöitä, ”joiden vaikutuksesta Vienan kansankulttuurin omintakeisuus muuhun Itä-Karjalaan nähden kehittyi merkittävästi.”[1] Pollan toinen merkittävä tutkimus on Vienankarjalainen perhelaitos 1600–1900 (SKS 2001). Uutuusteos Bjarmia 800–1200-luvuilla julkaistaan suomeksi ja venäjäksi.

Voit tilata teoksen täältä: Bjarmia 800–1200-luvuilla

[1] Ote takakansitekstistä, Matti Pöllä: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995.