Uutta runoutta: Sriäppijä

Lapsen kädet vaivaavat vaaleaa taikinaa, joka on vaaleasssa laakeassa kulhossa.

Piäkuva: Sriäppijä. Kuva: Andreas Lischka/Pixabay

Sriäppijän käpöset pienet
ta pehmiet.

Taikinah ševottau ruista ta
vehnyä,

Lisäkši maituo, voita ta
hiivua –

Annetah noušša še nyt
pikku hil’l’ua.

Taikina kiukualla ähkäy
ta öhkäy,

Potakat hellalla veješšä
röyhkyäy.

Potakat šurvou ta taikinan
jakau

Sriäppijä monekši pienekši
palakši.

Käsissäh pallokši palaset
pyörittäy,

Kohuomah peltillä rivilöih
ašettau.

Palloset potakkahutulla
peittäy

Ta šiitä ne kiukuah paistumah
heittäy.

Pirtissä tuntuu jo šankien
tuokšuo,

Pihalta lapšet näläššä
juokšou.

Issuttau emäntä perehen
stolah

Čäijyö juomah ta lämmintä
šankie šyömäh.

talvikuu 2024
Runo: Valentina Saburova

Oma Mua 12.2.2025