Artikkelit

Veneh karjalaisien elämäššä

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 15.6.2020

Artikkelin alkuosa linkin takana

Jo entisistä ajoista šuaten karjalaisien tavallisina kulkuteinä on oltu jovet ta järvet, “kiššanpolut” ta paharaisat tiet. Šentäh niitä aikoja myöten veneh ta val’l’aššettu heponi oltihki ikivanhat paššuavammat kulkukeinot.

VENEH TA ŠEN OŠAT

Nenäkokakši taikka venehenn’okakši šanotah ylähäkši kohuojua venehen etupiätä. Peräkokka, venehenperä on venehen takaoša.

Airoloissa, huopariloissa ta meloissa on kolme ošua: pyyrin, varši ta terä (lapa). Pyyrimeštä pietäh kiini, varši on pyyrimen ta terän välillä, terä ottau vettä šoutuas’s’a.

Airoloilla šoutaja šoutau taikka myöššyttäy. Huopariloilla huopuaja taikka peränpitäjä huop uau taikka pitäy peryä (viillettäy). Melan avulla veneheššä olija meluau. Airot ušein luajittih kuušešta, kun ne tullah kepiemmät.

Hankat ollah šemmoset venehen ošat mistä pietäh airot. Ennein hankoiksi ušein käytettih luonnonkašvamie okšie, nykyjäh niijen rinnalla hankoina ollah pakšut tapit, mit ennein oltih vain huopariloilla.

Airot kiinitetäh hankoih koivusilla hankavičoilla, mit pissetäh hankapuušša olijan loukon läpi. Šoutuas’s’a hankavičat pietäh airoja paikoillah, ei anneta airojen luiskahella pitin venehen laitua loitommakši šoutajalta.

Venehen n’okkah kiinitetäh nenävičča. Še on šemmoni viččarenkaš, kumpasen läpi pissetäh šauva järven pohjah, ta še pitäy venehen paikallah. Viččarenkahan rinnalla (varšinki viime aikoina) käytetäh rautasie renkahie, kumpasih voit šituo nuora, mistä vejetäh veneh koškie pitin tahi rannalla.

Šamanmoini, kuin hankavičča on melavičča, kumpani eryähičči pannah venehen peräh. Melavičča laitetah koškie laškomista varoin. Šen läpi pannah mela, noin nellän metrin pituni jykie airo, kumpasella perämieš šeisual’l’ah ohjuau venehtä košešša.

Trullipuikot, trullit pissetäh parrašpuun ta ylimmän laitalauvan välillä luajittuh loukkoh.

Veneheššä, yläairojen (šoutuairojen) lisäkši, voit olla niin šanotut aliset airot tahi huoparit. Huoparit ollah vähän lyhyömmät airoja. Niijen hankat ollah n.š. trullipuikot, mit on pissetty parrašpuun ta ylimmän laitalauvan välillä luajittuh loukkoh.

Tapinreikä on venehen pohjah luajittu reikä, mistä piäšöy vesi valumah pois veneheštä.

Auskari on puini kauhanmoini aštie, millä visatah vettä veneheštä.

Šoututel’l’o taikka issuintel’l’o on šoutajan issuinpaikka. Issuintel’l’ojen ieššä venehen pohjalla on pyörie ponnissušpuu, mih vaštauvutah šoutajan jalat.

Perätel’l’o taikka perälauta on issuin venehen peräššä, millä istuu peränpitäjä, huopuaja, viillettäjä.

Pentturi on venehen kešellä olija poikkipuu, mi yhistäy venehen laijat. Šiinä tavallisešti on reikä maštopuuta varoin. Pentturi on vielä yksi issuinpaikka veneheššä.

Pentturin ta perätel’l’on välillä luajittih vielä yksi issuin, n.š. laulajan penkki tai ämmönpenkki. Še oli vähäsen matalampi, kuin muut istuimet ta šillä tavallisešti issuttih runonlaulajat, mit laulettih šoutajilla tahi vanhukšet. Šen lisäkši laulajan taikka ämmönpenkillä oli hyvä puhata kalua tai ruatua muita töitä.

Maštopuu, stiiru on pentturista läpi pissetty puu, mih šivotah purjeh.

Purjeh helpottau šoutajien työtä myötätuulella. Ihan enšimmäisinä purjehina oltih tuuhiet lehtipuut, mit ašetettih venehen peräh ta nenäh. Šiitä jo myöhemmin još veneheššä käytetäh purjehta, niin pentturin (maštolauvan) kešellä luajitah reikä, mih pannah pistyh maštopuu (Kiestinkissä – stiiru). Maštopuun alaoša on nelikulmani, ta venehen pohjašša on šamanmuotoni loukko, mih mašto šopiu. Šiih maštopuuh kiinitetäh purjeh.

Venehen luatimisešša ennein kaikkie mečäštä löyvetäh šopiva kuuši, mistä luajitah pohjapuu, a n’okka (kokka) tahi keulapuoli tulou liitokšena, mi šamoin on kuušen juuren ta runkon kappalehista (šitä venehen ošua kokonah nimitetäh emäkši taikka emäpuukši). Još rakennetah veneh leikatun (tašasen) perän kera, niin pohjapuu on šuora, a n’okka tulou liitokšena.

Emä luajitah kuušen juurešta, še pitäis olla käppyrä ta muovoštua n’okan (nenäkokka) ta perän (peräkokka). Venehen etuoša tahi keulapuoli on leviempi ta vähän korkiempi, a takaoša tahi peräpuoli on jyrkempi. N’okkua eččiessä valitah šemmoni kuuši, min juuret ollah muan piällä ta eččie šitä pitäy šulan muan aikana. Ušein šemmoset kuušet kašvetah hiekkamailla.

Emäpuu voit olla kokonaini, kahešta taikka kolmešta ošašta. Yheštä kokonaisešta emäpuušta luajitah pienemmät venehet (tavallisemmin tašaperäset), šentäh jotta on vaikie löytyä šemmoni kuuši, kumpani muovoštais šopivan emäpuun šuuremmallaki venehellä.

Kun emäpuu on valmis, še ašennetah luonnolliseh ašentoh. Šitä varoin emän alla pannah pukit tahi pölkyt. Šiitä ruvetah kiinittämäh laitalautoja ta kuarija.

Laitalauvat voijah olla kuušešta tahi honkašta. Jotta veneh tulis lujempi, parempi kuivattua niitä vuosi tahi toini, ta vašt a šen jälkeh niistä luatie veneh. Kyllä voit käyttyä verekšie laital autojaki, vain ajan mittah ne voijah kuivuo ta niissä ilmešt yy reikie. Lautoja varoin valitah šemmoni honka, min okšat kašvetah runkošta ihan poikkipuolin. Honkan alaoša pitäis olla ilman okšie 5–8 metrin välillä. Ušein šemmosie puita löytyy šoijen laijoilla.

Löyvetty honka tahi kuuši šahatah lauvoiksi ta tärkie täššä asiešša on še, jotta šahata puunrunko pitäis šillä tavoin, jotta šiitä šamašta runkošta šahatut lauvat kiinittyä šamašša järješšykšeššä kuin niitä šahattih. Puunrunkon keškimmäistä lautua ei oteta laitalauvakši, kun še on heikko.

Vienašša tavallisimman venehen kummallaki laijalla on nellä lautua. Lauvat kiinitetäh šillä tavoin, jotta alempana olijan lauvan reuna on venehen šisäpuolella, a ylempänä olijan lauvan reuna on ulkopuolella. Lauvat ommellah tahi nuaklitah. Ušein käytettih rautanuakloja, onnakko kuitenki paremmat oltih vaškiset. Nykyjäh käytetäh erikoisie al’umiininuakloja. Rautaset nuaklat ajan mittah ruoššutah ta puu happanou.

Kun kuaret, lauvat ta emä ollah valmehet, mečäštä löyvetäh šemmoni koivu, mistä vois luatie parrašpuu (šitä vielä šanotah hankapuukši). Parrašpuuta veneheššä on kakši. Ne kiinitetäh venehen laitojen yläreunoih šitä varoin, jotta ne ois pakšummat ta lujemmat.

Venehen lattiena ollah pohjatel’l’ot. Ne on luajittu lauvašta ta ollah pitin venehen pohjua, venehen alaoša on peitetty niijen alla.

Kuaret luajitah hienošta kuušešta, närieštä taikka katajašta, niijen levevyš on läheš kuuši šenttie ta niitä kiinitetäh emän ta lautojen poikkipuolin. Muutomat muasterit luajitah kuaret männyn päreistä, šamanmoisista, mistä kuvotah vakkua. Tavalliset kuaret voijah olla kokonaiset tahi luajitut kahešta kappalehešta.

N’okkakuari (nenäkuari) taikka vetolauta luajitah lähellä venehen n’okkua. Še on lauta, kumpani yhistäy laijat, šiitä vejetäh venehtä rannalla.

Ennein kuaret ta lauvat yhissettih katajaisilla tahi näreisillä vičoilla tahi männyn juurilla ompelomalla. Ompelomista varoin ečitäh šemmoni mänty, min juuret ollah melko pität. Šemmoset puut ušeimmičči kašvetah hiekkamualla, esimerkiksi, rannoilla. Männyn juuret voijah olla 20–25 metrie pität.

Löyvetyt juuret kuoritetah ta tervatah. Valmissetuilla juurilla ommellah venehen laijat šillä tavoin, jotta lautoih luajitah loukot, niijen läpi tiukakši vejetäh tervattu juuri. Šiitä šummennukšekši loukkoh lyyvväh vielä puiset puikot. Myöhemmin ruvettih käyttämäh hevoiskenkänuakloja, nykyjäh on olomašša erikoisnuakloja.

Ankkurin tahi juakkerin avulla šuahah veneh pisymäh paikoillah onkittuas’s’a. Še voit olla nuoran piäh šivottu kivi, mi lašetah järven pohjah ta toini nuoran piä šivotah veneheh kiini. Nykyjäh käytetäh monihuarasie rautasie juakkerija.

Valmisti: Valentina Karakina
Kuva: Oma Mua, 10.6.2020

Lue nämäkin:

Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”

Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”

Suomes, Savonlinnas eläi Riina Ylönen kuuli enzimäzet karjalazet sanat lapseššu. Nygöi inehmizel on 29 vuottu igiä. Häi pagizou karjalakse kois, oman poijan kel da ruadau sotsiualizes meedies sen edeh, ku rahvas lövvettäs karjalan kieldy da tiijustettas sih nähte, kui...

Veneh karjalaisien elämäššä

Veneh karjalaisien elämäššä

Aiemmat osat: Osa 1 ja osa 2 VENEHIEN NIMET Rahtiveneh oli šuurempi toisie venehie ta šillä vejettih rahtie. Mieronvenehellä kuletettih virkamiehie, poštie ta muuta valtijoh kuuluvua. Mouttoriveneh on tavallisešti tašaperäni veneh, min peräššä on mouttori. Šoutuveneh...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.