Pääkuva: Karjalan Heimo -lehden eduskuntapuolueille tekemä kysely tammikuussa 2026. Kokoomus ei vastannut kyselyn kysymyksiin vaan toimitti erillisen lausunnon, kuten myös kristillisdemokraatit. Liike Nyt ei vastannut kyselyyn ollenkaan.

Suomalaiset eduskuntapuolueet puhuvat lämpimästi karjalan kielestä, mutta vain osa on valmis tekoihin kielen puolesta.

Tämä selviää Karjalan Heimon tekemästä selvityksestä, jossa puolueilta kysyttiin, mitä vuonna 2025 valmistuneen karjalan kielen elvytysohjelman toimenpiteitä se aikoo toteuttaa ja millä aikataululla.

Vastaavaa selvitystä ja puolueiden kantojen koontia karjalan elvytyksestä ei ole aiemmin tehty. Puolueilta kysyttiin kantaa kielilakiin, elvytysrahoituksen vakinaistamiseen, julkishallinnollisen yhteisön luomisen selvittämiseen ja kielen takamatkan kuromiseen.

Karjalan Heimo toteutti kyselyn sähköpostitse tammi- ja helmikuussa 2026, ja siihen vastasivat kaikki eduskuntapuolueet Liike Nytiä lukuun ottamatta. Kokoomus ja kristillisdemokraatit vastasivat yleisluontoisilla lausunnoilla, joista etenkin kokoomuksen vastaus jätti vastaamatta kysymyksiin.

Muutama puolue antoi kommenttinsa tietyn henkilön nimissä. Keskustan vastaukset laati puolueen varapuheenjohtaja ja eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

SDP:ssä vastausten laatijaksi kerrotaan saamelainen puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi. Puolueiden halukkuus toimia karjalan kielen eteen ei jakaudu vasemmisto–oikeistoakselilla. Valmiimpia konkreettisiin toimiin olivat vasemmistoliiton lisäksi vihreät ja RKP. Myös keskusta ja perussuomalaiset esittivät toimenpiteitä kielen aseman kehittämiseksi.

Sen sijaan SDP, kristillisdemokraatit ja kokoomus suhtautuivat karjalan kielen tukemiseen kaikkein varovaisimmin.

Karjalan Heimo kokosi vastausten isot linjat ja nostoja kiinnostavimmista vastauksista. Puolueiden vastaukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa Uutisčuppu–Uudisčuppu-verkkojulkaisussa.

Osa esittää konkreettisia toimenpiteitä

Karjalan Heimo kysyi puolueilta, miten ne suhtautuvat elvytysohjelman toimenpiteisiin, millä tavoin ne aikovat edistää niitä ja millaisella aikataululla.

Lisäksi puolueilta kysyttiin, miten he aikovat huomioida toimenpidesuositukset hallitusohjelmassa, jos ovat mukana sen kirjoittamisessa.

Perussuomalaiset, keskusta, vasemmistoliitto ja RKP aikovat esittää elvytysohjelman toimenpiteitä hallitusohjelmaan. Myös vihreät ilmaisi vastaavaa kantaa, mutta varauksellisemmin.

PS: Perussuomalaiset esittää konkreettista aikataulua, ”mikäli sopu hallituksessa syntyy”. Ensimmäisen puolen vuoden aikana toimenpiteet priorisoitaisiin ja tehtäisiin kustannusarvio, minkä jälkeen rahoitus ja toimenpiteet kohdistettaisiin opetustyöhön, aineistojen tekemiseen ja koordinointiin.

Lainsäädäntö- ja rakenneselvityksiä sekä mahdollisia pysyvämpiä rakenteita tehtäisiin 1–2 vuoden kuluttua käynnistämisestä. ”Tavoitteena on virallinen asema kotiseutualueilla ja kielen siirtymisen tukeminen opetuksen avulla”, puolue kertoo.

KESK: Keskustan mukaan toimenpiteistä tulisi erottaa ne, joita tarvitaan kiireellisesti elvytyksen perustan luomiseksi: kielen opetus, käyttö ja sen seuranta sekä elvytystä tukeva lainsäädäntö.

Keskusta esittää selvitystyön nopeaa aloittamista lainsäädännön uudistamiseksi. Tätä varten se vaatii riittävän rahoituksen varaamista oikeus- sekä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo ensi vuoden talous- ja menoarvioon eli vielä tälle hallituskaudelle.

Lisäksi keskusta esittää pikaista tukea Itä-Suomen yliopistossa tapahtuvaan tutkimukseen ja opettajien koulutukseen sekä kohdennettua rahoitusta kansalaisopistoissa tapahtuvaan kielenopetukseen.

RKP: ”Jos me olemme mukana seuraavissa hallitusneuvotteluissa, tavoitteena pitää olla kirjaus siitä, että elvytysohjelmaa toteutetaan riittävällä rahoituksella”, RKP vastaa.

KD: Kristillisdemokraatit kertoo suhtautuvansa elvytysohjelmaan myönteisesti, mutta ilmaisee vastauksissaan varauksellisuutta. Sen mukaan on ”perusteltua tarkastella, millaiset keinot parhaiten tukevat karjalan kielen elvytystä sekä millaisin rakentein kieltä olisi tarkoituksenmukaista tukea tulevaisuudessa”.

SDP: SDP nostaa esiin esimerkiksi mahdolliset karjalankielisen varhaiskasvatuksen kokeilut. Samalla puolue korostaa elvytystoimien talousvaikutuksia. ”Hyvien ja tarpeellisten tavoitteiden edistäminen edellyttää priorisointia ja rahoitusta. Mahdollisten kielenoppimiseen liittyvien pilotointien avulla voitaisiin arvioida vaikuttavuutta ja kustannuksia”, puoluesihteeri Näkkäläjärvi kirjoittaa.

KOK: Kokoomus kertoo, ettei ole vielä muodostanut kantaa elvytysohjelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. ”Yleisellä tasolla on tärkeää elvyttää ja tukea karjalan kielen asemaa”, puolue kirjoittaa.

Vähemmistö kannattaa rahoituksen vakinaistamista

Karjalan kielen elvytykseen annettu valtiontuki on tällä hetkellä määräaikaista. Puolueilta kysyttiin, kannattavatko he elvytysrahoituksen vakinaistamista, jota emeritaprofessori Pirkko Nuolijärvi ehdotti Karjalan Heimossa syksyllä 2025. Ehdotusta kannattivat vasemmistoliitto, RKP ja vihreät.

SDP: ”Karjalan kielen elvytyshanke on jatkumassa näillä näkymin ainakin vuoteen 2028 asti. Tässä vaiheessa on vaikeaa ottaa vahvoja kantoja taloudellisiin ratkaisuihin vuosia eteenpäin”, puoluesihteeri Näkkäläjärvi kirjoittaa.

PS: Perussuomalaiset kertoo kannattavansa elvytysrahoituksen muuttamista ”vähintään monivuotiseksi”, esimerkiksi nelivuotiseksi. Puolueen ehdotus ei kuitenkaan sisältäisi muutosta, sillä rahoitus annetaan jo tällä hetkellä neljäksi vuodeksi.

KESK: Keskusta kertoo, että sen tavoitteena on ”riittävän pysyvän” rahoituksen osoittaminen elvytysohjelmalle ”kiireellisiin tavoitteisiin”. Vastaus ei täsmennä, mitä ”riittävän pysyvä” tarkoittaa.

VIHR: ”Kyllä kannatamme. Kyse on suhteessa hyvin maltillisesta rahasta, jonka jatkuvuuden takaaminen antaisi työrauhan ja vapauttaisi resursseja pätkittäisen rahoituksen varmistamisesta kielen aseman edistämiseen”, vihreät kirjoittaa.

Artikkelin teksti jatkuu taulukkokuvan jälkeen.

Karjalan Heimo -lehden tammikuussa 2026 kaikille eduskuntapuolueille tekemän kyselyn tuloksia. Kokoomus ei vastannut kyselyn kysymyksiin vaan toimitti erillisen lausunnon, kuten myös kristillisdemokraatit. Liike Nyt ei vastannut kyselyyn ollenkaan. Lähde: Karjalan Heimo 1–2/2026.

Puolueet kannattavat toimielimen selvittämistä

Karjalan kielen elvytysohjelmassa ehdotetaan, että kielen aseman parantamiseksi selvitetään julkishallinnollisen yhteisön luomista. Toimielintä verrataan saamelaiskäräjiin ja folktingetiin, ja sen tehtävänä olisi kehittää ja selkeyttää karjalan kielen elvyttämistä sekä koordinoida kokonaisuuksia, esimerkiksi opetuksen järjestämistä.

Lähes kaikki vastanneet eduskuntapuolueet kannattavat selvityksen tekemistä tai ilmaisevat avoimuutensa sille, jopa muuten varovainen SDP.

Sen sijaan puolueita jakaa suhtautuminen toimielimeen. Vasemmistoliitto kertoo olevansa lähtökohtaisesti toimielimen kannalla, kun taas perussuomalaiset ja keskusta ehdottavat hallinnollisesti kevyempää vaihtoehtoa.

VAS: ”Tahdomme luoda lainsäädäntöön kaikille kielivähemmistöille, karjalan kieli mukaan lukien, oman edustuselimen ja oman kielilautakunnan hoitamaan vähemmistökielten edunvalvontaa Suomessa näiden puuttuessa”, puolue kertoo.

KESK: Keskusta huomauttaa, että saamelaiskäräjät ja folktinget ovat ”raskaita hallintajärjestelmiä”. ”Selvityksessä tuleekin arvioida laajalti myös muut hallintavaihtoehdot”, varapuheenjohtaja kirjoittaa.

PS: Perussuomalaiset korostaa toiminnan tehokkuutta. ”Kannatamme, että selvitetään vaihtoehdot, joilla koordinaatio tehdään tehokkaaksi. Kevyemmässä mallissa on selkeä vastuutus, rahoitus ja koordinoiva yksikkö, kun taas raskaammassa mallissa perustetaan kokonaan uusi toimielin”, se kirjoittaa.

SDP: ”Tämä on harkitsemisen arvoinen asia. SDP suhtautuu tällaiseen selvitykseen avoimesti”, puoluesihteeri Näkkäläjärvi kirjoittaa.

Enemmistö kannattaa kielilain selvittämistä

Elvytysohjelman toimenpide-esityksiin kuuluu erillinen karjalan kielilaki, jolla turvataan karjalankielisten perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan ja täsmennetään erillislainsäädäntöön tehtäviä muutoksia.

Tällä hetkellä karjalan kieltä ei mainita missään suomalaisessa lakitekstissä. Sen sijaan perustuslaissa sekä laeissa, jotka koskevat opetusta ja tiedonvälitystä, mainitaan monia muita vähemmistökieliä.

Erillinen kielilaki jakaa puolueita Karjalan Heimon kyselyssä. Sitä kannattavat keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät. Vasemmistoliitto menee muita pidemmälle: se kannattaa myös karjalan mainitsemista perustuslaissa.

RKP kertoo tukevansa kielen aseman parantamista lainsäädännöllä, mutta ei yksilöi vastauksessaan erillistä kielilakia. SDP ja kristillisdemokraatit suhtautuvat kielilain selvittämiseen avoimesti.

Näin yli puolet eduskuntapuolueista olisi kielilain selvittämisen kannalla.

RKP: ”Kannatamme sitä, että karjalan kielen asemaa vahvistetaan lainsäädännöllä. Suomen viralliset vähemmistökielet tulisi mielestämme määritellä lainsäädännössä selkeämmin, myös karjalan kieli”, RKP vastaa.

VIHR: ”Vihreät tunnistaa, että vähemmistökielten aseman edistäminen vaatii nimenomaista lainsäädäntöä, jotta varmistetaan kielen aseman järjestelmällinen edistäminen”, vihreät kirjoittaa.

PS: Perussuomalaiset vihjaa kevyemmän ratkaisun mahdollisuudesta. ”Kielilain osalta pidämme perusteltuna, että tehdään ensin oikeudellinen ja taloudellinen vaikutusarvio. Saavutetaanko tavoitteet parhaiten erillisellä kielilailla vai voidaanko olennaiset oikeudet ja velvoitteet toteuttaa tehokkaammin täsmennetyillä muutoksilla nykyiseen lainsäädäntöön?”, se toteaa.

KESK: Keskusta näkee kielilain osana elvytystoimien aloittamista. ”Erillinen kielilaki sekä kielen opetuksen ja käytön tukijärjestelmät ovat joustavin keino päästä elvytyksen alkuun”, varapuheenjohtaja Kemppi kirjoittaa.

SDP: ”SDP suhtautuu kysymykseen avoimesti, eikä puolueella ole asiaan vahvaa kantaa. Tätä voidaan selvittää ja arvioida”, puoluesihteeri Näkkäläjärvi kirjoittaa.

Opetus ja oppimateriaalit korostuvat

Vuonna 2022 ilmestyneessä valtioneuvoston kielipoliittisessa ohjelmassa huomautetaan, että karjalan kieli lähtee takamatkalta verrattuna muihin vähemmistökieliin. Tämä johtuu siitä, että se on lainsäädännöllisesti ja yhteiskunnan tarjoamien rakenteiden ja tukitoimien suhteen heikommassa asemassa kuin esimerkiksi saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli.

Puolueilta kysyttiin, miten ne ottavat karjalan kielen suhteessa heikomman aseman huomioon politiikassaan. Vastauksissa painottuu erityisesti kielen opetus.

PS: Perussuomalaiset erittelee vastauksessaan kolme konkreettista painopistettä: ”toimivan opetusketjun”, jossa linkittyvät kielipesä, perusopetus, toinen aste, korkea-aste ja opettajapätevyydet; materiaalit ja kielen käytön mahdollisuudet sekä ”selkeä hallinnollinen vastuu ja rahoitus”.

KESK: Keskusta vaatii, että karjalan kielen heikompi asema tulee korjata. ”Emme ymmärrä perusteita karjalan kielen muita kansallisia vähemmistökieliämme heikommalle asemalle”, varapuheenjohtaja Kemppi kirjoittaa. ”Karjalankielinen siirtokarjalainen väestömme on aktivoitunut vaatimuksissaan kielen elvytyksessä ja elvytystä tukee myös varauksetta karjalaisen kulttuurin etujärjestö Karjalan Liitto.”

VAS: Vasemmistoliitto sanoo, että ei halua tukea karjalaa muiden vähemmistökielten kustannuksella vaan vahvistaa kaikkien tukea.

Se esittää lain muuttamista niin, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus oppia karjalaa, minkä lisäksi se ehdottaa myös viranomaisille velvoitetta tarjota palveluita karjalaksi alueella, jossa on ”merkittävä kieliyhteisö”.

Puolue nostaa esiin, kuinka karjalan kielen oppiminen on häiriintynyt kodeissa ja opetusjärjestelmässä, minkä lisäksi karjalankielinen varhaiskasvatus ja kielipesätoiminta uupuvat. ”Näihin epäkohtiin on puututtava”, se kirjoittaa.

RKP: ”Kielen ja kulttuuriperinnön turvaamiseksi meidän pitää varmistaa muun muassa pääsy oppimateriaaleihin, jotta myös tulevat sukupolvet voivat oppia ja käyttää kieltä”, RKP kirjoittaa.

Teksti: TUUKKA TUOMASJUKKA

Kommentti:
Karjalaiskeskustelusta puuttuu politiikka

Mitä aiotte tehdä asialle? Miten? Millä aikataululla?

Oheisen jutun kysely, jonka Karjalan Heimo teki eduskuntapuolueille karjalan kielen elvytysohjelman toimenpiteistä, edustaa karjalaiskeskustelun harvinaista alalajia: politiikan journalismia.

Karjalan kieltä lähestytään julkisuudessa useimmiten kulttuuritoimintana, jolloin poliitikoiden vastuu sivuutetaan. Vaikutuksensa on silläkin, että karjalaisuutta käsitellään erityisesti kulttuurilehdissä, joissa painottuu ennemmin kulttuuri kuin politiikka.

Sama vika toistuu silti isommissakin toimituksissa, esimerkiksi Ylellä. ”Karjalan kielen asemaan merkittävä parannus Suomessa”, se uutisoi tammikuussa, kun karjalan kielelle perustettiin lautakunta.

Väite on naurettava. Elvytysohjelman toimenpide-ehdotuksista vuoroaan odottavat karjalan kielen lisääminen lainsäädäntöön, kielen opettaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, oppimateriaalien saatavuuden parantaminen, karjalankielisen kulttuurin tukeminen, karjalankielisen toimituksen perustaminen Ylelle – ja moni muu.

Lautakunta on tietysti tärkeä, mutta mittakaavaltaan täysin eri luokkaa kuin tekemistä odottavat uudistukset. Niitä juttu ei maininnut, kuten ei elvytysohjelmaakaan. Konteksti puuttuu.

PUUTTEITA ON OLLUT myös karjalan kielen elvytysohjelman uutisoinnissa. Jutut kuvailivat kyllä elvytysohjelmaa ja toimenpide-ehdotuksia, mutta eivät jatkaneet kysymään asiasta päättäjiltä – siitä huolimatta, että se nimenomaan kuuluisi median tehtäviin.

Lähtökohdat karjalaisten oikeuksista käytävään poliittiseen keskusteluun olisivat kyllä hyvät. Karjalan Heimon kyselyn vastausaste oli korkea ja yllätti toimituksen. Sukujuuriltaan karjalaisia
on Suomessa niin paljon, että he lienevät puolueille tärkeä äänestäjäryhmä.

Huomiota herätti myös se, kuinka osa puolueista oli valmiita esittämään konkreettisia toimenpiteitä. Poliitikot voisivatkin olla valmiita käymään karjalaisten asemasta keskustelua, jos sitä vain heräteltäisiin.

Karjalan Heimon kysely toimii yhtenä alkuna tällaiselle keskustelulle, kun se kokoaa yhteen puolueiden kannat kielenelvytyksestä. Siksi puolueiden vastaukset kyselyyn julkaistaan kokonaisuudessaan Uutisčuppu–Uudisčuppu-verkkojulkaisussa, jotta niitä voisi hyödyntää mahdollisimman laajasti myös myöhemmin.

POLITIIKASTA KESKUSTELU ei olisi mitään ilman spekulointia. Karjalan Heimon kysely vahvistaakin, että sinipunahallitusta rakennetaan jo.

SDP yllätti Karjalan Heimon kyselyssä vastaamalla varovaisesti ja korostamalla talousnäkökulmaa. Yhtä tiukkoja olivat ainoastaan kokoomus ja kristillisdemokraatit, jotka tosin jättivät vastaamatta suurimpaan osaan kysymyksistä.

Kun seuraavillekin hallituskausille povataan isoja leikkauksia, ei rahanjaon kohteeksi ole helppo päästä.

Seuraavan hallituksen mahdolliset pääpuolueet eivät ole innokkaimpia karjalan kielen elvyttäjiä, minkä takia muiden puolueiden kannoilla on erityistä väliä. Perinteisessä sinipunahallituksessa mukana olisivat SDP:n ja kokoomuksen lisäksi vihreät ja RKP, jotka molemmat esittävät konkreettisia toimia karjalan kielen edistämiseksi.

Spekulaatioiden apuna voi käyttää Iltalehden talvella tekemiä selvityksiä. Niissä SDP:n vaikuttajat muodostaisivat hallituksen mieluiten vihreiden, keskustan ja vasemmistoliiton kanssa. Kokoomukselle mieluisimmat kumppanit taas olisivat keskusta, perussuomalaiset ja RKP.

Nämä kaikki puolueet ilmaisivat Karjalan Heimon kyselyssä halukkuutta konkreettisiin toimiin karjalan kielen puolesta. Se tarkoittaa, että karjalan elvytystoimia voisi vahvistaa jo seuraavalla hallituskaudella.

Enää tarvittaisiin, että karjalan kieltä tukevat puolueet priorisoisivat aiheen neuvotteluissa riittävän korkealle. Sillä kuten perussuomalaiset vastauksessaan kyselyyn kiteytti: ”Tilanne ei korjaannu juhlapuheilla, vaan teoilla.”

TUUKKA TUOMASJUKKA

Kirjoittaja on toimittaja ja kustannustoimittaja, joka on seurannut pitkään karjalaisiin liittyviä kysymyksiä.

Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimon tuplanumerossa 1–2/2026.

Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.

Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.

Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/

Lähetä palautteesi tästä artikkelista: