Artikkelit

Kaksi rinnakkaista kuvaa. Vasemmanpuoleisessa kaksi valkoisiin pukeutunutta huivipäistä naista kylvettää penkillä vatsallaan makaavaa nuorta valkoisiin pukeutunutta naista saunavastalla vihtoen, oikeanpuoleisessa värikkäisiin fereseihin pukeutuneet naiset seisovat istuvan, itkevän nuoren naisen ympärillä ja tukena.

Kuin antilašta kylvetettih?

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 14.3.2025

Kyly on häijen tärkie oša ta rituali. | Antilahan itulla oli šuuri merkityš. Kuvat: Dmitrii Ivanov, Oma Mua.

Kalevala-runoelman päivänä ta Hete-folklori ryhmän 40-vuosipäivänä Koštamukšen musiikkikoulun lavalla oli esitetty Antilahan kyly -spektakli.

Näytelmä on peruššettu karjalaisien tosiperintehih ta on valmissettu kotimuah rakkahuolla. Spektaklin käsikirjutukšen valmisti Ol’ga Maksimova, a ryhmän johtajana on Artur Jefremov.

Perintehellisešti häitä piettih talvella tahi kešällä, ka rikeneh šykyšylläki. Täkši ajakši oltih täyvet puurnut šyömistä: šato oli korjattu ta kaikenmoista kalua šuatu yllin kyllin. Hyvä aika pityä hiät. Tai nuoret ei mänetetty šitä aikua tyhjäh. Neiččyöt ta prihat kisattih illačuissa ta pes’s’outoissa, laulettih, tanššittih ta ečittih ičelläh pari.

Kyläpruasniekoissa, kumpasie piettih joka kyläššä, nuoret valittih ičellä mielitietyn, a šiitä tietyšti käytih kos’s’omah. Huomuan, jotta karjalaisešša kulttuurissa neiččyöllä oli oikeuš valita šulhasen.

Antilahan kyly -näytelmä kertou šiitä hiäošašta, konša šulhani oli jo valittu ta antilaš kos’s’ottu. Hiäpäivä oli miärätty, ka ilman kylyö šiih ei šuanun lähtie. Antilahan kyly on tärkie rituali, konša neičyt eruou vanhempien talošta ta šuau antilahan statussin. Potruškat juoštih ritualih, a heimolaiset vuotettih antilašta koissa.

Jotta poislähtö mänis oikein, piti ruatua kaikki perintehen mukah. Tuatto työnti kakrapokot šuamah erityistä vereštä vaštua antilahan kylyö varoin. Okšat vaštua varoin piti kiskuo käsin, eikä leikata veičellä. Šiitä antilahalla lämmitettih kyly. Veteh lisättih taikaesinehie, jotta še šais erikoisvoimua.

Kylyššä neičyt ta kakrapokot itettih. Antilahan itulla oli šuuri merkityš. Še merkičči poismänömistä tuaton talošta, eruomista omašta pereheštä ta entiseštä elämäštä. Kyynälet näytettih šekä tuškua, jotta muinoisaikojen kunnivuo, niillä oli magista voimua.

Kaikkien näijen toimien aikana laulettih ikävie ta toičči ilosie lauluja ta tanššittih. Niitä lauluja ta tanššija esitettih Hete-ryhmän artistat.

Folkoriryhmän ošallistujat kiitetäh kaččojie lämpimäštä vaštahotošta ta kiinnoššukšešta karjalaiseh kulttuurih.

Aleksandra Lesonen, Oma Mua 12.3.2025

 

Lue nämäkin:

Ol’ga Kuz’mina löysi intuo Kalevalašta

Ol’ga Kuz’mina löysi intuo Kalevalašta

Piäkuva: Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšešša toimiu Ol’ga Kuz’minan yksityisnäyttely. Kuvat: Nadežda Vasiljeva/Oma Mua Još noin kahekšan vuotta takaperin Ol’ga Kuz’minalla ois šanottu, jotta häneštä tulou käsityömuasteri, ni hiän varmašti ois vaššannun muhien: “Mie...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.