Nikon kniigurubriekku: Čomat da kielipuolet, lugijat da julgiet
Omassah karjalankielizes essies Niko Tynnyrinen liikkuu aijas da kaččelou, kui karjalankielizet kul'tuurutuottehet da kirjalližus ollah tuldu keräle hänen elokseh. Midä yhtehisty voimmo nähtä nygöi karjalah opastujien nuorien sego heijän enäm sadua vuottu tagaperin kirjahmaltamattomuon kel borčuinnuzien ezivahnembien kogemuksis?
Minul on kaksikymmen vuottu igiä, da kentahto on jaganuh karjalan kielen opastujile tarkoitettuh somejoukkoh videon, kudai nägyy jullattih ezmästy kerdua enäm kymmendy vuottu tagaperin. En ole opastunnuh karjalah vie hätkie, ga minulegi on kebjei ellendiä videon kommentoi da sidä, gu vuozien aloh äijät ollah videon kačottuu duumaittu, gu heile vältämättäh pidäy jättiä sen alapuolele kommentu libo hos emodži.
Keldazien huahmoloin vetty valujat silmät kerrotah, gu video on uvvessah da uvvessah veseldytännyh rahvastu, ga minuh kaikis suuremban vaikutuksen luajitah kuuzi, kaheksa da kymmene vuottu tagaperin kirjutetut kommentat. Olen vie sit vaihies kieleh opastundas da sen otandas järilleh, gu on jygei ihan putilleh ellendiä, gu kieli on olluh olemas enne minuu da ezmäzii minun sinikandizeh tetrattih ebävarmal käil kirjutettuloi sanoi.
”En tiijä, mindäh Ridge Forrester pagizou italiekse, ga se on nygöi ihan bokkušeikku, sendäh gu ekruanale jiävitähes karjalankielizet tekstaitukset.”
Video algau, konzu muzavutukkaine, mustih sobih sellinnyh mužikku astuu pertih da tervehtiy iččeh muamua da tuattua. En tiijä, mindäh Ridge Forrester pagizou italiekse, ga se on nygöi ihan bokkušeikku, sendäh gu ekruanale jiävitähes karjalankielizet tekstaitukset. Ridgenke ruvetah pagizemah toine mužikku kost’umas, häi vähästy vahnembi, da houzukost’umahine naine. Kuva on vähäzel ebätarku, ga yksisama kai kolme ristikanzua juvvah viskii da miehet kuritah, tiettäväine.
Ihan mostu ymbäristyö en ole vie nähnyh minun lugiettulois karjalankielizis kniigois, da tänä keviän niilöi on olluh äijy. Kačon, konzu Ridge, tuatto da muamo paistah, da duumaičen pruazniekkoi, peldoruadoloi da Anuksen silmykaivozii, duumaičen kaidua troppastu da päretty harmuan pertizen ikkunas. Ekruanoil on ihan toine muailmu, pehmielöin divanoin, vahattuloin tukkien da läpettäjien porraskaiččehien valdukundu.
Tiijän vie liijakse vähäzen, engo malta sellittiä, mindäh minule roih pikkaraine pettymys, konzu Ridge da vahnembat jatketah paginua. Net paginat minä kačo tiijän: Ridge tahtos lähtie kalah, ga mečäs on äijy ruaduo. Laukkah pidäs lähtie, ga onnuako ei ozitu mennä ilmai, gu yhteltiedy čökähtiäkseh viinulaukkah. Ridge da tuatto piätetäh yhtes ostua kaksi butilkua, akat – toine on hil’l’akkazeh tulluh alas pordahii vaigu yksis yöräččinöis – hengähtähes syväh, myönnytäh tarittuloih ehtoloih. Olgah, läkkä sit hevol Kuopioh. Olgah, sinule viinua, minule uvvet džinzat.
Video on vessel da maltajen luajittu, ga ei vie ni se, midä ellendämättäh ečin. Sen nimi on Čomad da julgied.
En videon salvattuu duumaiče sidä kaheksah vuodeh, ga konzu se myöstyy piäh, en enäm piäze sit välläle.
Tirpanet minunke, ga sellitän.
*
Minun savolazele died’oile roih tänä vuon 90 vuottu da häi sanou minule, gu mollembat hänen buabat maltettih lugie. Yksi heis ei vikse äijiä kirjutannuh, ga died’oi mustelou, što häigi toiči lugi žurnualua. Toven, Suomes on kudakui maltettu lugie jo hätki, eigo sih näh ole ni pidänyh eliä linnas libo roita akadiemizeh pereheh. Sugupolviloin čieppii da loittožuttu on jygei ellendiä.
Minä en tiijä eigo ni died’oi musta, midä buabat žurnualois lugiettih. Onnuako pokoiniekoin nimii, kuduat tarkah leikattih iäre da pandih samazeh metallahizeh vakkazeh, kuduas piettih harvazii fotokuvii? Net otettih nägövih, konzu kentahto meni tuonilmazih, da piän yläpuolele pidi piirdiä ristu.
Duumaičen iččeni perehen buaboloi da ečin tieduo suomelazien luvendu- da kirjutandumaltoloin histourieh näh. Kerras roih kuva, što tässäh sidä on pietty kanzallizenny ylbevyönny, kuduadu pidäy äbäžöijä eriluaduzil luvendumaltostrategieloil da tembavuksil. Nägyy pietäh ezimerkikse luvendunedälii, kuduadu kaččelijas blogukirjutukses erähän Tamberen yliopiston tutkimusprojektan verkosaital juohatetah sih näh, gu suomenkielizet suomelazet teories maltettih lugie jo ammui, sendäh gu vuvvennu 1686 azetettu kirikközakon miäräi, gu ilmai luvendumaltuo ei suannuh mennä kirjah.
Käytändös tilandeh oli ihan toine, eigo prostoit rahvas vältämättäh ellendetty, mindäh heile pidäs konfirmaciiškolaspäi piästyy jatkua lugemistu, hos suomenkielisty materjualua ei olluh äijiä. Samazes tekstas mainitah, gu luvendu- da kirjutandumalto roittihes ylehizikse vaste vuvven 1921 opastusvellalližusuvvistuksen jälgeh da gu alovehellizet erot oldih silloigi suuret.
”Pahakse mielekse minul on vaigu vähäine tieduo sih näh, kui minun rajakarjalazet heimolazet opastuttih lugemah da kirjuttamah omal kielel, libo opastuttihgo hyö nivouse.”
Pahakse mielekse minul on vaigu vähäine tieduo sih näh, kui minun rajakarjalazet heimolazet opastuttih lugemah da kirjuttamah omal kielel, libo opastuttihgo hyö nivouse. Ehtiin kazvua korgieloin Pisa-tuloksien Suomes, engo lapsennu libo nuorennu maltanuh ni duumaija, mittumakse tundus, gu ei maltas lugie libo kirjuttua omal kielel. Yksikai karjalankielizien kohtal on vältämättäh olluh juuri nenga, sendäh gu Suomen histouries ei ole voinnuh opastuo karjalah školas, da välläl aijal lugemah opastundah on vaikutannuh se, gu karjalan kirjukielet viegi ollah nuoret libo vie muvvostumas.
1800- da 1900-luguloin vaihties roinnuot piästih jo školah, ga suomelazien da ven’alazien školien johtajat vojuittih rajakarjalaslapsien hengilöis. Vuvvennu 1917 Raja-Karjalan lapsis enäm kahtu kolmasvuittii opastui ven’akse, toinah ei vähimite sen periä, gu škola taričči ezimerkikse ilmazet kengät libo gu školan luajittuu ven’alazet avvutettih vie časounangi srojindas. Toinah nämmii podarkoi piettih varzinastu opastustu korgiembas čestis, sendäh gu ezimerkikse vie vuvvennu 1920 Salmin prihodan pravoslaunois rahvahas 52 % ei maltanuh lugie, ei nimittumal kielel. Ven’alazien školien salvattuu salmilazet vaihtettih ylen vierahan kielen vähästy tuttavembah vierahah kieleh da ruvettih opastumah lugemah suomekse, konzu vai školah piästih.
Konzu minule rodih 21 vuottu da rubein lugemah karjalakse, oli suan vuvven tagaine kontekstu mahtotoi ellendiä. Minähäi olin ainos opastunnuh uuzih kielih ylen ravieh, da maltoin lugie da kirjuttua äijil eri kielil. Konzu en maltanuh, Google Kiändäi avvutti, da internetan aigukavvel oli kebjei kuvitella, gu kai muailmu da sen kielet vuotettih minuu niilöin opastujakse.
Ga vot, kaikis muailman kielis rubein opastumah karjalah, da ezmästy kerdua pakuin julgizen luvendumaltopaginan muurinazele puolele. Tiettäväine olin lugenuh äijän huolevunnuttu kirjutustu rämsistyjäh luvendumaltoh näh, ga minule ezmäzii karjalankielizii kniigoi livailtes jälgimäi toven ellendin, mittumakse tunduu, konzu et ellendä.
Otin kirjastospäi laihinah kai karjalankielizet kniigat, kuduat vai lövvin, ga sangiele keldazele bumuagale Petroskoil painetut bukvat tunnuttih jygielöikse. Läs jogahizen sanan jälgeh minule pidi azettuo da avata sanakniigu, engo tundenuh nikedä, ken olis maltanuh sanuo, mit iändehet da eričysmerkit vastattih toine tostu. Konzu toivotin omassah tuatale hyviä roindupäiviä, häi vastai passipo vai passipo ylen äijjä, ga ni sidä ei minun löyttylöis kniigois kirjutettu tuttavah tabah.
”Buitegu elin yhtel kerdua kaikkii aigukauzii, da minun piäs mendih segai keldazes lehtistös da gor’apaginas čakatut nuoret, kudualoile ei enäm himoitannuh lugie, da 1800-luvun suomelazet lapset, kudualoi ei viritännyh lugemah heih niškoi jullattu alalline vierolline kirjalližus libo katehiizissu.”
Jogahizen uvven sanan kirjutin tetrattih, da joga päiviä sanua pidi kirjuttua vähembi. Terväh olin valmis hyppiämäh jo ihan toizeh paginah, kudai täl kerdua koski luvenduhimuo. Buitegu elin yhtel kerdua kaikkii aigukauzii, da minun piäs mendih segai keldazes lehtistös da gor’apaginas čakatut nuoret, kudualoile ei enäm himoitannuh lugie, da 1800-luvun suomelazet lapset, kudualoi ei viritännyh lugemah heih niškoi jullattu alalline vierolline kirjalližus libo katehiizissu. Suat nagrua, ga konzu lövvin kirjastos kulunuon 80-luvul jullattun aberin da vagavah duumaičin Uvven sanan lugemistu, minä toven ellendin heidy.
Äijien toizien karjalazien tabah rubein huaveilemah karjalankielizes popmuuzikas, nygykirjalližuos da tv-programmois, da kielenmaltonke samal aigua buitegu huomuamattah kehitin omassah karjalankielisty identitiettua.
Luvin suomekse karjalankielizih näh kirjutettuu kirjalližuttu da huomain, gu en olluh ainavo, kuduale olis himoitannuh lugie libo kaččuo karjalakse midätahto muudu: ezimerkikse Anneli Sarhimaa ozuttau omassah kniigas Vaietut ja vaiennetut karjalankielizii kaččelijan ELDIA-tutkimusprojektan tuloksii da sidä, gu jo 2010-luvun allus tiijustettih suuri omakielizen medien tarveh, da kačo vai, erähäs joukkopagizuttelus kogo joukko rubieu puolelleh šuutkakse käzikirjuttamah karjalankielisty tv-programmua, kuduadu täl kerdua kučutah nimel Čomat da uruat. En nikonzu ole sidä suvainnuh, ga toinah karjalakse olizin moine ebätoivoine, gu segi minule täydys.
*
Opastundan alguvaihies minule on olemas buitegu kaksi karjalan kieldy, kuduat koskietah toine tostu yksikai menemättäh ihan putilleh toine toizen piäle. Tekstua lugemal opastun vähin-vähäzin kerdomah omah iččeh da omih himoruadoloih sego ezimerkikse fatierah näh. Opastun sih, gu karjalakse äijät sanamuvvot ollah lyhyömbät, migu suomes. Ei fatierassa, ga fatieras. Iččeni buaban sizär työndelöy minule poštukartii, kudualoin oigieh yläčuppuh häi toiči kirjuttau paginkielizeh luaduh fatieraz.
Moinehäi karjala on olluh: buaboloin, died’oloin da keitändypertilöin kieli, kuduadu on maltettu paista, ga ei ihan kirjuttua. Minägi opastun sih ylen ravieh, ga tagaperin. Jo terväh kaččelen omassah kiännöstekstois jygiedy dieluo, ga odva vai maltan omua nimie sanuo, konzu sidä kyzytäh.
Kielenmalto da identitiettu ei kehitytä käzi käis, da konzu hil’l’akkazeh olen opastunnuh pidämäh iččie karjalan opastujannu, minuu jo kučutah opastunduvideon kuvavuksih evustamah karjalankielizii nuorii. En kerro sidä nikelle, ga se on ezmäine kerdu, konzu olen paissuh karjalakse toizienke oigies elokses, en tekstumuvvos libo internetači. Minule nikonzu ei tule omua lastu, bunukkua libo bunukan lastu, ga kai sizäreksien da susiedoin nenänsydijät bunukat tiijustetah videon vuoh kebjieh, kui kentahto jo kavonnuh Tynnyrinen konzugi ammui opastui pagizemah karjalakse. (Enimät vahnat kirjutukset olen iärestännyh, sendäh gu pidäy minule jiäjä midätahto omuagi.)
”Minule on pidänyh hyväksyö, gu iččeni karjalas ainos tulou olemah vieras aksentu da gu en nikonzu opastu kirjuttamah karjalakse samah tabah, kui suomekse.”
Minule on pidänyh hyväksyö, gu iččeni karjalas ainos tulou olemah vieras aksentu da gu en nikonzu opastu kirjuttamah karjalakse samah tabah, kui suomekse. Opin eliä nämmien tiedoloinke, da toinah vajanažuon kogemukset tuvvah minuu lähembäkse ilmanigäzii heimolazii, kuduat kaikkeh diskriminacieh kačomattah paistih karjalakse.
Mustelen perehen vahnuššiloin suomen kieldy, kuduah pehmendykset da ylimiärähizet diftongat luajittih vierahuttu kui suomen kielen terävys luadiu minun karjalah. Olemmo toine toizen vastukohtat da zirkalokuvat, omah luaduh kielipuolet. Voinnus meijän paginluaduloi yhtistiä, toinah lopputulos olis oigei da kogonaine karjalankieline ristikanzu, ga nygöi pidäy täydyö vähin-vähäzin kazvai ellendys sit, gu opastundukniigat da omat heimolazet paistah, da heijän kauti minä pagizen, samah kieleh. Tiijänhäi minä sidä, ga yksikai viegi pöllästyn, konzu karjalankieližys piäzöy mittumahtahto minunke juatun muston keskivöh.
Iččeni tuatto kerdou minule.
Häi on kazvanuh pienes pohjassavolazes hierus, kudai srojittih vaste evakkoloin tulduu. Enne hierun srojindua tuatan tuatto perehineh elettih toizien ristikanzoin kodiloin čuppulois, sendäh gu segi oli parem, migu pimei da kivine suo, kuduah ei viennyh nimittumua troppastu. Vuozien aloh eräs väliaigaine kodi paloigi, da sen koinke kai vešit da pertilomut, da lopuškal ostettih valmis taloi, uvven hierun srojijoih niškoi nostettu da nygöi tyhjäkse jiännyh, sil samazel suolpäi, kunne ei pidänyh muuttua. Sih taloih yksikai syndyi kai kolme sugupolvie da karjalan kieli, sendäh gu enäm puolet susiedois oldih karjalankielizet.
”Myöhembä taloih tuldih 50-lugu, lastu da ližiä lastu, da tuldih 60-lugu, televiizor da amerikkalazet muilusarjat.”
Myöhembä taloih tuldih 50-lugu, lastu da ližiä lastu, da tuldih 60-lugu, televiizor da amerikkalazet muilusarjat.
En tiijä, olengo oigies, ga minun mielikuvis baban kois on pimei talviehty, da pertin kaikis kirkahembi tuli on televiizoran mustuvalgei ekruanu. Televiirozas ymbäri ollah kerävytty tuatto, hänen vellet, sizäret da vahnembat sego vie tuatan vahnu Helena-buabo, kudai on rodivunnuh 1800-luvun puolel da kudai ei malta lugie nimittumal kielel, sendäh gu hänele pidi školan sijas jiäjä kodih kaččomah nuorembii sizaruksii. Ozuttelijoin anglienkieline pagin da ekruanan alareunas juoksijat tekstaitukset ei tarkoiteta Helenale nimidä, ga minun t’outa, onnuako hänel on kymmene vuottu, lugou suomenkielizet tekstaitukset iäneh da kiändäy niilöi karjalakse, konzu buabo viegi ei ellendä.
Vuozi oli moine aigaine, gu tiijän, što televiizoras ei nikui voinnuh tulla Čomat da julgiet, ga minus yksikai tunduu, gu kodvazen minun vahnu, kielinerotoi pravobuabo eli keskes jygiedy da vierastu ymbäristyö meijän nygykarjalazien utopiedu, kuduas karjala pädöy kul’tuuran da aijanvieton kielekse.
*
Tänä vuon minule roih 29 vuottu, da mehuanillizesti karjalakse lugemine voibi tunduo jo läs samanmoizekse, kui kaikil toizilgi kielil. Karjalakse lugemine on minule jogapäivähine dielo, da sendäh toiči hairahtammos duumaimah, gu sil ei ole minule mostu suurdu merkičysty: kieli on ruadobruja, da karjalah opastuttuu ližiän niilöi vie yhten minun brujajuaššiekkah. Toinah se ei ole moine terävy, migu suomi da anglii, ga on yksikai.
”On kiireh lugie karjalakse kai net elokset, kudualoi en ole ehtinyh engo ehti eliä libo duumaija, da toinah kaiken lugiettuu vie konzutahto tulen valmehekse karjalankielizekse ristikanzakse.”
Tiettäväine olen viäräs. Yksi selgei merki sit on kiirehen tundo, kudai ei anna minule eliä rauhas. On kiireh lugie net kniigat, kudualoi minun buabat da died’oit ei ehtitty nähtä. On kiireh lugie net kniigat, kudualoi olizin tahtonuh lugie, konzu minul oli kuuzi, kaheksa, kaksitostu libo kuuzitostu vuottu. On kiireh, sendäh gu en ole kogenuh karjalakse ezmästy školapäiviä, kezälomua libo sidä, mittumakse loppumattomakse talvihuondes pyhänpiän tunduu, konzu olet lapsi. En ole kirjutannuh školaessiedy libo opastunnuh ekzuamenah, engo ole ottanuh kirjastomašinaspäi laihinah kaheksuatostu karjalankielisty Goosebumps-sruastikniigua, kudualois on ainos ihan sama juonneh. On kiireh lugie karjalakse kai net elokset, kudualoi en ole ehtinyh engo ehti eliä libo duumaija, da toinah kaiken lugiettuu vie konzutahto tulen valmehekse karjalankielizekse ristikanzakse.
”On kiireh lugie net kniigat, kudualoi minun buabat da died’oit ei ehtitty nähtä.” Kuva: Niko Tynnyrinen
On palkiččii dielo huomata, gu materjualan jygevyön sijas probliemu on nygöi sen vähys. Minä elän nygöi Jovensuus karjalankielizen yhtehistön keskes da kirjutan iččeni karjalankielizet materjualat hos Whatsapp-viestilöih, tarvinnou, ga Päivänlasku-Suomen linnoin tuttavih kirjastoloih kävväh nygöi jo ihan toizet nuoret, kuduat livaillah niilöi samazii vahnoi kirjutuskogomuksii da Biblien tekstoin kiännöksii. Heidy minul on žiäli, sendäh gu omakieline kirjalližus tunduu tärgiekse.
Opin eččie tieduo muamankielel libo omal čomal kielel lugemizen tärgevyös, da vastah puuttuu tekstu, kuduas daže sanotah, gu starinoin da kerdomuksien vuoh srojitah identitiettua. Tekstan ollah kirjutettu Henna Jousmäki, Maiju Kinossalo da Minna Intke-Hernanzez da heijän huomavot koskietah paiči muudu ezmäzen libo toizen polven muahmuuttanuzien lapsien kogemuksii, ga erähii kappalehii luven huijuttomasti karjalazet očkat piäs.
Tunduu tärgiekse, što hyö sanotah, kui muailman luonnollizimban dielon, gu “nikenen oman kielen pagizendua ei pidäs tarkoituksel rajoittua, sendäh gu oma muamankieli on merkittävy identitiettua srojii kieli”. Hyö jatketah analiziiruiččemal tarkemba, kui identitiettua srojitah kielen vuoh:
[E]llendämmö, gu ristikanzu sellittäy oman eloksen tapahtumii da nevvottelou sih näh, midä net hänele merkitäh; sit tapahtumih, ezimerkikse opastustapahtumah libo uudeh kieleh opastundah, syndyy sive. Sive luadiu [opastundas] omakohtahizen kogemuksen, kuduale opastui andau merkičyksii. Merkičykset voijah luadie pitkyigäzii starinoi, kuduat jiäjäh vuittiloikse [suurembua] eloksenstarinua.
Pravotout’an kartit, televiizor pimies pertis da kai net toizet starinat, toiči jygiembät, kudualoi en tahto jagua.
”Kui kohtavuo niilöih karjalankielizih tekstoih, kudualoi ei ole olemas, hos kui tahtozitgi?”
Jousmäki, Kinossalo da Intke-Hernandez vie tarkendetah tädä processua:
Lugijes meis jogahine harjaittelou identitietan srojindas tärgiedy nevvottelun maltuo: häi nevvottelou lugietunke sih näh, midä se hänele merkiččöy, kui sih voi kohtavuo, kui dielo roih selgei.
Midä nuorele karjalankielizele merkiččöy lugie tekstua, kuduadu hänen karjalankielizet heimolazet ei suadu libo maltettu lugie? Kui kohtavuo niilöih karjalankielizih tekstoih, kudualoi ei ole olemas, hos kui tahtozitgi? Kui täs dielos, omas ga yhtelaigua vierahas kieles, roih selgei? Kenbo tiedäs, ga toinah minägi kirjutan tädä tekstua, sendäh gu niken toinegi ei ole kirjutannuh sidä minule lugiettavakse. Riko Suačin Yönistujis kačo näin jo vähäzel omassah tuatan Helena-buabua, ga iččie en nikus.
*
Nygöi ellendän, mindäh karjalankieline Ridge riäzittäy: häi on lähembä sidä, midä olen eččinyh, ga yksikai ei ole.
En sano, gu Čomien da julgieloin muailmu olis minule tuttavu – ollou karjalaine hieru minus hengizesti tuhanzien kilometriloin piäs, on Forresteran perehen Los Angelesih matkua valovuozi. Yksikai ideju karjalakse luajitus libo kiännetys muilusarjas on mieldykiinnittäi, sendäh gu sit käytetäh karjalua eri tabah, migu aijemba.
”Toizile, paiči muudu nuorile, pidäs kirjalližuttu da mediedy, kuduas karjalan kieli ei ole piädielo, ga juuri ramku.”
Konzu Ridge pagizou karjalakse kalastandas da perehvälilöis, on muilusarju muodo libo ramku, kuduas perindöllisty karjalastu da karjalankielisty muailmua ozutellah. Äijile se on tärgei, ga olen jälgivuozien aloh ellendännyh, gu toizile, paiči muudu nuorile, pidäs kirjalližuttu da mediedy, kuduas karjalan kieli ei ole piädielo, ga juuri ramku. Heile pidäy materjualoi, kudualoin karjalankieližys on buitegu piävyndähine dielo libo ruadobruja da kudualois kačellah midätahto ihan muudu.
Nämmä tunnot yhtistyttäneh hyvin leviembäh paginah reprezentacien merkičykses. Tarkoitan täs reprezentaciel sidä, kedä kirjalližuos da toizis kul’tuurutuottehis kuvatah da mittumah tabah. Puaksuh reprezentacieh näh paistah paiči muudu vähembistölöin kontekstas, da tarkembat paginat voijah koskie ezimerkikse sidä, kenen starinua pietäh tärgienny kerduo, libo eri vähembistölöih kuulujien huahmoloin kuvuandan taboi.
Vähembistölöih kuulujat huahmot voijah ližätä tiedožuttu enämbistörahvahan keskes sego lujendua vähembistöh kuulujien ristikanzoin identitiettua, ozuttua heile, gu hyö ei olla yksin. Täs tavoittehes on ozitunnuh ylen hyvin ezimerkikse jo aijemba mainittu Yönistujat, da toinah karjalakse pagizii Onginiekku-Ridge on samazen ilmivön toine ilmenemismuodo. Internetas häi voi veseldyttiä, ga televiirozas karjalankielizet tekstaitukset, šuutkakse libo vagavah luajitut, ozutettas suomenkielizilegi, gu karjala on suomes erilline kieli.
Toinah juuri tiedožuon ližiämizekse Yle julgai vuvven 2024 karjalan kielen nedälil suvikarjalakse paistuu vahnua arhiivuainehistuo Elmi Tsokkizes, suomekse, vienankarjalakse da livvinkarjalakse tekstaitetunnu.
Toizielpäi neče on vaigu reprezentaciipaginan yksi puoli. Reprezentacii on tärgei, ga toizielpäi en tahtos, gu karjala juuttuu Karjalan da karjalan kielen kuvuandan kielekse, buitegu kielellizekse ouroboroksekse. Minä tiijän jo hierut, pruazniekat sego karjalazen vuvvenkierron, niilöi suvaičengi, da nygöi minule pidäy midätahto muudu, sendäh gu mitahto pieni vuitti minus duumaiččou, gu kieli muvvostau tovelližuttu da gu sidä, midä ei voi lugie libo kirjuttua, ei voi ni duumaija.
”Tahtonen eliä kalmassah karjalankielizenny, minule pidäy ezimerkii, nevvuo da älyllisty stimul’aciedu, kirjalližuttu da muudu taiduo.”
Tahtonen eliä kalmassah karjalankielizenny, minule pidäy ezimerkii, nevvuo da älyllisty stimul’aciedu, kirjalližuttu da muudu taiduo. Tiijän, gu en ole nämmien duumienke yksin, sendäh gu ezimerkikse Lotta Jalavan da Outi Tánczozin vuvvennu 2024 luajittu karjalan kielen käytändiä kaččelii kyzelytutkimus ozutti, gu karjalankielizien mieles karjalua pidäs da vois käyttiä ezimerkikse televiizoras libo kul’tuurupalvelulois.
Ozakse 2020-luvul karjalan kielen tilandeh on parannuh tavoil, kudualoi olis vie kymmene libo viizitostu vuottu tagaperin olluh jygei arvata. Konzu ezmäi rubein opastumah karjalah, en nikonzu olis huaveilluh, gu vuvvennu 2026 lugizin karjalankielizii dekkuloi – monikos! – da pagizizin niilöih näh toizien karjalankielizien nuorien da nuorien aiguhizienke.
”Karjalankielizen tekstan luajindu voi vähäzel tieman perustehel olla kui ravei higisportu libo terstavuttai marafon.”
Minun opastundutroppaine vie ei ole loppunuh, da huomuan iellehgi, gu karjalakse lugemine da kirjutandu erotah suomekse lugemizes da kirjutandas. Toiči tunduu, gu suomekse lugemine da kirjutandu ollah kui hengitys: kebjiedy, automuattistu da minule ominastu ruandua. Konzu tiemu on jygei, voit suomekse lugemine libo kirjutandu tunduo buitegu samanmoizekse kui rauhalline peruskunduo kannattelii liikkumine, ga sih verratunnu karjalankielizen tekstan luajindu voi vähäzel tieman perustehel olla kui ravei higisportu libo terstavuttai marafon. Se on jygei, ga toizielpäi karjalakse lugijes da kirjuttajes raviemba huomuat omua kehitysty. Silloi lugeminegi on ihan eri taval palkiččii.
Olen suannuh huomata sidä juuri karjalankielisty dekkuu lugijes, sendäh gu karjalakse en vaigu tirpa dekkuloin klišielöi, ga arvostan da ellendän niilöi. Suomekse tuhat kerdua lugiettu juondehen kiännälmys on karjalakse ihan veres, da ezimerkikse kniigois lugiettuloin kogemuksien kauti karjalah opastui libo karjalua järilleh ottai ristikanzu voi srojie tulieh aigah kaččojua karjalankielisty identitiettua.
Onnuako minägi vahnembien heimolazien kogemuksien kauti eländän ližäkse ainos mustan ezimerkikse sen, konzu karjalakse jullatus kirjalližuos puutui ezmästy kerdua vastah ukonvembelehisty sivuhuahmuo (Häi eli pajol) libo konzu Tamberele sijoitettuu dekkuu lugijes opiin arbailla, syöygo piähuahmo kazvoskarrii juuri sit restoranas, kudai oli Tamberel eläjes minulegi enämbäl mieldy myö.
Nämmis kodvazis lugemine juohattau jo enämbi zirkaloh kui vahnah fotokuvah kačondua. Karjalakse lugijes ongi jygei ellendiä paginua sih näh, gu ristikanzoil ei enämbiä ole aigua libo himuo lugie. Minul da äijil toizil olis, olis vai midä lugie.
*
Tekstu on läs lopus, ga nimittumua rešieniedy minul ei ole. Ruskei kui veri on vie menemäs, ga vajavus da probliemu vuotetah myös suan sivun piäs. Kniigan loppiettuu zavodin kerras toizen, en tirpa vuottua, ga suomekse libo angliekse. Toinah kirjutan karjalakse, toinah en ehti. Yksikai kielenmaltuo pidäs kuitahto harjaittua, sehäi on kui lihas, kudai kazvau, konzu sidä vai kazvatetah, ga muite ei. Ei toinah tällegi tekstale pie sen kummallizembua syydy libo tavoitehtu. Piädielo on, gu se on kazvatannuh minun omua maltuo duumaija karjalakse, da voinnou se hoidua kenentahto toizen kielenmaltuo, vot, sit vie parembi.
”Tävvellizes muailmas taiduo, kirjalližuttu libo kielen elvytändiä ei ni kačella resursoin, noumeroin da bydžetöin nägökohtaspäi.”
Pahakse mielekse tekstoin luajindu da julguandu ei varavonalazen kielen kohtal olla garantiiruitut dielot, da opin mustua olla passiboiččii jogahizes karjalakse jullatus tekstas. Tävvellizes muailmas taiduo, kirjalližuttu libo kielen elvytändiä ei ni kačella resursoin, noumeroin da bydžetöin nägökohtaspäi, eigo minulegi pidäs srojie tekstua azettamal vastakkai Kalaniekku- da Moudumoduli-Ridgie. Hyö synnyttäs karjalankielizen medien kentäle yhtes, kui synnyttäs kirjallizet da audiovizual’noit materjualatgi.
Tiettäväine en tiijä, midä minun vahnembat heimolazet karjalan nygözes libo tulies käytös duumaittas, engo tiijä, ongo se jo ihan yksisama. Toiči heidy on kebjei peitoči vähäzel kadehtie, huaveilla kieli- da kul’tuuruyhtevyös, kudai ei ole ehtinyh katketa, ga toizielpäi meil kolmanden libo nelländen polven karjalazil on moizii mahtoloi, kudualoi ezivahnembil ei olluh. Niilöi maksau käyttiä.
Da hos ongi atkal, što kielen tilandeh on jygei da progressu viey aigua, minuu toizielpäi urostau tiediä, gu vikse ni yksi karjalakse pagizii sugupolvi ei ole maltanuh tävvellizesti kaikkih kielih, da gu juammo erähät samazet huavehet da probliemat, ozakse da kaikkeh kačomattah.
Niko Tynnyrinen
Käytetyt lähtehet:
Hakkarainen, Heidi 2023. Oppimisen ilo ja lukuhalu – lukemaan oppimisen historiaa. Rihveli, 2/2023. Helsinki: Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry.
Hoikkala, Hannamari 2022. Miksi ”kuka saa esittää ketä” ei ole se tärkein kysymys – Kulttuuricocktailissa keskusteltiin representaatioista eli tarinoista, jotka liittyvät jokaisen arkeen. Yle, 12.5.2022.
Hämynen, Tapio 2015. Koululaitos Salmissa. Tevokses Rajoil da randamil: Salmi ja salmilaiset 1617–1948. Kuopio: Salmi-Säätiö.
Jalava, Lotta & Tánczos, Outi 2024. Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä. Kielikello 22.5.2024.
Jousmäki, Henna; Kinossalo, Maiju & Intke-Hernandez, Minna 2022. Monikielinen lukutaito identiteettityön ja osallisuuden tukena. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(2).
Sarhimaa, Anneli 2013. Vaietut ja vaiennetut: Karjalankieliset karjalaiset Suomessa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sihvonen, Mika 2020. Lukutaidon pitkä taival Suomessa. Blogukirjutus Tamberen yliopiston Taikoja-projektan sivul. https://projects.tuni.fi/taikoja/taikoja/lukutaidon-pitka-taival-suomessa/
Swanljung, Maria 2018. Miksi moniäänisempi media on parempi media? Yhdenvertaisuusvaltuutettu, 11.7.2018.
Terentjeva, Dess 2021. Miten ottaa vähemmistörepresentaatio huomioon kirjoittamisessa? – Kirjailijan viisi neuvoa. Kehrääjä, 17.1.2021. Viitattu 10.3.2026.
Turunen, Hannu 2014. Passibot mukaan pääsystä! 24.9.2014 jullattu FB-postavus sego liittehenny olii video Čomad da uruad.
Yle Areena 2024. Tieoilta ja muistannalta.
Ližäkse oman perehen histourien kohtal paginat omassah tuatan, muaman, pravotout’an da died’oinke sego neče kniigu:
Kuikka, Niilo 1999. Evakkojen elämää: siirtoväen ja paikkakuntalaisten muistoja ja kokemuksia Lapinlahdella vuodesta 1944 alkaen. Lapinlahti: Lapinlahden karjalaiset.
*
Mainitut romuanat:
Lehtolainen, Leena 2024/1993. Häi eli pajol. Kiändänyh livvinkarjalakse Maria Kuismin. Helsinki: Karjalan Sivistysseura.
Saatsi, Riko 2025. Yönistujat. Helsinki: Gummerus.
Simukka, Salla 2025/2013. Ruskei kui veri. Kiännettih livvinkarjalakse Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila. Helsinki: Karjalan Sivistysseura.
Ližäkse karjalazien da karjalankielizien lapsien opastandua kačellah Miina Supizen kirjutetus romuanas Kultainen peura (Otava, 2024).
_______________________________
Niko Tynnyrinen on karjalan kielen opastai, elvyttäi, tutkii, kiändäi da alalline käyttäi. Karjalan ližäkse Nikole ollah mieldy myö toizet kielet, da välläl aigua häi suvaiččou lugie da kerätä lugiettuloin kniigoin tiedoloi Excel-taulukkoh. Täs kniigurubriekas häi kerdou karjalakse kaikenualazih mieldykiinnittäjih kniigoih näh da ozuttau, gu karjalakse voit paista kaikes muan da taivahan välil da gu karjala hyvin pädöy kul’tuurah näh kirjutandan kielekse.
_______________________________
Uutisčupun – Uudisčupun karjalankieliset blogitekstit
Karjalan Sivistysseura julkaisee Uutisčupussa kuukausittain uusia karjalankielisiä blogitekstejä. Kirjoittajat valitsevat itse tekstiensä aiheet ja näkökulmat. Teksteissä esiintyvät mielipiteet ja mahdolliset kannanotot ovat kirjoittajien omia.