Artikkelit

Veneh karjalaisien elämäššä

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 29.6.2020

Aiemmat osat: Osa 1 ja osa 2

VENEHIEN NIMET

Rahtiveneh oli šuurempi toisie venehie ta šillä vejettih rahtie.

Mieronvenehellä kuletettih virkamiehie, poštie ta muuta valtijoh kuuluvua.

Mouttoriveneh on tavallisešti tašaperäni veneh, min peräššä on mouttori.

Šoutuveneh on joka karjalaisešša talošša ta šitä käytetäh ainaki nykyjäh pienillä matoilla liikkuos’s’a.

TERVUAMINI

Kun venehen ošat on yhissetty, venehtä voijellah tervalla, tervatah. Tavallisešti venehmuasterit iče poltettih ta nykyjähki poltetah tervua tarpehieh mukah ta toičči vieläi myötäväkši.

Eryähät muasterit venehen tervuamista varoin valmissetah tämmöistä ševotušta: ševotetah yksi litra šiemenvoita, yksi litra tärpättie ta yksi litra vereštä tervua. Šiemenvoi antau tällä ševottehella šemmosen ominaisuon, jotta še paremmin imeyttyy puun pintah. Tärpätin avulla puun pinta poikkoimpah kuivau.

Tervattih venehet šekä šiämeštä jotta ulkuota, ei tervattu vain tel’l’oja. Toičči tervattih airotki, vain ei kokonah, a vain ne ošat, mit šoutuas’s’a koškou veteh.

Täštä tämmöni arvautuš on šyntyn: “Hepo, jalat tervaset, iče vielä tervasempi” (tervattu veneh).

VERKKO

Verkko oli tärkie karjalaisien pyyvvyš. Verkolla pyynti, šamoin kuin nuotalla, on ollun käytöššä jo ammusista ajoista.

Verkon ikäjutušta voit kertuo ta tovistua šen ikälukuo Antrean verkon istorija.

Šuomen alovehen vanhimpana esi-istorijallisena esinehenä pietäh niin šanottuo Antrean verkkuo, kumpani oli löyvetty Karjalankannakšelta, Antrean Korpilahen kyläštä 1913–1914. Verkkoh kuulujie ošie löysi 1913 vuotena Antti Virolainen šuoniityllä ojua kaivuas’s’a. Hiän näytti löytöseh rautakauven tutkijalla Theodor Schvindtilla, kumpani tovisti ne esi-istorijallisiksi.

Näin vanhua verkkuo ei konšana ennein ole mainittu löytävän. Tietomiehien piätökšen mukah še verkko kuuluu noin
vuoteh 8500 ennein meijän alanlaškuo. Tuoh aikah elettih mesoliittista kivikautta.

Antrean verkko on punottu kakšišäikehiseštä tuhkapajun niinistä ta šolmittu nš. ryššänšolmulla. Verkon 18 käpryö on veššetty männyn kuarnašta ta verkon kivekšinä on ollun 31 nyrkin kokoista kivie. Tutkijat on tultu piätökšeh, jotta verkko on alunperin ollun noin 27 metrie pitkä ta vähintäh 1,3 metrie korkie. Tämä verkko oli kuvottu višših šiika-, taikka lahnaverkokši.

Antrean verkkolöytö on tunnettu vanhimmakši muajilman verkokši ta nyt še on nähtävinä Šuomen kanšallismusejošša.

Nykyjähki karjalaiset enimmäkšeh pyyvvetäh kalua verkolla. Verkkoja on erimoisie: on pienišilmäsie taikka tuakeita verkkoja ta šuurella kalovehella kovottuja harvaverkkoja, kumpasilla pyyvvetäh lohta ta muutaki šuurempua kalua. Ennein kaikki verkot kuvottih koissa, tehtahissa valmissettuja pyyvvykšie ei käytetty ta ei niitä i ollun.

Verkkuo kutuos’s’a valittih tai nytki valitah paššuaja rihma: mitä šuurempi on verkon šilmä, šitä pakšumpi ta lujempi pitäy olla rihma. Šen mukah mimmoista verkkuo kutou kutoja tarviččou hiän ei vain tarpehen rihman, a vielä tarpehen kokosen kalovehen ta kävyn.

Kuvelmua alottuas’s’a kävytäh kävyllä rihmua, otetah käteh kaloveh, rihmua kävyltä pyöräytetäh kakši kertua kalovehen ympäri ta luajitah šolmu. Tietäjä kutoja kun vetäy enšimmäisen šolmun, napšahuttau apulaista rihman pitäjyä leikkien kävyllä pitin šormie ta šanou: “lohi”, toisen “šilmän” valmissettuo tuaš napšahuttau šormie ta šanou: “hauki”.

Näin aletah kutuo luomuštua – verkon šilmärivijä. Kun verkko on šuatu kuvotukši valmehekši, ruvetah šitä rakentamah. Rakentamiseh kuuluu ylisen ta alasen lisyämini lujemmašta rihmašta šantalošilmie, verkon käpryttämini ta kiveštämini.

Tuohešta leikatah noin 10 šentin pitkie ta yhtä leveitä kappalehie. Šiitä niistä tuohikappalehista šakšilla leikatah taikka pyörissetäh terävät nurkat, kavissetah tuohi šiliekši ta pannah kiehujah veteh. Šielä tuohi käpertyy šelykšeštä ympäri torvekši niin tiukašti, jotta ei piäše liikkumah. Kivekšieki ennein luajittih tuohešta ta šiämeh pantih kivi, šiitäi šen laittehen nimi šynty. Pahoin rakennettuh verkkoh, kuin šitä tovissetah verkon kutojat, kala ei puutu.

Verkko on šen puolešta hyvä käytöššä, jotta šillä voit pyytyä joka järveššä. Šillä pyytyässä ei tarviče, niin kuin nuotalla, valittuja hyvie paikkoja. Verkkojen kera voit liikkuo venehellä yheštä paikašta toiseh. Šillä on parempi kuin toisilla pyyvvykšillä pyytyä šuurta kalua, šemmoista kuin šiikua, šäynyätä, lahnua, haukie. Še kalan koko riippu i verkon šilmäštä.

Valmisti: Valentina Karakina

Lue nämäkin:

Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”

Ylöin Rin’oi: “Ole rohkei – pagize karjalakse!”

Suomes, Savonlinnas eläi Riina Ylönen kuuli enzimäzet karjalazet sanat lapseššu. Nygöi inehmizel on 29 vuottu igiä. Häi pagizou karjalakse kois, oman poijan kel da ruadau sotsiualizes meedies sen edeh, ku rahvas lövvettäs karjalan kieldy da tiijustettas sih nähte, kui...

Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?

Mimmosie tarinoja šäilyttäy kivi?

Kävelet meččyä myöten, kuuntelet lintujen laulantua, tuulen haminua, okšien ročahušta jalkojen alla... ta äkkie šiun ieššä ilmeštyy kivi. Ta ei tavallini kivi, kun valtavan šuuri! Heti näkyy, jotta še šammaltunut kivi on totini ta viisaš, a šen šiämeššä varmašti...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.