Pääkuva: Marika Karhunen toi matkalaukkumaailmoja Tampereen Sugrifestiin 4.10.2025. Kuva: Katri Kovasiipi
Marika Karhusen suunnittelemat ja toteuttamat matkalaukkumaailmat, Čamodanat, herättävät uteliaisuutta, ihastelua ja leikin lumoa aina siellä, missä ne kulloinkin ovat esillä. Matkalaukkumaailmojen matkat eri kaupunkeihin on mahdollistanut Karjalan Sivistysseuran hankeapuraha.
Marika ”Manu” Karhunen sai idean karjalankielisiin matkalaukkumaailmoihin nähtyään Pakilan Nukketeatteritalolla Kuroa-kollektiivin luoman tarinallisen leikkiradan, jonka keskiössä olivat esityksessä käytetyt matkalaukut.
Miniatyyrimaailmoihin Marika on mieltynyt vasta aikuisella iällä. Askarrellut hän on sen sijaan aina. Karjalan kieli puolestaan on tullut hänen elämäänsä suojärveläislähtöiseltä mummilta.
– Joitakin vuosia sitten aloin opetella karjalaa ja huomasin, että olenhan lapsenakin kuullut puhuttavan yksittäisiä karjalankielisiä sanoja, kuten mandžoi ja pudro – mutta silloin en vain tiennyt, että se on karjalaa.
– Mummi ei syntynyt Suojärvellä vaan vasta evakkoaikana. Lapsuudenperheensä kanssa hän puhui karjalaa kotona, mutta ei juuri muualla. Ajan kuluessa karjalan kieli sitten hälveni häneltä, eikä hän ole vuosikymmeniin käyttänyt sitä, Marika kertoo.
– Nyt, kun olen itse alkanut opetella karjalaa, olen voinut puhua sitä mumminkin kanssa. On tullut tavakseni sanoa hänelle buabo armas, kun hän sanoo minulle ”bunukkani kuldaine”. On ollut palkitsevaa puhua hänen kanssaan, koska puhuessamme hänelle on alkanut palautua enemmän ja enemmän jo välillä unohtuneita karjalan kielen sanoja.
Marika on suunnitellut viisi erilaista matkalaukkumaailmaa, joiden materiaalit löytyivät pitkälti kierrätyskeskuksesta ja Tori.fi:stä. Omia vanhoja lelujakin pääsi jonkin verran mukaan.
– Toteutin Čamodanat vuosi sitten syksyllä, ja suunnittelin kaikki viisi teemaa kerralla.
Marikan luomien matkalaukkumaailmojen teemoja ovat meččä (metsä), linna (kaupunki), kodi (koti), muatila (maatila) ja inehmine tai mie iče (ihminen kehonosineen, vaatteineen ja tunteineen).
Jokainen matkalaukkumaailma sisältää karjalankielistä sanastoa ja teemaan sopivia leluja, joilla saa vapaasti leikkiä. Osa matkalaukuista sisältää myös teemaan sopivia pelejä ja kirjoja.
Matkalaukkumaailmoista Marika Karhusen oma suosikki on metsä, meččä. Kuva: Marika Karhunen
ERI PAIKKOIHIN kätevästi kulkevat matkalaukut pienoismaailmoineen ja karjalankielisine sanalappuineen antavat lapsille ja perheille hauskan, helpon ja leikkisän tavan tutustua karjalan kieleen.
– Vertauskuvallisesti karjalankieliset matkalaukkumaailmat voivat kuvata sitä, miten on aikanaan jouduttu lähtemään pakoon, evakkoon, ja jättämään lähestulkoon kaikki. Jotakin on kuitenkin saatu pidettyä myös mukana.
– Laukuistakin näkee, että ne ovat vanhoja. Kannen alla on pidetty jo kauan tallessa ja piilossa omaa kulttuuria ja kieltä. Nyt, kun ne mummon vanhan matkalaukun kannet on avattu, pienet lapsenlapsenlapsetkin voivat löytää sen maailman, tutustua karjalaisuuteen ja karjalan kieleen, Marika pohtii.
Čamodanat, matkalaukut karjalankielisine pienoismaailmoineen ovat kiertäneet jo Oulussa, Joensuussa ja Tampereella. Helsingissä ne ovat olleet esillä keskustakirjasto Oodin tapahtumissa kolme kertaa, joista yksi oli karjalankielisessä lastenkerho Kägözissä.
Marraskuussa Čamodanat matkasivat Kuopion kirjastoon. Tarkoituksena on, että ne pääsisivät kiertämään lisää kirjastoja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Matkalaukkumaailmojen matkat eri kaupunkeihin ovat olleet taloudellisesti mahdollisia Karjalan Sivistysseuran myöntämän hankeapurahan turvin.
– Yksi tuttu ehdotti, että veisin matkalaukkumaailmat hänen lapsensa päiväkotiin. Se kuitenkaan ei taida toteutua, koska ideana on, että lapsi tulee tutkimaan čamodanaa oman aikuisensa kanssa.
– Nämä matkalaukut sopivat perheille, jotka tietävät jo karjalan kielen ja voivat leikkiä karjalaksi. Toisaalta ne sopivat kieleen tutustumisen välineinä myös heille, jotka eivät ole tienneet mitään koko kielestä. Tai sitten ihmisille, jotka muistavat, että omassa suvussa on ollut karjalan kieltä, joka on kadonnut.
– Matkalaukkumaailmoihin voi tutustua sellaisestakin lähtökohdasta, että ei osaa suomen kieltä ja kysyy, onko tämä suomea. Voi sitten kuulla ja oppia, että se on suomen lähintä sukukieltä karjalaa.
KAIKEN KAIKKIAAN matkalaukkumaailmat on otettu vastaan hyvin lämpimästi
– Olen saanut kuulla ihastelevia kommentteja, että onpa hyvä idea. Jotkut ovat pohtineet myös, että tällaisia pienoismaailmoja voisi käyttää myös suomen kielen opetukseen.
– Lapset ovat tykänneet tutkailla kaikkea, mitä siellä laukkujen sisällä on. Se on aina ilahduttavaa, jos lapset katsovat sitä sanastoa yhdessä aikuisen kanssa. Uskaltavat he kyllä leikkiäkin. Kaikenlaisia leikkejä on matkalaukkumaailmojen äärellä syntynytkin.
– Lapset tykkäävät etenkin eläimistä sekä korista, jossa on kasviksia ja marjoja. Varsinkin, jos lapsella on ollut seurassaan aikuinen, on tehty palapelejä.
Lapsille suunnattujen maailmojen luominen on Marikalle luontevaa. Karjalan kielen materiaaleja lapsille ei ole liikaa, ja hän toteaa, että hänen on helpompi olla lasten kuin aikuisten kanssa. Koulutukseltaan Marika on viittomakielen tulkki ja hän on työskennellyt koulunkäynnin ohjaajana.
Haastattelustamme hän lähtee kohti kansainvälistä kansantanssitapahtumaa, jossa jokainen voi jakaa toisille omia tanssejaan. Haastattelupäivänä on luvassa ukrainalaisia tansseja. Joensuun kekripruasniekan jälkeen Marika jäi pohtimaan, että ehkäpä hän voisi jollakin kerralla rohkaistua opettamaan siellä yhden karjalaisen tanssin.
Teksti: Katri Kovasiipi
_______________________________________________
VINKKI:
Karjalan Sivistysseuran hankeapurahoja voi hakea tammikuun loppuun saakka
Karjalan Sivistysseura myöntää kerran vuodessa hankeapurahoja keskeisille toiminta-alueilleen, jotka ovat kieli ja kulttuuri, historia ja perinne, julkaisutoiminta ja kyykkä. Erityisesti tuemme karjalan kieltä, kulttuuria ja historiaa käsitteleviä hankkeita, kuten tutkimusta, julkaisuja, taidetta sekä kulttuuri- ja muita tapahtumia Suomessa ja ulkomailla.
Toiminnan keskeisten teemojen lisäksi hankkeilla tulee olla kytkös lähinnä seuraaviin alueisiin:
– Vienan Karjala (mukaan lukien Suomen vanhat vienalaiskylät Kuivajärvi, Hietajärvi ja Rimmi)
– Aunuksen Karjala
– Lyydiläisten asuma-alueet Karjalan tasavallassa
– Suomen entinen Raja-Karjala ja Sortavalan ympäristö (Sortavala, Sortavalan maalaiskunta, Ruskeala, Harlu, Pälkjärvi, Soanlahti, Korpiselkä, Suistamo, Suojärvi, Impilahti ja Salmi sekä Värtsilän ja Ilomantsin luovutetut alueet)
– Tverin Karjala
Apurahat ovat haussa kerran vuodessa 1.–31.1. Apurahoja ei myönnetä jo toteutettuihin hankkeisiin.
Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella.
Tarkemmat hakuohjeet kannattaa lukea ennen lomakkeen täyttämistä. Hakulomakkeeseen on suositeltavaa liittää hankesuunnitelma ja muita hakemusta täydentäviä dokumentteja.
_______________________________________________
Artikkeli on julkaistu Karjalan Heimossa 11–12/2025.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/liity-jaseneksi/
Lähetä palautteesi tästä artikkelista: paatoimittaja@karjalanheimo.fi
