Piäkuva: Tämän vuuven Tamberen paginapertit allotettih luadimalla yhessä piiruat. Leibä-suola syöjillä – hyviä syöndähimuo! Kuva: Eeva Manni
Armahalla lapsella on monda nimie: piirua, näppipiirua, šipainiekka, kalitta. Kyzymys on yhelläh samasta magiesta karjalazesta syömizestä, kumbaista on luajittu kaikkiella Karjalassa da nygöin kogo Suomessa.
Piiruat ollah ylen tärgiet karjalazessa eloksessa. Ne on tunnettu tovengi pitäldi. Kalevalassa piirua lugietah parahien syömizien joukkoh, kun svuad’barunoloissa kuvatah andilahalla uuven koin hyviä elosta. Runossa piirua ozutetah kaikkie parembien kaloin da hobie- libo kuldaveiččilöin kera.
Päčissä paistetut syömizet, kuin tevokset oldih tunnetut päivännouzueuroppalazessa syömisperindehessä. Päivänlaskupuolella keitetyt syömizet oldih ylehizemmät. Päččisyömizet levittih päivänlaskupuolella toizen muailmanvoinan jälgeh muuttajien matassa. Muga Suomessagi. Ennen voinie piirua oli karjalazien magie syömine. Voinien jälgeh se levisi evakkoloin kera muijalla Suomeh. Nygöin se on segä pruazniekkasyömine segä jogapäiväne välivero, kumbane on kebie ostua laukasta.
Ammuin Raja-Karjalassa oli tavallizta, jotta emändä luadi piiruat pyhänäpiänä huondeksella ennen kirikköh lähtyö. Sluušban jälles oli siidä pertin stolalla verekset piiruat vuottamassa. Muijalla Karjalassa tavalline piiruapäivä oli suovatta.
Ammuin tavallizin piiruan syväin oli ozra. Riissua da kartohkua ruvettih käyttämäh 1800-luvulla. Silloin allettih suaha huogehie riissuvärččilöi Piiterin kautti. Nygöin tavallizin syväin on riissupudro, kartohkapudrogi on ylehine. Toičči syväin voijah luadie hos morohkastagi. Tahas luajitah rugehizesta jauhosta. Nižujauhuo pannah tavallizesti segah vähä.

Tamberen paginapertissä keräyvyttih erähänä pakkaiskuun suovattana uziemmaksi čuassuksi sriäppimäh. Tämän tekstan kirjuttaja Van’an Martin Ieva on kuvašša oigiella kiällä. Kuva: Sanna Mylläri
Tämän vuuven Tamberen paginapertit allotettih vierissänkuussa (pakkaiskuussa) luadimalla yhessä piiruat. Keräyvyimmä suovattana uziemmaksi čuassuksi sriäppimäh. Miän tavallizet paginapertit ollah kaksi čuassuo kuun enzimäzen toissargen ildana. Olemma pidän paginaperttie kolme vuotta. Toičči meilä on mitahto tiema, toičči pagisemma välläh tabah ilmain tiemua. Vällä pagina on tiettäväne tärgie oza joga kerda. Pagizemma karjalazeh da suomelazeh tabah koufin da čuajun kera.
Lyštie oli sriäppie yhessä
Piiruapertissä meidä oli kaikkiedah 10 ristikanzua. Erähät ei oldu luajittu piiruada nikonza aiembah, erähät oldih jo tovengi malttajat. Lyštie oli sriäppie yhessä da höblöttiä sidä da tädä karjalaksi toizien kera. Opastajana meilä oli Sanna-Riikka Knuuttila, kumbane oli luadin piiruan syväimet, riissu- ja kartohkapudrot, valmeheksi koissa edukädeh. Piiruapertissä oli siidä hyvä allottua tahtahan luajinnasta.
Luajimma piiruat Klaudia Šaikinan neuvoloin mugah. Sanna-Riikka oli suanun neuvot Klaudialta ičeldäh ammuin Kotkatjärven kylässä.
Piiruan malliloi on äijän, jogahizella luadijalla on hänen oma. Miängi piiruat oldih ylen persounallizet. Ulgonägöh vaikutti tiettäväne segi, oligo se luadijan enzimäne piirua libo oligo hiän luadin niidä jo pitän aijan.

Kaikin vuotettih omua piiruada päčistä iäreh, kai kieli ulgon. Kuva: Aicha
Kun sai oman eloksen enzimäzen piiruan suuh, kuulu: ”Oza on oma iče luajittu piirua!” Onnakko voi olla parembua syömiztä!
Piiruapertin lopulla kaikin oldih ylen tyydyvällizet miän yhessä ruandah. Näytti sildä, jotta monet innossuttih luadimah piiruada koissagi. Eräs mužikka sano iäreh lähön aigah ilozena, jotta hiän vuotti luobužua päiviä, ga lopuškalla se oli vielägi vesselämbi.
Planuičimma, jotta miän pidäy keräydyö toiččigi luadimah piiruada yhessä. Libo voizimma ruadua yhessä hos käziruadoloi, tärgeindä olis yhessä olemine da yhtehine ruanda. Midätahto yhtehistä ruaduo vois olla tavallizissagi paginaperttilöissä, voizimma ezimerkiksi ottua käziruavon keralla. Paginagi onnakko loistau paremmin, kun kiät ruatah midätahto.
Teksta: Van’an Martin Ieva
Lähe:
Sallinen-Gimpl, Pirkko, Suuri karjalainen piirakkakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2021).
Luve da kačo liziä:
Jussin šipainiekkoin luadimine. Karjalan kieli eläy, Facebook.
Kartohkušipainiekat, Kotikokki. Viestit Karjala.
Piiruada luadimah, Miikkulan paginat. Uudisčuppu.
Van’an Martin Ieva
Suvikarjalazet starinat -blogissa mie kirjutan eriluaduzista tiemoista, toičči nygyaigazista dieloloista da toičči karjalazista dai suomelazista perindehistä. Miun tuaton muamonkieli oli karjala, ga kodikielenä meilä oli suomi. Rubein opastumah karjalan kieleh aiguhizena, tovessah sen jälgeh, kun jäin eläkkehellä.
_______________________________
Uutisčupun – Uudisčupun karjalankieliset blogitekstit
Karjalan Sivistysseura julkaisee Uutisčupussa kuukausittain uusia karjalankielisiä blogitekstejä. Kirjoittajat valitsevat itse tekstiensä aiheet ja näkökulmat. Teksteissä esiintyvät mielipiteet ja mahdolliset kannanotot ovat kirjoittajien omia.




