Karjalaisten historiaa kuvina – KSS:n arkistosta löytyy yli 5000 valokuvaa, joista puolet on digitoitu
Karjalan Sivistysseuran arkistoaineistoon kuuluu mittava määrä valokuvia. Puhutaan yli 5000 kuvasta, jotka liittyvät muun muassa Karjalan Sivistysseuran toimintaan, Karjalan eri kolkkiin, laukkukauppaan, pakolaisuuteen ja koulutukseen.
Pääkuva: Kuvaleikkeessä on valikoima Sampo-tietokantaan digitoituja valokuvia, joihin pyydetään tunnistusapua. KSS:n arkistosta löytyy yli 5000 valokuvaa, joista puolet on digitoitu. Kuva: Sampo-tietokanta/Karjalan Sivistysseura
Lisäksi arkistossa on usean yksityishenkilön lahjoittamia kokoelmia. Valokuva-arkistoa alettiin järjestää uudelleen kesällä 2023, ja syksyllä 2025 urakka tuli valmiiksi.
Valokuvien saavutettavuutta on lisätty digitoinnin avulla. Yleisö voi tutustua Karjalan Sivistysseuran valokuva-arkistoon Sampo-tietokannassa, josta löytyy mielenkiintoisia aineistokokonaisuuksia, yhteensä noin 2500 kuvaa.
Esimerkiksi Pakolaisuus-luokasta löytyy yli 200 kuvaa, jotka kuvaavat ainutlaatuisella tavalla 1920-luvun alun itäkarjalaisten pakolaisten arkea Suomessa. Pakolaisuus asetti itäkarjalaiset uudessa kotimaassaan heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan, jota pyrittiin ratkomaan pakolaisleireillä. Lasten ja nuorten tueksi perustettiin pakolaiskouluja, jotka tarjosivat edes jotain säännöllisyyttä sekavaan arkeen. Vakavat perhekuvat ja surumieliset luokkakuvat kertovat tunnelmasta, joka pakolaisten keskuudessa vallitsi epävarmoissa ja ankeissa oloissa. (Lukusuositus: “Kuulumme kaikki yhteen” – Pakolaiskoulut toivat järjestystä karjalaislapsien elämään)
Hieman samaan ajanjaksoon sijoittuu myös Tanner & Manner -kuvakokoelma, johon on kerätty kuvia Isonkyrön Orismalassa toimineen vaatetehtaan henkilöstöstä. Tanner & Manner tarjosi monelle itäkarjalaiselle elannon vaikeina 1920–30-luvun vuosina.
Näiden kuvien takaa paljastuu myös henkilökohtaisia tragedioita, kuten nuorena kuolleen Raisa Lehdon (o.s. Semenov) kohtalo. Raisa työskenteli Tanner & Manner -tehtaalla kutojana ja tapasi samassa työpaikassa olleen Luukas Lehdon. He avioituivat, mutta avioliitto jäi lyhyeksi Raisan kuollessa tuberkuloosiin. Tanner & Manner -kokoelman lisäksi Raisan tarinaa täydentävät Semenovin perheen jäämistön kuvat, joihin voi tutustua Karjalan Sivistysseuran arkistossa. (Lukusuositus: Vieraalla maalla, kaukana kotoa – 1920-luvun karjalaispakolaisten kohtalo koskettaa edelleen)
Hurjimpia kuvakokoelmia ovat ehdottomasti sota-ajan autenttinen aineisto. Yksi niistä on Boris Karppelan sota-ajan Aunus, johon on ikuistettu monia merkittäviä jatkosodan vaiheita, kuten Petroskoin valtaus. Karppela toimi sodan aikana ns. osasto Raskissa, joka koulutti venäläisistä sotavangeista tiedustelijoita kaikessa hiljaisuudessa. Karppela osallistui myös Petrovski Jamin raa’alle kaukopartiomatkalle, joka tallentui hänen filmilleen. Sodan karuus tunkee kuvista läpi yhä nykyaikana. (Lukusuositus: Valloittajan joukoissa kotiseuduille – Boris Karppelan filmille tallentui sota-ajan Karjalaa ja salaisia tehtäviä)
Tunnistatko henkilön kuvassa?
Nämä esimerkit ovat vain pieni pisara valokuva-arkiston valtameressä. Monet kuvista ovat myös tunnistamattomia. Siksi käännymmekin yleisön puoleen ja kysymme, voisiko jollakulla ehkä vielä olla tietoa kuvien tuntemattomista henkilöistä tai paikoista. Sammon Valokuvat-valikosta löytyy Tunnistettavat valokuvat -kokoelma (ks. tämän artikkelin pääkuva). Jos löydätte sieltä tuttuja kasvoja, ilmoittakaa havainnoistanne KSS:n toimistolle.
Valokuva-arkiston käyttäminen Karjalan Sivistysseuran arkistohuoneessa
Sampo-tietokannasta löytyvään arkistoluetteloon on merkitty jokainen digitoitu valokuva omalla koodillaan. Tämä ohje auttaa sinua, jos haluat tutustua fyysisiin valokuviin KSS:n toimistolla.
Kaikki 5000 Karjalan Sivistysseuran arkistokuvaa löytyvät fyysisinä kappaleina seuran toimistolta, arkistohuoneeseen järjestettyinä. Kuva: Marie Gumér
Jos haluat löytää esimerkiksi Sampo-tietokannan Aunus-kansiosta kuvan ”Anni Keynään kotitalo Repolan Koropissa”, tarvitset näitä tietoja:
Aunus-kansio kuuluu arkistoluettelon kategoriaan 4. eli ”Alueelliset kuvat”. Tarkempi kategoria on 4.1, ”Aunuksen Karjala”. Sampo-tietokantaan kuvan koodiksi on merkitty Aunus-I-37a/37b. Ensimmäinen osa viittaa aihealueen nimeen, roomalainen numero I kyseisen aihealueen kansioiden määrään ja arabialainen numero 37a/37b itse kuvaan. Tässä tapauksessa kuvaa on kaksi samanlaista kappaletta, minkä takia ne on vielä erotettu a- ja b-kirjaimilla.
Toimiston arkistohuoneessa valokuvat on järjestetty yläkategorian numeron (Aunuksen tapauksessa 4.1) mukaan. Etsi kansio, jossa lukee ”4.1 Aunus I”. Kuvat on järjestetty juoksevasti, eli löydät oikean kuvan 37a/37b selaamalla oikeaan kohtaan.
Toimiston arkistohuoneessa valokuvat on järjestetty yläkategorian numeron mukaan. Kuvassa esimerkki Aunuksen kuvien arkistoinnista. Marie Gumér
Opastusta kuvien löytämiseen saat KSS:n toimistolta.
Teksti: Marie Gumér