Kuvane: Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1–2 on Päivännouzu-Suomen yliopisson sivuloilla jullattuloin kielioppiloin päivitetty yhistelmäjulgavo. Kuva: Niko Saatsi
Raja-Karjalan evakkoloin da evakkoloin jälgeläzien kielelline azema parandu männyön vuuven lopuksi kerralla, kui Karjalan grammari piäzi ilmoih luaduzana, kovih kanzih nivottuna kniigana.
Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1–2 on Päivännouzu-Suomen yliopisson sivuloilla jullattuloin kielioppiloin päivitetty yhistelmäjulgavo. Se pidäy siämessä varzinkarjalan iänneh- da oigeinkirjutusopin. Rajakarjalan kielimuuvon ližäksi kniigassa otetah huomavoh dai kielen ven’ankarjalan da tverinkarjalan varietietat.
Kniigan on jullannun Karjalan kielet ry, kumbane jatkau Karjalan kieliruadajien allottamua ruaduo varzinkarjalan sarralla. Kieliopin luadijoista FM Matti Jeskanen on ruadan karjalan kielen eri muodoloin keralla 1960-luvulda suaten da händä voibi pidiä yhtenä parahista kielen ažientundijoista. Eila Jahn tuassen on juurie myöt’ suojärveläne ICT-opastaja da hiän on ruadan i Karjalan kieliruadajien projektapiälikkönä. Kaijembi Karjalan grammari kaikella rahvahalla 1 piäzi ilmoih vuodena 2019 da sen julgai Suojärven pidäjäsebra.
Karjalan grammarissa varzinkarjalalla tarkoitetah kielimuoduo, kumbazesta Päivännouzu-Suomen yliopisto käyttäy nimitändiä ”eteläkarjala” ili suvikarjala libo varzinkarjalan suvimurreh. Kyzymys on ykskai yhestä karjalan kolmesta kielimuuvosta, kumbazet ollah nygöi kaikin i normiruičettu omaksi kirjakieleksi. Livvinkarjala da vienankarjala ollah suadu omat kieliopit jo äijän aigazembah. Karjalan grammari on nenga ollun pitkän aigua karjalan kielen uubuja palane, abo lopuškalla voibi sanuo, gu nygöi kielimuuvot ollah ainagi kielioppiloih varoin taza-arvozet.
GRAMMARIN VUOH karjalan kieleh on mahollizus opastuo omaehtozesti da sen kaut’ti kielimuoduo piäzöy verduamah vaivattomasti i toizih kielimuodoloih. Mie iče olen opastun karjalah vagavembah vuuvesta 2017 suaten da miula on tuagieh ollun tilandehie, kui olizin tarvinnun avuksi kirjallista tieduo kielen rakendehista. Uubujan tiijon olen siidä oppin kohendua jättämällä mintahto ažien kirjuttamatta libo sanomalla dielon kuintahto toizeh luaduh kuin alluksi olin duumainnun. Muga pitkän vuotannan jälgeh tunduugi fiizielline kniiga ylen hyväldä.
Kniiga jagauduu kahteh eri vuittih da enzimäzeksi opastuja ugodiu karjalan iännehoppih. Tuttavaksi tullah muga helevät kuin kumiet iändehet segä diftongat segä triftongat. Kieleh opastuja löydäy tästä ozasta dai siännöt ezimerkiksi konsonantoin astevaihteluh niškoin. Iännehoppi ongi hyvä abu karjalan paginakielen opastumizeh, abo sen avulla on dai kebie opastuo kirjuttamah normiruičettuo karjalua.
Grammarin toine oza ozuttelou kielen muodo-oppie da opastau lugijan karjalan kielen tavallizih ominazuksih libo piirdehih. Sellityksen suahah ezimerkiksi sijamuodosanat ili nominat, kumbazen keralla tullah tuttavaksi monikkoloin erimoizet piättehet. Mieldäkiinnittäjiä on dai opastuo putilleh adjektiivoin verdailumuodoloih, pronominoih muga i lugusanoih libo numerualoih. Verbit juatah kniigassa kuudeh eri tiippah da niijen taivutusmuuvot ozutellah ylen tarkkah luaduh.
OLEN IČE LUGEN Karjalan grammarin nygöi kannesta kandeh. Lugemizen myödäh moni ažie on kieleh näh selgeydyn da suanun vastavuksen. Olen esimerkiksi uudena dielona opastun, gu karjalassa ei yksikön persounapronominoilla ole akkuzatiivamuoduo. Ili kui suomessa sanomma ”minut, sinut, hänet”, sanotahgi karjalassa miun, siun, da hänen. Kniigan myödäh olen dai opastun käyttämäh uuzie liitehpartikkeliloi da eriluaduzie täytehsanoi.
Karjalan grammari pidäy sen, min lubuau. Se on muga sanotun tavallizen talluajan kielioppi, kumbane on luajittu yksinkerdazeksi da kebiesti ellennettäväksi. Kniigassa on käytetty ruškieda, vihandua da sinistä värie kebiendämäh dogadindua. Kielen rakenneh avauduu hyvin jo ezimerkkisanondoi lugiessa, min ližäksi kniiga tariččou muudamie hyvie uuvissanoi. Grammarih maksau tuttavustuo jogahizen, ken tahtou kohendua omua kielenmalttuo, kirjuttamista libo paginluaduo. Pidäy toivuo, gu kniiga löyvettäis luajakkali dai opassuksen abuniekaksi.
Teksta: Santerin Levoin Miikkula
Luve lizäksi:
https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/materiaalit-murteittain/
