Piäkuva: Huralla. Käzipaikka Hyrzylän mutan jumalčupusta. Kuva: Kiti Samulin
Taido on yksi kulttuuran peruskäzittehistä. Sanotah, jotta sen historie on yhen pitkä kuin ristikanzan historie.
Siih, mi on taiduo da mi tuassen ei, vassatah eriluaduzet taidokäzitykset da -teoriet. Ne eletäh aijan mugana. Vielä on jogahizella kulttuuralla omat ruamat ellendiä taiduo. Oma käzitys siidä, mi on čomua, arvokasta libo tärgiedä.
Eriluaduzet taidokäzitykset
Luvin tuannoin saamelazen käziruadotaiduolijan Jenni Laitin kirjutuksen taijon vällyöstä saamelazesta nägökulmasta. Kirjutuksessa hiän pagizou tunnetusta saamelazesta taiduolijasta, Áillohakšesta, kumbazen mugah taido oli ennen vuitti saamelaista elämänfilosofieda eigö erilline tapahtuma. Eallit čábbat — eliä čomasti — oli eloksen esteetikkua, hyviä elosta. Midä vain ruattih, se ruattih kaunehesti, tazapainossa muailman kera.
Áillohaksen mugah taiduolijat omana ammattijoukkona on nygözen yhtehiskunnan tuotes — tulos tämän aijan tolkuttomasta kiirehestä.
Myöhembäh luvin Taijon eissändäkessuksen selvityksen MINUSTAKO TAITEILIJA? Suomen romanien ajatuksia ammattitaiteilijuudesta kumbazeh oli pagizuteldu romaniloi ymbäri Suomie. Ezimerkiksi muuzikan, käziruadoloin da esteetikan roula noustih ezih selvityksessä — da esteetikasta vielä kaunehuon da koin puhtahuon arvossanda. Toinah ne ollah tuttavat karjalazillagi.
Rubein duumaiččemah, mimmoista on karjalane taido. Mimmoista se on ollun ennen da kuin se on aijan aloh elänyn?
Karjalazet käzipaikat ollah ezimuamoin taiduo
Enzimäzenä miun mieleh juohtu karjalane käzipaikka. Se on paičči čoma kaččuo, se kerdou suakkunua. Voimma duumaija sidä jo sanasson kautti: kirja da kirjuttua. Ne ollah karjalan kielessä, muga kuin toizissagi sugukielissä, kuvattu allunperin käzipaikan kirjua libo vuattien kirjutettuo čomennusta. Mugahäi ennen luvendamalton tulendua ezimuamot saneldih suarnua. Kodazet, nellikannat da kruugat oldih ammuzet kirjaimet, nieglat — kynät, da ruskie langa — černilä.
Perindehelline kirjutanda on miän ezimuamoin kuvataiduo. Konza ammuin obrazoin mualuanda oli naizilda kielletty, kirjutettih hyö omat obrazat kangahalla.
Käzipaikankirjuttaja Pia Suorsa kuvuau yhenmoista kirjua ortodoksi.net:an pagizuttelussa. Hänen mugah sen kessellä on suojelija, jumalansynnyttäjä, da čuran toizen muan andie, bokonpiädä da pellon vil’l’ua, midä jumalansynnyttäjä suojelou.
Kaunehus on pyhiä
Pravoslaunoikarjalane nägökanda karjalazeh kaunehuskäzitykseh puuttu miula vastah kai pettiessä. Luvin Ylöin Markan (Markku Ylözen) pagizuttelun Katja Lösözen Ristikanza-projektassa. Markan mugah karjalane kaunehuskäzitys on avain pravoslaunoikarjalazen kulttuuraperinnön ellendämizeh. Hiän kuvuau sidä nenga:
— Karjalane esteetikka da čomendelu lähtietäh teologizista printsipoista. Luomakunnan da ristikanzan kaunehus ikonizoijah Jumalan lässäolendua. Karjalazuossa duumaijah, jotta ristikanza on Jumalan kuva. Sentäh karjalazet čomennutah. Esteetikka da kaunehus on piälimäistä pyhiä.
Hos kaunehuskäzitys ei ole täyzin yhenmoine taidokäzityksen kera, se tuagieh ohjuau taiduo. Mualatut obrazat dai niistä rippujat kirjutetut käzipaikat, kruassitut jäičät, čommennellut kiriköt da časounat, ollah pravoslaunoitaiduo.
Karjalazet kibukohat tullah ezih nygytaijon kautti
Karjalazesta taijosta ei vois putilleh kirjuttua ilmain karjalazien taiduolijoin nägökandua. Pagizuttelin enzimäzeksi karjalaista nygytaiduolijua Reeta Suvantuo.
Reetan vienankarjalane sugu tuli aiganah pagolazena Suomeh. Karjalazus on lujana lässä hänen taijossa. Kyzymykseh karjalazen nygytaijon luonnosta hiän vastuau nenga:
— Karjalazessa nygytaijossa tulou ezih yhtehizö, mua da ezivanhemmat, segö käziruadoperinneh taijon kielenä. Tabaperindehien tutkinda ozana omua ruaduo on tärgiedä: se lujendau, iččenäistäy dai auttau ellendämäh karjalazutta da sen moninazutta. Pagolazutta da evakkohutta käzitelläh uuzista nägökannoista, yksilön očkilla, ga kogo yhtehizön kautti. Mua da muattomus, perindehien jatkunda dai uuzien perindehien da taboin muuvossunda segö kaiken mänettämizen kibu suahah aigah kossettajie taboi luadie taiduo.
Reetalla on ollun tärgie nähä, kuin taido auttau avuamah kibukohtie dai löydämäh yhtehistä iändä. Hänestä karjalan kielellä on tärgie roula, da se on lujasti lässä karjalazessa taijossa. Juuri nyt hiän käzittelöy taijon kautti oman suvun pagolazutta da muattomutta.
— Miun piässä on pyörinyn jo viikon duuma: Kuin muistua, kun ei ole paikkua, kussa muistua? Tutkin toissannan da ritualizuon kautti pyhän paikan syndymistä. Pokoiniekkoin muistelenda on tärgie vuitti karjalaista kulttuurua. Tutkin omassa taijossa, ongo mahollista srojie moista uutta paikkua vierahalla mualla, kunne ezivanhemmat ykskai löyvettäis.
Tuulipaikka-ezinehazetelma, 2025. Tuulipaikat vierahalla mualla. Kuva @ Reeta Suvanto.
Taido on lässä jogapäivähizessä eloksessa
Karjalazen nygytaiduolijan Lumi Tuomen mugah taido on karjalazessa kulttuurassa lässä jogapäiväzessä eloksessa čomendelun, värilöin, materijualoin da tehniekoin kirjavuossa, mugai argipäivänä kuin pruazniekan aigana. Karjalane kulttuura on sellinnyn läbi evakkohuon, pagolazuon da muokkuannan. Lumi pidäygi tärgienä arren da koin tutkimista karjalazen kulttuuran historien, tämän aijan da tulevazuon ellendämizeksi.
— Taido on miula tärgie neuvo, kumbazen kautti syvetä kolmen oman karjalazen sugušuaran starinoih da opastuo omah kulttuurah, kieleh da murdehih, kumbazih yhtevys on suvussa paikottuan katennun.
Oman karjalazuon ellendämine oli buitto kuin identitietan da kuvataijon palazet löyvettih omat paikat.
— Moniluadune käzillä ruanda hivustekstiilaruavosta puukäziruadoh, värilöin da muodoloin simvolizma ikkunoin čomennuksissa, segö savussa karjalazen kazviperinnön hoijanda, oldihgi yhtevyössä toine toizeh, da oza miun taijollista prosessua. Kai se käzillä ruadamine, mih vanhemmat, buabot da diedot oldih opassettu miun, punoudu miun ammattih karjalazena nygytaiduolijana.
Lumi duumiu, jotta karjalazessa nygytaijossa yhissytäh iellizien sugupolviloin säilytetyt käziruadoperindehet da nero, karjalan kieli da karjalazet murdehet.
— Yksi taba tarkassella karjalaista taiduo on kaččuo sidä monikerroksizena da eläjänä vähemmistökulttuuran ičenilmuandana da starinankerronnan muodona, kumbazessa iellizet sugupolvet ollah vuitti yhessä kuvottuo verkkuo, da kumbane tänäpiänä eläy taijon kentällä nygytaiduolijoin kautti.
Huralla: Syväinpuu, 2025. Taidoilijan muamon hivuksista kezrätty langa kirjottuna pelvahasta luajitulla kangahalla. Oigiella: Ruskei langu, 2023. Analogine fotokuva. @ Lumi Tuomi.
Teksta: Lilja Kallio
Ozuttelut
Reeta Suvanto: Vienankarjalainen katse 10.10.—31.12.2025
Juminkeko, Kontionkatu 25, Kuhmo
Luonnollinen-teemanäyttely Tampereen Finlaysonilla 1.11.2025–29.11.2025
Finlaysonin alue, liikekeskus Siperia, Itäinenkatu 11, Tampere
Taiteilijavieraana Lumi Tuomi:
Punaisia solmuja
4.11.2025–31.1.2026
Virkki kotimuseo
Merikannontie 3 B 32, 00260 Helsinki
Luve lizäkse:
