Myö jatkammo painua runonapajattajien luvetteloloi. Nygöi tiij ustammo, ket ozutettih omii pajoneroloi Anuksen piiris.
Enzimäzes luvettelos, kuduah kuuluu 31 runonpajattajua, on niilöin pajattajien sugunimet, kes on pandu mustoh kerdomuksii heijän omas elaijas, toiči löydyy heij än kuviigi. Kerdomuksii dai kuvii voibi kaččuo saital illh.ru/KC2/.
Vuvvennu 1936 kuuzi kerdua oli käydy Anuksen piirin kylih. Ainehistuo kerättih F. S. Blinova, M. I. Geršijeva, A. I. Nikolajevskaja, Pakarinen, Suksina, Teppijeva. Niken heis ei ruadanuh sil aigua Kielen, literatuuran da histourien instituutas, vikse hyö oldih Pedagougizen instituutan opastujii. Pedagougizen instituutan opastujii puaksuh kučuttih avvuttamah tutkijoile, gu silloi ei täydynyh kielenmaltajua ruadovägie. Meijän ajatuksii tovestau segi, gu pajattajil dai keriäjil oldih samat sugunimet. Vikse opastujat kirjutettih tieduo omis vahnembis libo sugulazis. Vuvvennu 1939 Anuksen piirih keriämäh ainehistuo kävyi Grigorii Makarov, a vuozinnu 1940 da 1948 – Viktor Jevsejev. Sit vuvvennu 1967 runoloi kirjutettih Tertu Koski da A. Mitrofanova.
Nämmien runonpajattajien elokses on jo kirjutettu tieduo. Luvettelos ollah pajattajan nimi, kylä, kuduas hänes kirjutettih runoloi, da pajattajan roinduvuozi. (Ku midätahto ei mainittu, sit sidä ei ole tietois).
- Paraskovja Ivanovna Anisimova, Kukšemägi
- Roza Vasiljevna Bogdanova, Tykkylä, Videl, 1927
- Natalja Jakovlevna Vas’akina, Suuri mägi, 1889
- A. A. Viglijeva, 1922
- Ivan Mihailovič Borobjev, Mäinhieru
- Aksenja Ivanovna Borobjeva, Kotkatjärvi, 1889
- Jevdokija Ivanovna Vorobjeva, 1904
- Jekaterina Grigorjevna Gavrilova, Simänniemi, 1888
- Jevdokija Nikolajevna Galaktionova, Videl, Pieni puoli, 1880
- Marija Mihailovna Geršijeva, Rajakonnun kylä
- Mihail Vladimirovič Derjagin, Kotkatjärvi, 1922
- Jevdokija Filippovna Jefimova, Suarimägi, 1893
- Ivan Timofejevič Ivanov, Vehkoilu, 1876
- Sem’on Ivanovič Ivanov, Suurimägi (Kyhlistö)
- Grigorii Mihailovič Isakov, Simänniemi, 1915
- Paraskovja F’odorovna Kuršijeva, Sammatus, 1887
- Marija Aleksejevna Lukajeva, Rajakonnun kylä
- Tatjana Vasiljevna L’ubskaja, Videl, Kniäžin, 1925
- Anna Vasiljevna Maksimova, Videl, Suuri puoli, 1922
- Pelageja Jegorovna Maškina, Piži, 1885
- Matvei Afanasjevič Mikičev, Piži, 1856
- Ivan Afanasjevič Nikiforov, 1897
- Marija Ivanovna Nikolajevskaja, Videl, 1923
- Pelageja Mihailovna Prohorova, Sammatus, 1868
- Ivan Iljič Savinov, Suarimägi, 1885
- Vasilii Sorokin, Suarimägi
- Ivan Aleksejevič Trohpijev, Rajakonnun kylä, 1880
- Jelena Ivanovna Fokina, Vahojärvi, Ahvonvuaru, 1880
- Mihail F’odorovič Česnokov, Vahojärvi, 1904
- Vlas Jakovlevič Jakovlev, Vahojärvi, 1879
- Mihail Nikolajevič Jakovlev, 1924
Toizes pienembäs luvettelos on vaiku seiččemen ristittyön sugunimet. Heis myö tiijämmö ylen vähän, vaiku roinduvuvvet da kylän, kuduas heidy pagizutettih tutkijat. Erähil roinduvuvvetgi jiädih mainiččemattah.
- Anna Ivanovna Vasiljeva, Varpuselgy
- Ivan Ivanovič Moisejev, Sammatus, 1915
- Aleksandra Pavlovna Patrikejeva, Sammatus, 1929
- Marfa Matvejevna Patčijeva, Piži, 1875
- Filipp Pet’uko, Suurimägi, 1874
- Anna Filippova, Kotkatjärvi
- Varvara Jegorovna Fofanova, Piži, 1896
Kielen, literatuuran da histouirien instituutan rahvahanrunohuon tutkijat kiännytäh Oma Mua-lehten lugijoin puoleh da kyzytäh abuu. Tahtozimmo suaha enämbän tieduo Anuksen piirin runonpajattajis. Olis hyvä tiijustua nämmien ristikanzoin eländyvuvvet, toinah omahizet mustetah midätahto heijän elaijas, keltahto on vahnoi kuvii. Suadu ainehisto löydäy oman sijan meijän saital illh.ru/KC2/ dai teij än nimet mainičemmo keriäjikse.
Foto: Sem’on Ivanovič Ivanov. Rodiimos Anuksen rajonas, kylä Suurimägi (Kyhlistö). Taatto oli lavvanpiluaju i minä lähtin jo kaksitostu vuodizennu Videleh kazakakse. Pyrrettih nedälikse astavoiččemah i sidä tiedy kolme vuottu olin. Enzmäzes vuvves palku maksettih nelli rubl’oa, toizen – 8, i kolmandel – 16. Viizitostuvuodizennu taato otti piluamah laudua. Muga pilain ijän kaiken. Tiä oliin piluamas, i nain, enzimäi pereh eli omas kois Suuresmäis, a kuvven vuvven mendyy tuliin täh kyläh elämäh. Kuuzi vuottu elin akan rodn’an kois, a jälles ostin kodikulun kuvves rubl’as. Lastu oli kuuzi. Elimmö aivoin niil eloloil, kudamua sain piluandal. Konduu ei olluh sovetskoin vluastih sah, olin batrakku. Iče miiros pilain laudua, a akku pyydi nuottoa. Sit rubei kohenemah elaigu. Kolhoozas olemmo kolme vuottu. Nygöi on nelli poigua, kaksi eriže, kaksi yhtes. Kolme poigua on kolhoozas, a yksi poigu eläy Salminiškas, Preäžän rajonas, komendatuuras d’o kaheksa vuottu. Iče nygöi ongitan kalaa, muudu en voi raata nimidä. Suarnat opastuin miiros kävelles, kuda kesgi. Kirjutti Ivanovan S. M. sanoin mugah Ksenija Belova, 10.08.1938. Tiijolline arhiivu, kollektsii 155, tetratti 1, sivu 58.
Teksti: Valentina Mironova, 24.2.2021 Oma Mua
